Hanna Nohynek on uranainen – varoitti puolisoaan jo suhteen alussa: ”Totesin, että voit hengata kanssani, mutta en muutu”

Rokotetutkija ja ylilääkäri Hanna Nohynek, 64, oppi koronavuosien aikana arvostamaan luontoa entistä enemmän. Muutto maaseudulle ja jokailtaiset saunomiset puolison kanssa ovat tuoneet rauhaa kiivaan työtahdin vastapainoksi.

Kohta se olisi täälläkin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek seurasi tiiviisti WHO:n tiedotustilaisuuksia alkuvuodesta 2020. Uusia COVID-19-tapauksia ilmeni ympäri maailman. Oli vain ajan kysymys, milloin virus leviäisi myös Suomeen.

– Ryhdyin jo varhain valmistautumaan henkisesti siihen, että tätä tautia vastaan yritetään kaikki, jotta rokotuksia saadaan kehitettyä nopeasti.

Pandemian nopea leviäminen tuli yllätyksenä jopa asiantuntijoille. Aiemmat SARSia ja MERSiä aiheuttaneet koronavirukset olivat olleet niin vaarallisia isännilleen, että tartuntaketjut olivat jääneet lyhyiksi nopean diagnostiikan, eristyksen ja jäljittämisen ansiosta.

– Alkuun tavoitteena oli saada ensimmäinen rokote kehitettyä sadassa päivässä. Siinä meni kuitenkin 326 päivää, mutta silti vauhti oli hyvin paljon nopeampi kuin koskaan aiemmin, rokotetutkijana uraansa luonut Hanna sanoo. Yleensä uuden rokotteen kehittämiseen menee noin 10 vuotta.

Kehitystyötä vauhditti se, ettei tarvinnut aloittaa tyhjästä: mRNA-rokotteiden konsepti oli jo olemassa, vaikka yksikään sellainen rokote ei ollut vielä käytössä.

– Kaikki mukana olleet tahot tekivät mielettömästi duunia rokotteiden eteen. Prosesseja noudatettiin tarkasti, mutta aikaa niistettiin kaikkialta mistä voitiin. Julkinen sektori osallistui myös huomattavalla lisärahoituksella.

Lopulta lääkefirmat pääsivät esittelemään tuloksiaan. Hanna kuului asiantuntijaryhmään, joka osallistui EU:n järjestämiin lääkefirmojen kuulemisiin. Osin niiden perusteella tehtiin päätökset siitä, millaisia rokotteita Suomeen tilataan.

– Se oli vaativaa, mutta myös hyvin palkitsevaa työtä.

Hanna Nohynek sairastui koronaan ennen ensimmäistä rokotustaan

Hanna itse ei ehtinyt saada ensimmäistäkään rokotusta ennen sairastumistaan koronavirukseen. Se tarttui Hannaan ja hänen puolisoonsa Mika Salmiseen maaliskuun lopussa vuonna 2020.

Hannan puoliso on samanniminen kuin hänen esimiehensä, THL:n hyvinvointivaikuttajat-osaston johtaja Mika Salminen.

– Minun täytyy olla jatkuvasti todella tarkkana, etten soita tai lähetä viestillä jommallekummalle sellaista asiaa, mikä ei toiselle kuulu, Hanna sanoo ja nauraa.

Ensin sairastui Hanna, sitten puoliso. Ihoa pisteli ja paikat olivat kipeät, kuume oli kova ja ripulia kesti parin päivän ajan. Väsymys oli todella voimakas. Hanna menetti ruokahalunsa ja makuaistinsa.

– Kaikki maistui kummalliselta, kuin metalliselta saippuavedeltä. Jotta pysyisin kunnossa, pakotin itseni syömään kanakeittoa, jota tyttäreni oli jättänyt ovellemme.

Mika joutui nukkumaan yönsä istuen pahojen yskänpuuskien vuoksi. Puolison oireet olivat muutenkin rajummat. Hannan mielestä Mika olisi tarvinnut sairaalahoitoa, mutta jääräpäinen mies oli itse toista mieltä.

– Olin itse liian voimaton pakottamaan häntä sairaalaan. Tein joka ilta mielessäni ristinmerkkiä nukkumaan mennessäni ja pelkäsin, että tämä oli viimeinen ilta, kun näen hänet.

Molempien akuutit oireet helpottivat parin viikon jälkeen. Sen jälkeen Hanna toipui nopeasti ja ajoi jo kuukauden kuluttua pyörällä.

Kun sairastumisesta oli kulunut vuosi, Mikalla todettiin vaikea sydämen valtimoiden ahtauma ja hän joutui ohitusleikkaukseen.

– On mahdollista, että se oli ainakin osittain koronaan sairastumisen seurausta.

Pandemian alkuvaiheessa pitkittyneistä koronaoireista ei juuri ollut puhetta. Nyt Hanna tietää kärsivänsä niistä, joskaan elämänlaatu ei ole paljoa heikentynyt.

– Minulla on edelleen kapea-alainen puute makuaistissani. En pysty juomaan kahvia, vaikka olen kovasti yrittänyt. Aiemmin rakastin erilaisia kahveja, mutta nyt minusta on tullut teen juoja.

Hanna Nohynek: ”Varoitin Mikaa, että olen uranainen”

Koronapandemian aikana Hannan työpäivät venyivät poikkeuksetta kellon ympäri, usein myös viikonloppuisin. Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän sihteerinä hän valmisteli koronarokotussuositusten käsittelyä yhdessä THL:n muiden tutkijoiden kanssa.

THL:n työtehtäviensä lisäksi hän oli asiantuntijajäsenenä WHO:n strategisessa rokotusasiantuntijaryhmässä, jonka puheenjohtajaksi hänet valittiin vuoden 2023 alusta lähtien.

Työmäärät olivat pitkään valtavat, luettavaa kirjallisuutta ja tutkimuksia oli loputtomasti.

– Mitään muuta ei mahtunut silloin elämääni. Se oli raskasta, mutta toisaalta äärimmäisen mielenkiintoista. En muista, että missään vaiheessa olisi tuntunut siltä, että en enää jaksa. Onko tämä totta vai muistin valikoivuutta, mene tiedä!

”Olimme kotona keskustelleet siitä, että olen nyt täysillä mukana koronatalkoissa ja kaikki muu saa jäädä tekemättä.”

Hannan läheiset suhtautuivat hänen suureen työmääräänsä ymmärtäen.

– Olimme kotona keskustelleet puolisoni kanssa siitä, että olen nyt täysillä mukana koronatalkoissa ja kaikki muu saa jäädä tekemättä. Olen aina ollut työteliäs ihminen, joten se ei juuri heilauttanut minua.

Hanna uskoo, että Mika on jo tottunut hänen työnteon tahtiinsa. Pari on pitänyt yhtä vuodesta 2004.

– Erosin edellisestä suhteestani, koska ex-mieheni totesi, etten tule koskaan muuttumaan ja työ on minulle liian tärkeää suhteessa muuhun elämään. Siksi varoitin Mikaa jo alusta lähtien, että olen uranainen, jolle työ on todella tärkeää. Totesin hänelle, että voit hengata kanssani, mutta en muutu.

Lue myös: Hanna Nohynek ei halunnut valita äitiyden ja uran välillä – mies toi vauvan imetettäväksi Hannan työpaikalle: ”Se oli hyvin luonnollista ja helppoa”

Salaliittoteoreetikkoja Hanna Nohynekin on vaikea käsittää

Suurin Hannan kokema pettymys koronatyön aikana oli eri maissa vallinnut rokotenationalismi.

– Kaikki maat halusivat itselleen eniten rokotteita, vaikka oltiin sovittu, että niitä annetaan myös köyhimmille maille riittävästi samassa tahdissa kuin rikkaille. Se ei toteutunut ja oli minusta epäreilua.

Toinen tyrmistys tuli eteen loppuvuodesta 2021. Silloin uutisoitiin, että hallituksessa oltaisiin tyytymättömiä Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän ja THL:n hitauteen kolmannen koronarokotekierroksen aloittamisessa. Nimetön lähde vaati Hannan eroa ja väitti hänen olevan ”laumasuoja-ajattelun vallassa” – ikään kuin rokotetutkija olisi halunnut ihmisten hankkivan suojan koronaa vastaan sairastamalla.

– Olin todella tehnyt kaikkeni parhaan ammattitaitoni mukaan ja keskittynyt näyttöpohjaiseen työhön yhdessä kollegoideni kanssa. Tällainen vaade tuntui kohtuuttomalta.

Onneksi Hanna sai tukea työyhteisöltään. THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta lausui julkisesti tukensa ja ilmoitti, että on epäasiallista maalittaa yksittäistä tutkijaa, sillä kukaan yksittäinen ihminen ei määrittele THL:n linjaa.

Kuraa niskaansa Hanna on saanut myös rokotekriitikoilta ja salaliittoteoreetikoilta, jotka pitävät koronavirusta valheena.

– En voi nykypäivänä olla edes Twitterissä ilman, että twiittejäni kohtaan hyökätään. Korona on kaiken kaikkiaan hyvin politisoitunutta ja tunteita herättävää.

Hanna on saanut myös henkilökohtaisia uhkauksia.

– Sähköpostitse ja postitse tuli kaikenlaista roskaa, ja viitisen rikosilmoitustakin olen tehnyt. Nyt tilanne on kuitenkin rauhoittumaan päin.

Hanna sanoo ymmärtävänsä rokotusepäröinnin uusien rokotteiden äärellä ja pelon niiden pitkäaikaisista vaikutuksista. Mutta koronan kieltäjiä ja salaliittoteoreetikkoja hänen on vaikea käsittää.

– Lääkärinä ajattelen, että näillä ihmisillä on jokin syy reagointiinsa ja heidän huoliinsa pitää yrittää vastata niin pitkälle näyttöpohjaisesti kuin mahdollista.

Ajatus maallemuutosta oli kytenyt mielessä jo pidempään

Vantaan Kaskela saisi vihdoin jäädä. Ajatus maallemuutosta oli kytenyt pariskunnan mielessä jo pidempään. Hanna oli kyllästynyt siihen, että syksyisin hänen täytyi lähteä työviikon jälkeen kiireellä lämmittämään puusaunaa Iitin kesämökille, jotta mies pääsisi lämpimään metsästysreissun jälkeen.

Hanna ei kuitenkaan halunnut muuttaa pois pääkaupunkiseudulta isänsä vielä eläessä. Isä sairasti syöpää mutta ei halunnut rajoituksista huolimatta linnoittautua neljän seinän sisälle.

– Isä oli parantumattomasti sairas ja hänellä oli arviolta vain muutamia elinkuukausia jäljellä, joten teimme yhdessä isän ja lähipiirin kanssa päätöksen, että jatkaisimme sunnuntailounaita kuten ennenkin. Saimme viettää yhdessä tärkeitä ja hyviä päiviä.

Hannan isä menehtyi syöpään marraskuussa 2020. Sen jälkeen Hanna ja Mika tekivät vihdoin ratkaisun. Helmikuussa 2021 he muuttivat 60-luvun omakotitaloon vain 16 kilometrin päähän kesämökistään. Mika on kotoisin Iitistä.

– Työnteon kovasta tahdista palautumista helpotti se, että nyt pystyin menemään suoraan kotiovelta metsään ja Kymijoki on ihan lähellä. Mikään ei rentouta niin kuin maaseudun rauha ja luonnonvesissä uinti.

Koronarajoitusten kaventama arki ei enää näkynyt Hannan arjessa, kun tilaa oli ympärillä enemmän. Toisinaan Hanna osallistui Teams-palavereihin etäyhteydellä joenrannasta tai hakkuuaukion reunalta.

Hanna on innokas sienestäjä ja marjastaja. Toisaalta hänestä on myös mukava samoilla ja käydä juoksulenkeillä labradorinnoutajansa Onnin kanssa.

Kahdenkeskinen aika oman puolison kanssa on Hannalle erityisen tärkeää.

– Iltahetket ovat meille pyhiä. Käymme saunassa ja juttelemme pitkään.

Hanna Nohynekin mielestä pandemia oli varoitus ihmiskunnalle

Hanna sairasti koronan toistamiseen alkukesästä 2022. Tällä kertaa tauti oli merkittävästi lievempi ja muistutti viikon mittaista tavanomaista flunssaa.

Mitä hän ajattelee pandemiasta nyt? Ovatko koronavuodet ohi?

– En ole yltiöhuolestunut, mutta kaikkien tarttuvien hengitystieinfektioiden kanssa on syytä olla valppaana. Jos vakavat taudinkuvat voidaan estää rokotusten avulla, pitää tehdä töitä sen eteen, että ne, joille rokotuksista on eniten terveyshyötyä, ne saisivat.

Rokotekehitystä pitää hänen mielestään jatkaa. MRNA-alusta on osoittanut ketteryytensä, mutta muitakaan rokoteteknologioita ei pidä ylenkatsoa.

– Pandemia oli varoitus ihmiskunnalle siitä, että lajikadon ja eläinten elinpiirin kaventuessa ja ilmastonmuutoksen myötä meillä saattaa olla edessämme muitakin vastaavanlaisia eläinperäisiä viruksia, jotka voivat rakenteeltaan muuntua hypätessään ihmisestä toiseen.

Hanna ajattelee, että jokainen voi tehdä asian eteen jotakin: antaa luonnolle enemmän tilaa ja vähentää omaa kulutustaan. Hän itse välttelee autoilua ja kulkee mieluummin junalla ja pyörällä.

– Jokaisen pitäisi muistaa, ettei meillä ole mitään varamaapalloa käytössämme, vain tämä yksi ja ainoa.

Juttu on julkaistu alun perin Kotilääkärin numerossa 1/2023.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös:

• Julkkikset

  Hanna Nohynek ei halunnut valita äitiyden ja uran välillä – mies toi vauvan imetettäväksi Hannan työpaikalle: "Se oli hyvin luonnollista ja helppoa"

• Julkkikset

  Ylilääkäri Hanna Nohynek on ollut koko elämänsä intohimotyössään: ”Lapsena tytär soitteli isänsä kanssa ja kyseli, milloin tulen kotiin”

• Terveys

  Kotiliesi: Osa pitää rokotteita vaarallisina, jopa eliitin salajuonena – rokotusasioista vastaavan ylilääkäri Hanna Nohynekin mielestä kriittisyys kuuluu ihmisluonteeseen