Julkkikset

Esko Eerikäinen etsii yhä tasapainoa elämäänsä: ”En tiedä pystynkö enää perustamaan perhettä”

Nopeasti päättynyt avoliitto, lyhyt seurustelusuhde ja liuta tapailuja. Siinä Esko Eerikäisen avioeron jälkeinen parisuhdehistoria. – Avioerossa menivät rikki luottamus ja usko perheeseen, Esko kertoo.
22.9.2019 Teksti: Sari Hannikainen Kuvat: Niclas Mäkelä

Esko Eerikäinen ei tule haastatteluun yksin. Se ei varmasti yllätä heitä, jotka ovat seuranneet hänen elämäänsä sosiaalisen median ja julkisuuden kautta. Yhdeksänvuotias Victoria-tytär on tiiviisti mukana isänsä arjessa, niin tänäkin iltapäivänä. Esiteinillä on omat juttunsa: päähän sujahtavat langattomat kuulokkeet ja katse lukittuu älypuhelimeen. Silti on tärkeää, että vanhempi on lähellä. Sen Esko tietää omakohtaisesti, ja siksi tytär on mukana eikä yksin kotona.

Koti on kivenheiton päässä tapaamispaikalta, helsinkiläisen kauppakeskus Redin kahvilasta. Kesällä Esko huomasi ajattelevansa yhä useammin, millaista olisi, jos kotona olisi hänen lisäkseen toinenkin aikuinen ja hänellä olisi vakiintunut parisuhde. Mutta miten sellaisen saisi, kun jokainen potentiaalinen nainen saa luikkimaan karvat pystyssä karkuun tai etsimään heistä virheitä vaikka väkisin.

Jokin saa minut sabotoimaan parisuhteen, ennen kuin se on kunnolla alkanutkaan, mutta mikä, Esko kysyi itseltään. Hän päätti hakea vastauksia terapeutin avulla.

Rikkinäinen sielu

Esko kertoi heinäkuun lopulla Facebookissa päätöksestään ja siitä, ettei ollut onnistunut luomaan kunnollista parisuhdetta avioeronsa jälkeen. Hän erosi yhdeksän vuotta sitten lapsensa äidistä, liikunta-alan yrittäjästä Martina Aitolehdestä.

Joku lukko ja pelko on aina takaraivossa ja kun mä erosin mun sisällä joku asia meni rikki, hän kirjoitti ja sai palautevyöryn. Moni eronnut oli samanlaisessa tilanteessa. Esko sai myös vinkkejä hyväksi koetuista ammattiauttajista, ja kuukausi sitten koitti ensimmäinen tapaaminen terapeutin kanssa.

– Hän sanoi tapaamisen päätteeksi, että olen tullut oikeaan paikkaan. Käyn vastaanotolla viikoittain ainakin vuoden loppuun asti. Jatkan terapiaa niin kauan kuin tarve vaatii. Se voi tarkoittaa puolen vuoden tai usean vuoden pituista prosessia.

– Elämäni on ollut selviytymistä ja vaikeiden tilanteiden yli pääsemistä. Siksi minun pitää 45-vuotiaana alkaa käydä läpi asioita, jotka tapahtuivat 35 vuotta sitten lapsuudessani. Voi olla, että jotain meni rikki jo silloin.

Jokin saa minut sabotoimaan parisuhteen, ennen kuin se on kunnolla alkanutkaan, mutta mikä, Esko Eerikäinen kysyi itseltään.

Jokin saa minut sabotoimaan parisuhteen, ennen kuin se on kunnolla alkanutkaan, mutta mikä, Esko Eerikäinen kysyi itseltään.

Yksin Suomeen

Isä oli itkenyt vain kerran aikaisemmin. Silloin hänen tyttärensä, Eskon siskopuoli, oli kuollut.

Sen vuoksi isän kyyneleet tarkoittavat Eskosta nytkin surua ja lopullisuutta. Isä lupaa pojalleen, että he tapaavat toisensa pian, mutta tämä aavistaa, että hyvästit nämä ovat. Vielä viimeinen halaus, ja sitten Esko lähtee kotoa lentokentälle. Isä ei tule sinne saattamaan, hän ei pysty siihen.

Lentokentällä ovat äiti, neljä vuotta nuorempi pikkusisko ja äidin koko suku. Lisää itkuisia halauksia ja puheita. Esko on yhtä aikaa surullinen ja utelias. Millaista on olla monta tuntia lentokoneessa, mikä elokuva siellä näytetään, hän miettii samalla, kun kaikki tuttu on jäämässä taakse.

Victoria täyttää syksyllä 10 vuotta. Esko oli samanikäinen, kun hänet lähetettiin kotikaupungistaan Kolumbian Bogotasta sukulaisperheen luokse Suomeen Espooseen asumaan. Kolumbiassa käytiin huumesotia, ja Bogotassa oli hengenvaarallista. Isä halusi lähettää ensin lapsista vanhimman turvaan, ja muun perheen piti seurata lähitulevaisuudessa perässä.

Isä oli suomalainen liikemies, joka työskenteli Suomen suurlähetystössä. Kolumbialainen äiti oli lasten kanssa kotona. Isän kotimaa oli hänen Bogotassa syntyneelle pojalleen tuttu vain valokuvista. Niissä oli metsää, järviä ja vähän ihmisiä. Koti Kolumbiassa oli aina täynnä porukkaa. Oman perheen ja kodinhoitajan lisäksi siellä asui äidin sukulaisia. Espoossa odotti ydinperhe: äiti, isä ja kaksi lasta.

– Ajattelin, että nyt on vain selviydyttävä. Perillä opin suomen kielen nopeasti ja sain koulussa kavereita. Olen pienestä pitäen osannut ottaa oman paikkani.

Yhteydenpito vanhempiin oli lankapuhelimen varassa. Puhelut Suomen ja Kolumbian välillä olivat kalliita ja siksi harvinaisia.

– Puheluissa halusin kertoa, kuinka hyvin täällä menee. Yritin keskittyä vain iloisiin asioihin enkä itkemiseen, etten lisäisi äidin ja isän tuskaa hirveässä tilanteessa.

Suru ja ikävä jäivät sisälle, vaikka ympärillä oli turvallisia, välittäviä aikuisia.

– He eivät kuitenkaan olleet vanhempiani.

Perheenpääksi liian nuorena

Ero perheestä venyi. Uran, perheen ja kodin muuttaminen toiselle puolelle maapalloa oli työlästä. Kun puolitoista vuotta oli kulunut, isä kuoli sydänkohtaukseen. Puoli vuotta sen jälkeen Esko palasi ensimmäisen kerran Bogotaan. Hän vietti siellä koko kesän ja pyysi jäädä kotiin. Äiti sanoi ei. ”Emme voi tehdä sitä isälle. Jos nyt palaisit, olisit lähtenyt turhaan”, äiti selitti pojalleen. Tämä yritti ymmärtää.

– Se oli kova paikka minulle.

Kun Esko oli juuri täyttänyt 15, äiti ja sisko muuttivat Suomeen.

– Ensimmäinen ajatukseni oli, että en tarvitse teitä enää tänne. Olin pärjännyt yksinäni, enkä halunnut aloittaa taas alusta.

Eskon piti muuttaa asumaan äidin ja siskon luokse Espoon Matinkylään. He tarvitsivat kielitaidottomina paljon apua, mutta teini-ikäisellä pojalla olisi ollut parempaakin tekemistä.

– Minun oli opeteltava perheenpääksi. Kapinoin ja käyttäydyin välillä veemäisesti äitiä kohtaan. Kai se oli kostokin. Isälle en voinut olla katkera, koska häntä ei enää ollut, mutta äidille olin.

Esko ja äiti eivät ole koskaan käyneet kunnolla läpi menneitä tapahtumia.

– Välimme ovat nykyisin hyvin läheiset mutta samalla etäiset. Äidin ja minun välillä on haavoja, joita kummankaan ei tee mieli avata.

– Minulla oli aikanaan hyvä ja turvallinen lapsuus, mutta se jäi lyhyeksi.

Nopeasti naimisiin

Omasta perheestä Esko unelmoi nuoresta asti. Hän teki töitä kehitysvammaisten hoitajana, turvamiehenä ja turva-alan yrittäjänä. Hän vastasi isojen festareiden järjestyksenpidosta, ja niillä hän tutustui viihdealan ammattilaisiin. Eskosta tuli Scandinavian Hunksien tanssija. Sosiaalisena supliikkimiehenä hän oli tanssiryhmästä usein esillä. 2007 hän tapasi toisen julkkiksen, Martinan.

Kolmen kuukauden seurustelun jälkeen he menivät maistraatissa naimisiin. Televisioidut kirkkohäät järjestettiin vuoden päästä. Liitto oli Eskolle toinen. Hän oli nuorempana muutamia vuosia naimisissa helsinkiläisen ammattitanssijan kanssa.

– Meillä oli Martinan kanssa intohimoinen ja voimakas suhde, mutta mukana oli alusta asti myös kolmansia pyöriä ja luottamuspulaa. Olimme molemmat lapsellisia ja paljon tien päällä keikkatöiden takia. Välillä olimme yhdessä, välillä emme.

– Vaikka sisimmässäni tiesin, että liittomme ei ole ikuinen, toivoin, että saisin hänen kanssaan perheyhteisön, jota kaipasin.

Pari pyöritti yhteistä viihdealan yritystä, tähditti tosi-tv-ohjelmia ja rakensi Martinan uraa näyttelijänä sekä laulajana.

– Kuvauksissa meidän piti esittää onnellista paria silloinkin, kun kaikki oli sekavaa ja vaikeaa. Lopulta emme enää itsekään tienneet, mitä me olemme.

– Yritimme muuttua ja korjata liittoamme, mutta kun parisuhteessa on menty tietyn rajan yli ja menetetty toisen kunnioitus, sen takaisin saaminen on vaikeaa.

Raskausaika ja Victorian syntymä rauhoittivat perhe-elämän hetkeksi. Sitten Martina tapasi nykyisen puolisonsa.

– Minulta menivät yhdessä hujauksessa perhe, koti ja työpaikka yhteisessä yrityksessä. Kaikki piti aloittaa alusta. Olin taas täysin omillani. Se oli sokki.

Läsnä isänä

Viikonloppufaijaksi? Ei, ei, ei. Jo sana oli Eskosta aivan hirveä. Sellaiseksi hän ei suostuisi.

– Koska suhde omiin vanhempiini jäi välimatkan takia etäiseksi, päätin, että omalle lapselleni olen aina läsnä.

– Ensin minun piti todistaa niin lapsen äidille, omalle äidilleni kuin ystävillenikin, että miehenä pystyn huolehtimaan yksin vuoden ikäisestä lapsesta. Kaikki epäilivät sitä. Se antoi voimaa jaksaa ja syyn mennä eteenpäin vaikeassa tilanteessa. Vuoden verran taistelin, ennen kuin sain yhteishuoltajuuden.

Pikkuhiljaa myös muut palaset loksahtelivat paikoilleen. Esko löysi itselleen ja Victorialle yhteisen kodin. Uusia töitäkin alkoi tulla: ensin yksi juontokeikka, sitten toinen, lopulta hän pääsi Radio Suomipopin uuden aamushown juontajaksi. Vaikka ohjelma jäi lyhytaikaiseksi, Esko oli saanut maistiaisia ammatista, joka tuntui omalta. Hän opiskeli 42-vuotiaana Laajasalon opistossa radiojuontajaksi ja sai työpaikan Novalta. Nyt hän juontaa kanavan päiväohjelmaa arkisin ja omaa keskusteluohjelmaansa Sunnuntaibrunssia.

– Kesti yli 40 vuotta löytää oma juttuni, mutta se löytyi kuitenkin. Radiossa minun ei tarvitse vetää minkäänlaista roolia. Olen läsnä ja oma itseni. Se, että kuulijat ovat hyväksyneet minut juuri sellaisena kuin olen, on ollut tervehdyttävä kokemus.

Vuosi sitten Esko osallistui Olet mitä syöt -tv-ohjelmaan ja teki elämäntapamuutoksen. Hän laihdutti 22 kiloa ja sai kohennettua yleiskuntoaan sekä unenlaatuaan. Elämä on siis mallillaan. Mutta rakkauselämä. Se junnaa paikoillaan kuin naarmuttunut vinyylilevy.

”Se, että kuulijat ovat hyväksyneet minut juuri sellaisena kuin olen, on ollut tervehdyttävä kokemus.”

Avioero rikkoi luottamuksen

Nopeasti päättynyt avoliitto, lyhyt seurustelusuhde ja liuta tapailuja. Siinä Eskon eron jälkeinen parisuhdehistoria.

– Avioerossa menivät rikki luottamus ja usko perheeseen. En tiedä, palautuvatko ne enää koskaan ja pystynkö ylipäätään enää luomaan sellaista tilannetta, jossa perheen perustaminen olisi mahdollista. Haluanko sitä edes? Suurin pelkoni on, että käy taas huonosti. En halua käydä eroa läpi enää koskaan.

– Minua ahdistaa jo ajatus siitä, että joutuisin uudestaan taistelemaan oikeudestani olla isä. Se saa minut pelkäämään tulevaa ennen kuin suhde on kunnolla ehtinyt alkaakaan. Tällä hetkellä en tapaile ketään.

Silti Eskoa vaivaa se, ettei hän ole pystynyt antamaan Victorialle kotia, jossa tämä saisi kahden toisiaan rakastavan aikuisen mallin.

Iskäää, tuu kattomaan! televisioruudun ääressä istunut Victoria huusi. Televisiosta tuli Meidän häät -ohjelma ja uusintana jakso, jossa vietettiin Martinan ja Eskon kirkkohäitä. Sä pussasit äitiä! Victoria hämmästeli silmät lautasen kokoisina. Esko tajusi, ettei tytär ollut koskaan aikaisemmin nähnyt hänen osoittavan hellyyttä kumppanille.

– Se ei ole oikein, mutta näin tämä vain on mennyt. En ole näiden vuosien aikana edes esitellyt tyttärelleni kuin kaksi naista. Minulla on siihen korkea kynnys.

Entä Esko? Millaista parisuhdetta ja kumppania hän kaipaa?

– Haluaisin löytää ihmisen, joka on sinut itsensä kanssa ja joka ei vedä kivirekeä mukanaan. Moni tulee parisuhteeseen kuin rikki mennyt säkki, että ompele mut kuntoon. Ihan kuin uuden suhteen ja kumppanin tehtävä olisi parantaa vanhat haavat. Sellaista en kaipaa.

– Totta kai vaikeita kokemuksia on tässä iässä kaikilla, minulla varsinkin, ja siksi niitä pitää fiksailla. Mutta se on minun vastuullani, ei kenenkään toisen.

Tytär tärkeysjärjestyksessä ykkösenä

Mitä terapiasta voisi seurata? Kuka tietää, Esko miettii. Ehkä elämää suurempi parisuhde tai ainakin entistä tasapainoisempaa arkea yhdessä Victorian kanssa. Tyttären kasvattaminen on tärkeysjärjestyksessä joka tapauksessa ykkösenä.

– Haluan kasvattaa hänestä vahvan naisen, joka tuntee oman arvonsa ja joka ei anna kenenkään juoksuttaa, kyykyttää tai alentaa häntä.

Miten sellaisia naisia kasvatetaan? Esko uskoo, että ainakin näyttämällä tytöille, että he ovat tärkeitä. Hän saattaa Victorian joka päivä koulun pihalle ja käy hakemassa sieltä. Hän istuu voimistelutreeneissä katsomossa ja käy kannustamassa kisoissa. Hän on kiinnostunut siitä, kenen kanssa tytär viettää aikaa ja miten.

Katkeruuteen tai vihaan Esko ei halua ajatuksiaan tuhlata.

– En tiedä, olisinko tällainen isä, jos minulla olisi ollut erilainen lapsuus tai parisuhdehistoria. Nyt ainakin osaan olla kiitollinen siitä, mitä minulla on: elämäni ehjin ihmissuhde oman tyttäreni kanssa.

Juttu on julkaistu Annassa 35/2019.

Lue myös: Esko Eerikäinen teki elämäntapamuutoksen ja laihtui 22 kiloa – yksi muutos toi hurjat tulokset

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

Henkilön Anna (@anna_lehti) jakama julkaisu

Lue myös

Suosittelemme