Lintujen pesintäaika: Kun emo hyökkää, ihminen tekee usein saman paniikkivirheen – näin pääset ehjin nahoin

Kesä on lintujen pesintäaikaa. Jos ihminen osuu pesän tai poikasten tielle, seurauksena voi olla vihaisen emolinnun hyökkäys. Kuinka silloin kannattaa toimia?

Näinä päivinä on huono-onnisella riski joutua linnun kynsiin. Käynnissä on kevätkesäinen lintujen pesintäaika, joka saa lintujen luontaisen jälkeläisensuojeluvaiston heräämään.

Linnut voivat siis käyttäytyä aggressiivisen oloisesti, vaikka tosiasiassa kyse ei ole vihaisuudesta. Linnut puolustavat poikasiaan tavalla, jonka osaavat: yrittämällä karkottaa tunkeilijan pois pesältä.

– Kun linnuilla on poikasvaihe, ne muuttavat käyttäytymistään ja rupeavat suojelemaan jälkikasvuaan pesässä ja sen ulkopuolella. Kyse ei ole vihaisuudesta, vaan äideistä ja isistä, jotka huolehtivat lapsistaan ja niiden turvallisuudesta, sanoo suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi lintujärjestö BirdLifestä.

Tämä voi tarkoittaa joskus tukalia paikkoja ihmisen kannalta, jos pesä sijaitsee esimerkiksi kulkuväylän tai asunnon välittömässä läheisyydessä. Pahimmillaan on pää vaarassa, kun huolehtiva emolintu syöksähtää terävän nokkansa kanssa paikalle.

Lintujen pesintäaika voi saada rauhallisen variksenkin villiintymään

Erityisen tunnettuja poikastensuojeluinnostaan ovat esimerkiksi valkoposkihanhet, jotkin pöllölajit ja lokit. Joskus pesänpuolustukseen voi ryhtyä myös räkättirastas, kyhmyjoutsen ja verrattain rauhallisena pidetty varis.

– Varis ei varsinaisesti ole lajina hyökkäilevä poikastensa vartija, mutta joillakin yksilöillä tavataan hyökkäävää käytöstä, Lehtiniemi selventää.

– Älykkäänä lintuna se oppii ja muistaa aikaisemmista kokemuksistaan, eli jos sen poikanen on aiemmin ollut vaarassa tai kuollut vaikkapa ihmisen tai koiran toiminnan seurauksena, kyseinen emoyksilö on todennäköisesti jatkossakin niiden kanssa varuillaan.

Toisin sanoen jos tiellesi osuu hyökkäilevä varis, sen poikanen on voinut aiempina vuosina joutua ihmisen uhkaamaksi. Emo pyrkii siis estämään samanlaisen katastrofin jo kaukaa.

Jos on lintujen pesintäaika ja lintu hyökkää: lähde taaksepäin

Ensimmäinen reaktio useimmilla linnun hyökkäyksen kohteeksi joutuneilla on jatkaa kiireesti matkaa eteenpäin, mahdollisimman pian pois paikalta.

Sinänsä ajatuksessa on itua, sillä linnut yleensä rauhoittuvat välittömästi, kun koettu uhkaaja on joidenkin kymmenien metrien päässä pesäalueelta. Poikkeuksiakin on.

– Tiedetään tilanteita, joissa varispari on seurannut yli satakin metriä koiraa, joka on muistuttanut aiemmin niiden poikasia vahingoittanutta koirayksilöä, Lehtiniemi kertoo.

Oikea suunta pois paikalta rientäessä ei kuitenkaan välttämättä ole se, mihin useimmat paniikkiratkaisuna turvautuvat eli pikavauhtia eteenpäin.

Sen sijaan fiksumpaa olisi peräytyä takaisin sinne suuntaan, mistä oli tulossa.

– Lintu hyökkää, kun uhka lähestyy pesää tai maassa olevia poikasia. Riskinä on, että menet juuri poikasia kohti jos jatkat eteenpäin. Paitsi että voit saada puolustavan emon niskaasi, poikaset voivat olla vaarassa joutua askelten alle.

Jos on aivan välttämätöntä kulkea eteen päin, voi senkin Lehtiniemen mukaan tehdä.

– Eiväthän linnut mitään karhuja kuitenkaan ole. Kun niiden pesän alueelta pääsee pois, tilanne välittömästi laukeaa.

Huitominen ei ole suositeltavaa

Joka tapauksessa on hyvä säilyttää rauhallisuus, eikä missään tapauksessa alkaa huitoa aggressiivisen oloisesti käyttäytyvää lintua. Huitominen voi saada sen puolustamaan jälkikasvua entistä pontevammin. Lintujen pesintäaika kun saa vanhemmista kaikkein rohkeimman puolen esiin.

Jos etukäteen tietää joutuvansa kulkemaan pesintäalueilla, hyvä idea voi olla kantaa mukanaan sateenvarjoa.

Linnun hyökätessä sen voi suljettuna nostaa pystyyn jolloin se toimii ikään kuin ukkosenjohdattimena linnun aggressiolle – pään tai vartalon sijasta mahdolliset nokkaisut osuvat varjoon. Varjon voi toki myös avata, jos haluaa tai tarve vaatii.

Varjollakaan ei silti pidä huitoa lintuja.

Ellei varjoa tai muuta kättä pidempää ole, saman asian ajaa käden nostaminen pystyyn. Joissakin oppaissa annetaan neuvoksi nostaa molemmat kädet ylös, jotta näyttäisi linnun silmissä isommalta ja uhkaavammalta. Lehtiniemen mukaan neuvo ei toimi, kun on käynnissä lintujen pesintäaika. Lintu puolustaa poikasiaan, vaikka vaara olisi kuinka suuri tahansa.

Sateenvarjo- tai käsikikkakin tosin toimii vain ylhäältä päin hyökkäävien lintujen, kuten lokkien, pöllöjen ja varisten kohdalla. Maasta kohti lähestyvät pesänpuolustajat, kuten valkoposkihanhet, eivät sateenvarjoa hätkähdä. Ne saa rauhoittumaan vain poistumalla ripeästi paikalta.

Lue myös: Kyyn purema ei välttämättä vaadi kyytablettia, vaan sitä tärkeämmän asian – toimi näin, jos kyykäärme puree

Lintujen pesintäaika on lyhyt, kärsivällisyys auttaa kestämään

Lehtiniemi myös muistuttaa, että vaikka lintujen hyökkäykset voivat suhahteluineen vaikuttaa hyvinkin ikäviltä ja niiden outo käytös jopa pelottaa, hyvin harvoin lintu todella iskee nokkansa kiinni. Enimmäkseen ne vain pelottelevat ja kääntyvät pois hyvissä ajoin ennen kohdettaan.

– Esimerkiksi varis antaa vain todella satunnaisesti osumia. Todennäköisimmin osuma tulee lapintiiran nokasta. Niiden pesät sijaitsevat yleensä kaukana ihmisasutuksesta luodoilla ja saarilla, joten ikäviä kohtaamisia harvemmin tulee.

Lintujen pesintäaika on verrattain lyhyt aika, ja Lehtiniemi peräänkuuluttaakin ihmisiltä ymmärrystä ja kärsivällisyyttä luontokappaleita kohtaan.

– Yksittäisen lintuparin pesäpuuhat kestävät muutamista päivistä reiluun viikkoon, jolloin poikaset ovat jo isompia. Sen jälkeen tuttu reitti taas onnistuu ilman pelkoa hyökkäyksistä.

Jos puolustusintoinen lintu pesiytyy kotipihalle tai kulkureitille, ihminen voi siis lohduttautua sillä, että nokkaisku-uhka on lyhytaikainen haitta.

– Voiko kulkureittiä hetken ajaksi hiukan muuttaa, tai muuten sopeuttaa oma elämä linnun pesäpuuhien mukaan? Lehtiniemi ehdottaa.

Pesän tai poikasen siirtäminen ei tule kysymykseen. Luonnonsuojelulain mukaan lintujen pesintäaika on rauhoitettu, eli niiden pesintää ei saa häiritä. Poikkeuksena on tilanne, jossa poikanen on selkeässä vaarassa esimerkiksi jäädä auton alle.

Sinua voi kiinnostaa myös:

1. Terveys

   Kyyn purema ei välttämättä vaadi kyytablettia, vaan sitä tärkeämmän asian – toimi näin, jos kyykäärme puree

2. Ihmiset

   Salla ripustaa metsiin uskomattomia linnunpönttöjä, jotka ovatkin kaikkea muuta: ”Hyvitän huijauksen linnuille”

3. Julkkikset

   Meteorologi Kerttu Kotakorpi tulee suurperheestä, jossa lapset oppivat kunnioittamaan luontoa – kyykäärmeillekin oltiin kohteliaita