Nämä ovat pesimäajan aggressiivisimmat linnut – joukossa joka pihalta tuttu laji: ”Voi kakata liian lähelle pesää eksyvän harmaaksi”

Pesimäaikaan rauhallisenakin pidetyt linnut voivat käyttäytyä aggressiivisesti. Otimme selvää, mitkä linnut kannattaa kiertää pesimäaikaan erityisen kaukaa.

Suoraan kohti syöksyvä varis tai päälakeen nokkaiseva lapintiira voivat yllättää ulkona liikkujan lintujen pesimäaikaan. Aggressiivisesti käyttäytyvä lintu ei silti ole vihainen, vaan seuraa ainoastaan vaistojaan ja puolustaa jälkikasvuaan tavalla, joka tyypillisesti karkottaa tunkeilijan tiehensä.

Lue Annan jutusta, kuinka toimia, jos lintu hyökkää: Lintujen pesintäaika: Kun emo hyökkää, ihminen tekee usein saman paniikkivirheen – näin pääset ehjin nahoin

Kaikki linnut puolustavat pesäänsä jonkin verran, mutta esimerkiksi pikkulinnuilla pelottelukeinot ovat vähissä: ne lähinnä päästelevät varoitusääniä ja lennähtelevät uhan aiheuttajan ympärillä. Tällaista käytöstä harvempi saalistaja – tai ihminen – pitää kuitenkaan pelottavana.

Joitakin lintulajeja kannattaa silti pitää silmällä, kun pesintäaika koittaa. Varomaton kulkija voi huomaamattaan näyttäytyä nimittäin uhkana ja joutua siksi myös emolinnun hyökkäyksen kohteeksi.

Listasimme lintulajit, jotka puolustavat pesimäaikaan pesäänsä ja poikasiaan erityisen hanakasti.

Kyhmyjoutsen

Jos kyhmyjoutsenen pesää tai poikasia lähestyy, emolinnut voivat alkaa suhista ja tulla kohti.

– Kävelevän ihmisen kimppuun niiden ei kuitenkaan tiedetä käyneen, vaan kyse on pelottelusta ja uhittelusta, sanoo suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi lintujärjestö BirdLifestä.

Järkevä ihminen perääntyy joutsenemon uhitellessa paikalta, eikä lähesty sen poikasia yhtään enempää.

– Tiedetään tapauksia, joissa emo on noussut kajakin päälle, kun kajakki on ohittanut pesän liian läheltä. Siinä voi syntyä jo todellinen vaaratilanne, jos kajakki lähtee kaatumaan.

Valkoposkihanhi

Valkoposkihanhet ovat kaupungeissa tuttu näky – etenkin kokoontuessaan joukoittain ruohikkoalueille. Valkoposkihanhet ovat myös tunnettuja pesintäaikaisesta aggressiivisuudestaan, ja esimerkiksi Korkeasaaren eläintarha varoittaakin alueellaan pesivistä hanhipareista näkyvästi.

Kyhmyjoutsenen tapaan myös valkoposkihanhen eleistä on helppo ymmärtää, milloin on ajautunut liian lähelle sen poikasia: lintu suhisee, nostaa päätään ja alkaa kiihdyttää askeliaan kohti tunkeilijaa.

– Silloin kannattaa rauhallisesti perääntyä. Valkoposkihanhella on poikaset yleensä maastossa lähistöllä, usein ihan näkyvillä. Ne on siis melko helppo huomata ja väistää, Lehtiniemi vinkkaa.

Valkoposkihanhi käy harvoin kuitenkaan päälle, vaan tyytyy usein pelkkään uhkailuun. Jotkut yksilöt eivät kuitenkaan ihmistä väistä. Lintujen yksilöllisiä rajoja ei siis kannata jäädä kokeilemaan.

Varis

Varis puolustaa pesäänsä syöksymällä uhkaajaa kohti. Osumia nokallaan se antaa silti vain harvoin.

Kaikki varikset eivät harrasta syöksymistä, ja pääsääntöisesti varis on rauhallinen laji myös pesimäaikaan. Aggressiivisen oloisesti käyttäytyvät varikset ovat lajin poikkeusyksilöitä, joilla on yleensä takanaan huonoja kokemuksia.

– Älykkäänä lintuna varis muistaa, jos sen poikanen on aikaisemmin joutunut ihmisen tai koiran tappamaksi. Tällaisen menetyksen kohteeksi joutunut emo puolustaa poikasiaan, jotta vastaava tragedia ei toistuisi, Lehtiniemi kertoo.

Myös variksen puolustusreaktiosta selviää poistumalla ripeästi paikalta. Huitomaan tai huutamaan ei pidä ryhtyä.

Räkättirastas

Räkättirastaiden voi nähdä hätistelevän melko usein todellisia pesärosvoja, kuten variksia ja oravia, pois pesältään. Silloin niiden äkäinen säksätys ja vauhdikkaat pelottelusyöksyt täyttävät ilman.

Ihmistä kohtaan räkättirastas käyttäytyy uhkaavasti vain harvoin, mutta periaatteessa sekin on mahdollista, jos ihminen osuu liian lähelle rastaan tyypillisesti puussa sijaitsevaa pesää. Tällöin emolinnut saattavat myös käyttää toista pelottelutaktiikkaansa, kakkaamista. Räkättirastaiden tiedetään nimittäin joskus ruikkaavan pesää uhkaavan päälle lämpimät kakkaterveiset.

– On nähty tilanteita, jossa esimerkiksi pöllönpoikanen on erehtynyt liian lähelle rastasyhdyskunnan pesiä, ja se on kakattu aivan harmaaksi, Lehtiniemi kertoo.

Lapintiira

Lapintiira on yksi kovimmista pesänpuolustajista. Se tekee uhkaajaa päin pelottavia syöksyjä, eikä pelkästään pelotellakseen. Toisin kuin esimerkiksi varikset ja lokit, lapintiiran nokan osumat eivät ole harvinaisia.

– Yleisin osumanantaja on ilman muuta lapintiira, Lehtiniemi vahvistaa.

Ihmisten onneksi tiirat pesivät kaukana asutuksesta, luodoilla ja saaristossa, joten konfliktitilanteita tapahtuu vain harvoin.

– Rengastajat ovat suurimmassa vaarassa, Lehtiniemi toteaa.

Kun Lehtiniemi itse käy lintulaskennoissa, nostaa hän aina lapintiiran kohdatessaan toisen kätensä pystyyn. Ei pelotellakseen, vaan siksi, että pään sijaan mahdolliset osumat ottaisi vastaan korkealle kurottava käsi.

Viirupöllö

Viirupöllön rengastushommissa suojakypärä on aidosti tarpeen. Vaikka monet pöllölajit puolustavat pesäänsä ärhäkästi, on viirupöllö tässä erityisen ansiokas.

– Jos menee viirupöllön poikasten lähelle, voi lähteä jopa näkö, kun vanhemmat rientävät hätiin ja tähtäävät kynsillään [tunkeilijaa] päähän. Suojakypärä on rengastajilla ihan ehdoton, Lehtiniemi kertoo.

Hyvä suojakypärä on sellainen, joka suojaa rengastajan päätä, mutta ei vahingoita mahdollisesti hyökkäävien lintujen nokkia tai kynsiä.

Kalalokki

Monet lokkilajit hätistelevät pesäänsä lähestyviä tunkeilijoita syöksymällä kohti ja päästämällä samalla varoitushuutoja. Nämä linnut voivat vaikuttaa pelottavilta, erityisesti kookas isolokki, mutta Lehtiniemen mukaan lokin nokasta ei juurikaan tarvitse huolestua.

– Lokit lähinnä pelottelevat. Erityisesti kalalokki on monille tuttu pesänpuolustaja: se lentää hurjaa vauhtia kohti ja kääntyy vasta viime tingassa takaisin.

Lokit voivat myös ruikkailla räkättirastaiden tapaan ulostetta tunkeilijan niskaan.

Sinua voi kiinnostaa myös:

1. Lifestyle

   Lintujen pesintäaika: Kun emo hyökkää, ihminen tekee usein saman paniikkivirheen – näin pääset ehjin nahoin

2. Terveys

   Kyyn purema ei välttämättä vaadi kyytablettia, vaan sitä tärkeämmän asian – toimi näin, jos kyykäärme puree

3. Julkkikset

   Julkisuuden jättänyt Tanja Karpela kertoo Koululaisessa nykyelämästään – uusi ura lujana koira-ammattilaisena