Annika Saarikko
Annika Saarikko yrittää olla lasten kanssa läsnä hetkessä.
Julkkikset

Ministeri Annika Saarikko arjestaan: ”Avun saaminen on ratkaisevaa perheemme hyvinvoinnin kannalta”

Annika Saarikko johtaa ministeriötä ja puoluetta mutta arjessa itselle asetetut vaatimukset aiheuttavat ristiriitaisia tunteita. – Olen kasvanut ajatukseen, että pystyvä nainen tekee paljon itse.
Teksti: Annan toimitus Kuvat: Liisa Valonen

Valtiovarainministeri ja puoluejohtaja Annika Saarikon tavaramerkki on lämpimänä loistava hymy.

Se ei ole hyytynyt, vaikka hänen johtamansa Suomen Keskusta -puolue on kulkenut pitkään kannatus­alhossa ja viimeisen vuoden ajan häneltä on odotettu lähes ihmettä suunnan kääntäjänä.

Työn ulkopuolella odottaa lapsiperhearki. Annikalla ja hänen puolisollaan Erkki Papusella on kaksi poikaa: syksyllä koulun aloittava Aarni, 6, ja kaksi vuotta täyttävä Kaarlo.

Kiireisenä ministerinäkin Annika haluaa olla moneen ehtivä perheenäiti. Hän arvostaa hyvin hoidettua kotia, itse tehtyä ruokaa ja mahdollisuutta järjestää lapsen synttärijuhlat kokonaan itse.

– Olen kasvanut ajatukseen, että pystyvä nainen tekee paljon itse, hän sanoo.

Koska hänen on ollut vaikea päästää irti ajatuksestaan, hän asettaa itselleen vaatimuksia ja miettii, mitkä haasteet hän ehtii täyttää samalla, kun johtaa ministeriötä ja puoluetta. Tilannetta ei varmasti helpota, että pääministerikin on kertonut pesevänsä itse vessansa.

– Ajattelen aika paljon myös sitä, että ehdin olla lasteni kanssa niin vähän. Siinä kysytään läsnä olemisen taitoa, hän sanoo.

Istumme Annikan työhuoneessa Valtioneuvoston linnassa. Tavoitteemme oli tavata Annikan ja hänen puolisonsa Erkki Papusen Oripään-kodissa, jossa olisimme ehkä syöneet Annikan leipomia korvapuusteja, mutta kunnallisvaalikiertueen aikatauluissa se ei onnistunut. Tunnelma virkahuoneessa ei ole kuitenkaan jäykkä. Päinvastoin. Hellepäivänä ministeri on paljain jaloin. Sinniteltyään aikansa silkkipäällysteisellä, liukkaalla empire-sohvalla hän puuskahtaa, että sohva on todella epä­mukava, ja siirtyy istumaan pikkutuolille.

– Ristiriitaa nykyisessä elämässäni ai­heuttaa se, että haluaisin pitää kiinni asettamastani kodin- ja lastenhoidon tasosta, mutta en onnistu siinä enää yksin vaan tarvitsen ulkopuolista apua. Sen myöntäminen on ollut minulle vaikeaa.

Annikan on vaikea antaa itselleen lupaa olla etuoikeutettu.

– Voin palkata siivoojan ja ostaa lapsen synttäreille kaiken valmiina. Sanon tämän kuitenkin aralla mielellä, sillä sen toteuttaminen ei ole ollut minulle itsestään selvää. Avun saaminen on silti ratkaisevaa perheemme hyvinvoinnin kannalta. Ostamme tuotteita valmiina, ja apuna on usein myös äitini, joka valmistaa meille ruokaa pakastimeen.

Annikasta on myös ihanaa, että mummi ja vaari eli äiti ja hänen miehensä tulevat välillä hoitamaan lapsia.

– Silloin Erkkikin saa omaa aikaa.

Pienet lastenvaatteet talteen vintin hyllylle

Kesälomasuunnitelmista kaksi on Annikalle varmaa.

– Aarni sanoi, että hän haluaisi Särkänniemeen, jossa hän ei ole koskaan ollut. Päätimme Erkin kanssa heti, että se on toteutettavissa oleva suunnitelma. Oli myös kiva huomata, että ajatus huvipuistosta tuntui koronasta huolimatta hyvältä. Viime kesänä näin ei olisi ollut. Se on rokotusten ansiota.

Toinen suunnitelma liittyy kodin järjestykseen, mutta myös herkimpiin haaveisiin ja mietteisiin. Annika aikoo käydä läpi poikiensa pieniksi käyneet vaatteet, lajitella ne koon mukaan, pakata laatikoihin, ja kirjoittaa niiden kylkeen vaatteiden kokonumerot. Pienet vaatteet eivät toistaiseksi lähde kierrätykseen.

– Nostan ne talteen vintin hyllyille.

Luit juuri lyhennelmän Annan kansijutusta 25-26/21, jonka on kirjoittanut Minna Juti. Haastattelussa ministeri Annika Saarikko kertoo, mistä hän saa voimaa vaativaan työhönsä. Entä mikä on Annikan rakkauden teko puolisolleen? Mitä hän ajattelee työhönsä liittyvistä ulkonäköpaineista, millainen on hänen suhteensa kehoonsa? Mistä Annikan itsetunto kumpuaa? Lue koko juttu numerosta 25-26/2021 tai digilehdestä! Voit tilata digilehden täältä! 

X