Kirjailija Riikka Pulkkinen eron jälkeen: ”Pystyn varmasti sanomaan sen, että en enää koskaan halua erota”

Kirjailija Riikka Pulkkinen oppi erostaan, että eroon voi liittyä myös hyviä tunteita. Siitä huolimatta hän ei halua erota enää koskaan.

”Olen oppinut, että erot niin kuin rakkaudetkin ovat erilaisia keskenään.

En ole aina esimerkiksi ollut se, joka lähtee suhteesta, eikä hylätyksi tuleminen ole minulle mitenkään outoa tai vierasta.

Ne tilanteet ovat vaikeita, mutta en muserru. Minulla on paljon välineitä niiden käsittelyyn. Viimekätinen keinoni on hyväksyä se, että en voi auttaa asiaa. Nämä ovat selittämättömiä asioita, enkä voi saada mitään täydellistä selitystä sille, miksi toinen ei tahdo. Syyt voivat olla niin vaikeita kertoa tai analysoida, että niitä on ihan turha yrittää pumpata toisesta esiin. Siispä syön leipää ja jatkan matkaani.

Viimeisimmästä erostani [Riikka ja hänen tyttärensä isä, konsultti Erkki Perälä erosivat vähän yli vuosi sitten] opin, että eroamiseen mahtuu monta tunnetta. Kun olimme tehneet päätöksen luovuttaa, hyvät tunteet nousivat pintaan. Se oli yllättävää ja outoakin, mutta niin oli.

Yksi uusimman romaanini Lasten planeetan aiheista on ero. Vaikka romaani on fiktiota, siinä on joitakin yksityiskohtia, jotka olen poiminut tosielämästä.

Yksi niistä on kohta, jossa eroperhe tanssii juuri ennen eromuuttoa olohuoneessa.

Juuri niin me teimme.

Kun muuttolaatikot oli pakattu, tuntui vaikealta uskoa, että tämä perhe ei olisi enää perhe. Samalla näin yhtäkkiä uudelleen kaiken kauniin. Koimme niin suurta yhteisyyttä, että tanssimme käsi kädessä piirissä La La Land -musikaalielokuvan soundtrackin tahtiin.

Meille kävi niin, että kun kaikki oli menetetty, jäljelle jäi rakkaus. Tarkoitan sillä kunnioitusta ja rakkaudellisuutta. Kun ahdistus oli poistunut, saatoimme alkaa taas viihtyä yhdessä perheenä, joka tietyssä mielessä olemme yhä. Meillä on yhteinen lapsi, viisivuotias tytär, jonka huoltajuuden jaamme.

Käymme yhdessä syömässä ja ystäväpiirimme juhlissa. Se on meille luontevaa. Vietämme myös joulua yhdessä perheenä. Viime jouluaattona meillä oli oikein kivaa.

Tämä kaikki vaatii avointa sydäntä ja toisen ihmisen yksityisyyden kunnioittamista. Esimerkiksi sitä, ettei päsmäröi vaan sallii toiselle hänen oman tapansa olla tasaveroinen vanhempi. Jos olemme eri mieltä, keskustelemme.”

Mikä muuttui erotessa?

”Ero muutti melkein kaikkea. On ollut ihanaa, että voimme olla edelleen pitkälti perhe. Kaikkea entistä emme kuitenkaan tietenkään voi olla. Kaipaan jokapäiväisten asioiden ja maailman jakamista, jota meillä oli, kun elimme yhdessä.

Ero muutti myös minua. Onhan se identiteettimullistus ja vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten olen vanhempi. On kuitenkin liian varhaista arvioida, miten ero minua muutti. Minusta tuntuu, että itseensä saa näkymän vasta viisi tai seitsemän vuotta jälkikäteen.

Pystyn varmasti sanomaan sen, että en enää koskaan halua erota. Muuten tunteeni ovat vielä niin kaaoksessa, etten pysty tarkasti erittelemään niitä. Lasten planeetassa eroa havainnollistetaan esimerkiksi imitaation ja improvisaation ajatuksen avulla. Pikkulapsiperhe-elämää eläessään helposti imitoi toimintatapoja ja asioita – hyviä ja huonoja – esimerkiksi lapsuudenperheestään. Minusta oli suorastaan ahdistavaa, kuinka paljon imitoin sitä, mitä olin itse kokenut lapsuudenperheessäni. Kun imitaation kahleet sitten hajosivat, olin keskellä valtavaa improvisaatioharjoitusta, kauhua ja vapautta. Ja luovuttamisen jälkeen tuli kiitollisuuden kokemus.

Olin tanssinut aiemminkin, mutta eron jälkeen hurahdin twerkkaukseen. Se on hupaisan kliseistä. Ja se on ok! Elämässä saa olla kliseinen, taiteessa ei.”

Luit lyhennelmän Annan Nainen puhuu miehestä -jutusta, jossa kirjailija Riikka Pulkkinen kertoo muun muassa siitä, mikä on hänen pahin virheensä miessuhteissa, miten hän flirttailee ja mitä hän toivoo tyttärensä oppivan miehistä. Lue juttu Annasta 37/2018. Tilaa lehti tai osta digilehden lukuoikeus täältä!