Puolison alistaminen on henkistä väkivaltaa – näin eri tavoin alistaminen voi ilmetä parisuhteessa

Alistava puoliso harjoittaa henkistä väkivaltaa, mikä saattaa pahimmassa tapauksessa pitkittyä ja muuttua fyysiseksi. Kysyimme psykoterapeutilta, millä eri tavoin alistaminen voi ilmetä parisuhteessa.

Alistaminen parisuhteessa voi ilmetä henkisenä, taloudellisena, sosiaalisena ja fyysisenä väkivaltana.

Moni alistetussa parisuhteessa elävä ei välttämättä itse edes tiedosta olevansa alistaja tai tulevansa alistetuksi. Jos kuitenkin huomaat joutuvasi välttelemään puheitasi, tekemisiäsi tai muutoin muuttamaan käytöstäsi puolisosi vuoksi, on hyvä pysähtyä miettimään, oletko mahdollisesti alistavassa parisuhteessa.

Kysyimme psykoterapeutti Minna Kivimäeltä, millaisista merkeistä alistavan parisuhteen tunnistaa.

Henkinen alistaminen

Henkistä väkivaltaa ovat muun muassa mykkäkoulu, mitätöinti ja toisen haukkuminen.

– Henkisellä tasolla alistava kumppani ei esimerkiksi huomioi kumppaniaan kotona tai muiden läsnäollessa, hän muuttelee kumppaninsa sanomisia omaksi edukseen ja arvostelee perusteettomasti kumppaninsa tekemisiä ja tekemättä jättämisiä, Kivimäki luettelee.

Alistaja käyttää usein uhkailua keinona saada kumppani toimimaan toivomallaan tavalla.

– Alistaja myös odottaa kumppaniltaan tekoja ilman pyyntöjä, mutta ei tee itse puolisolleen tämän toivomia asioita. Alistaja näkee usein muiden olevan ongelmiensa aiheuttajia, eikä hän asetu vastavuoroiseen, toista kunnioittavaan keskusteluun.

Myös kumppanin ulkopuolelle jättäminen tai se, ettei asioita oteta koskaan puheeksi, voi olla alistamista.

Alistaja saattaa myös haukkua kumppaniaan ja tämän tekemisiä lapsille. Erovanhempien keskuudessa alistaminen saattaa ilmetä puolestaan siten, ettei toinen vanhemmista anna ex-puolison esimerkiksi tavata lapsia.

Taloudellinen alistaminen

Kumppania voi myös alistaa taloudellisesti.

– Taloudellinen alistaminen voi näyttäytyä sellaisissa tilanteissa, joissa toinen kumppaneista on heikompituloinen esimerkiksi lapsen hoitovapaan tai työttömyyden vuoksi, Kivimäki kertoo.

Alistava kumppani ei huomioi puolisonsa taloudellisia tarpeita ja pyrkii jopa estämään sen, että puoliso saisi omaa rahaa.

– Hän voi esimerkiksi kieltää kumppaniaan opiskelemasta tai menemästä töihin.

Sosiaalinen alistaminen

Sosiaalinen alistaminen näyttäytyy niin, että alistava kumppani vaatii kumppaniltaan tarkkoja selontekoja siitä, missä hän on käynyt ja kenen kanssa hän on aikaansa viettänyt.

– Alistava puoliso ei kuitenkaan hyväksy kuulemaansa, vaan vaatii kumppaniltaan parempaa selvitystä ja vakuuttelua.

Alistaja voi vaatia kumppaniltaan jatkuvaa yhteydenpitoa tai jopa paikannuksen käyttämistä liikkeiden todentamiseksi.

Hän saattaa myös vaatia kumppaniaan luopumaan kumppanille merkityksellisistä tekijöistä, kuten uskonnosta, harrastuksista tai sukulais- ja ystävyyssuhteista.

Fyysinen alistaminen

Alistavassa parisuhteessa henkinen väkivalta voi muuttua myös fyysiseksi: kumppani voi käyttää fyysisen väkivallan eri muotoja, esimerkiksi tukistamista, tönimistä, kotoa karkoittamista, pahoinpitelyä ja seksiin pakottamista.

Lue myös:

Jyrki Lehtolan kolumni: Miksi kukaan ei puhu alistetun vaimon puolesta?

Näin naiset itse kertovat kokemastaan väkivallasta: ”En tahdo kenenkään kokevan samaa kuin minä ja lapseni”

”Lasteni katse muutti kaiken” – kolme naista kertoo, miten he saivat voimaa jättää väkivaltaisen kumppaninsa