Miksi verotiedoista ei löydy huipputuloisia nuoria naisia? Neljä menestynyttä nuorta naisyrittäjää kertoo, miten he ovat onnistuneet

Pelialalla tai e-urheilijoina miljoonia tienanneista nuorista miehistä on kerrottu mediassa, mutta miksei verotiedoista juuri löydy huipputuloisia nuoria naisia? Neljä kolmikymppistä, menestyvää naisyrittäjää kertoo tarinansa.

Sisarukset Miia Riekki, 35, ja Anne Valli, 34, saivat yhteensä noin kuusi miljoonaa euroa, kun he toissa vuonna myivät Gugguu-lastenvaateyrityksestään 43 prosentin vähemmistöosuuden pääomasijoitusyhtiö Panostajalle.

Temppu on hatunnoston arvoinen, sillä Suomesta on todella vaikea löytää puhtaasti omalla työllään rikastuneita, noin kolmikymppisiä naismiljonäärejä. Miia ja Anne ottivat kumpikin useamman kymppitonnin henkilökohtaisen pankkilainan, kun he perustivat yrityksensä vajaa kahdeksan vuotta sitten.

Suomessa ei ole kolmikymppisiä tai sitä nuorempia itse rikastuneita miljonäärimiehiäkään monta. Toistaiseksi useimmat heistä löytyvät pelialalta tai e-urheilijoiden joukosta.

Tilastojen valossa nuorten miesten tie ensimmäisiin itse tienattuihin miljooniin näyttää kuitenkin silotellummalta tai ainakin nopeammin toteutuvalta kuin naisten.

Toissa vuonna peräti 94 prosenttia kaikista start-up-yrityksiin sijoitetuista varoista Suomessa meni miesten perustamille yrityksille. Start-up-naisten euro oli miesten euroon verrattuna alle kaksi senttiä. Kasvavien resurssien myötä miesten yritysten toimintaedellytykset kehittyvät, miehet saavuttavat tavoitteensa nopeammin kuin naiset ja pääsevät ennen heitä ulosmittaamaan yritystensä arvoa.

Tasa-arvon nimissä nyt olisi äkkiä tehtävä jotakin. Mutta mitä?

Miten nuorten naisten osuus start-up-yrittäjinä saataisiin kasvuun?

Pääomasijoittajat ry:n toimitusjohtaja Pia Santavirta innostuu heti kuullessaan kysymyksen. Menestyvän yritystoiminnan edellytykseksi mainitaan nykyisin usein juuri monimuotoisuus eli diversiteetti.

– Menestystä saadaan, kun erilaiset osaajat toimivat yhdessä. Se tarkoittaa myös tasapuolista sukupuolijakaumaa. Mietimme juuri nyt Pääomasijoittajissa kiivaasti, miten nuorten naisten osuus start-up-yrittäjinä saataisiin kasvuun. Kunpa meillä olisikin jokin taikakeino, Santavirta huokaisee.

Hänen mukaansa nykyisestä tilanteesta ei voi syyttää sijoittajia.

– Sijoittajat eivät mieti sukupuolta, vaan he katsovat yrittäjän taitoja ja osaamista.

Viime vuosina reilu kolmannes kaikista uusista suomalaisyrityksistä on ollut naisten aloittamia, ja naisten osuus uusina yrittäjinä on jopa noussut. Naisten suosimat alat – kauppa ja palvelut – eivät vain ole kasvuodotuksiltaan kaikkein houkuttelevimpia. Onnistuessaan yrittäjä voi tehdä loistavaa tulosta siivousalalla, päivähoitobisneksessä, eksoottisia mehuja myymällä tai edellä mainittujen Miian ja Annen tapaan lastenvaatealalla.

– Kun tällaista perinteisten alojen yritystä lähdetään kasvattamaan markkinajohtajaksi esimerkiksi Pohjoismaissa, se kiinnostaa varmasti vakiintuneisiin kasvuyrityksiin sijoittavia pääomasijoittajia, Pia Santavirta sanoo.

Yksityiset enkelisijoittajat ja venture capital -yhtiöt sijoittavat puolestaan hyvin varhaisessa vaiheessa oleviin yrityksiin. Niille lupaavimpia kohteita ovat uuden ajan teknologiayhtiöt, joiden tuotteita voidaan lähteä skaalaamaan globaaleiksi menestystarinoiksi.

Tässä onkin sitten suomalaisten naisten ongelma! Meillä valmistuu Euroopassa vähiten naisia insinööreiksi ja teknillisten alojen asiantuntijoiksi. Olemme jumbona 28 eurooppalaisen maan listalla, kun vain 29 prosenttia kaikista teknillisistä korkeakouluista valmistuvista opiskelijoista on naisia. Ruotsissa vastaava luku on 48 ja Tanskassa 51 prosenttia. Listan ykkönen on Liettua 57 prosentilla.

– Työtä on nyt lähdettävä tekemään sinne, missä lapset ja nuoret vasta etsivät kiinnostuksen kohteitaan. Naisia tarvitaan teknologia-aloille myös miesten perustamiin yrityksiin, sillä maailman muuttuessa monimuotoisuuden vaatimus kasvaa. Kymmenessä vuodessa 75 prosenttia kaikista työntekijöistä on jo milleniaaleja. Ollakseen kiinnostavia työpaikkoja ja sijoituskohteita yritysten on pystyttävä vastaamaan heidän vaatimuksiinsa muun muassa vastuullisuudesta ja tasa-arvosta. Siihen tarvitaan erilaisia osaajia, Santavirta sanoo.

Yhä useampi pitää yrittämistä houkuttelevana uravaihtoehtona

Naisten innostaminen start-up-yrittäjiksi on Suomessa ajankohtaista myös siksi, että meillä sijoittamisen kulttuuri on nuorta ja se kasvaa nopeasti.

– Suomalaisten start-up-yritysten rahoitus on nelinkertaistunut kahdeksassa vuodessa. 2018 ne saivat lähes 500 miljoonaa euroa. Myös kasvuyritysten kaupat lisääntyvät. Yrityksiä ostettiin 1,3 miljardilla eurolla toissa vuonna. 900 miljoonaa siitä tuli ulkomaalaisilta sijoittajilta, Pia Santavirta kertoo.

Myös sijoittamisen eri muodot vahvistuvat. Enkelisijoittajat panevat likoon omaa rahaansa, ja sijoitusyhtiöiden sekä niiden hallinnoimien erilaisten rahastojen määrä kasvaa.

Pia Santavirran mukaan olemme menossa koko ajan kohti entistä myönteisempää yrittämisen kulttuuria.

– Onnistumisista uskalletaan puhua, ja yhä useammat nuoret pitävät yrittämistä houkuttelevana uravaihtoehtona, hän sanoo.

Lastenvaateyrittäjät Miia Riekki, 35, ja Anne Valli, 34: ”Ehkä kokemattomuus oli etu”

– Ensimmäiset sijoittajat lähestyivät meitä pari vuotta sitten. Pääomasijoitusyhtiö Panostajan yhteydenotosta alkoi kehittyä ajatus, että saattaisimme myydä sille vähemmistöosuuden. Samoihin aikoihin myimme osuuden myös Minttu Räikköselle, kertoo lastenvaatteita valmistavan ja myyvän Gugguun perustaja ja toimitusjohtaja Miia Riekki.

Kolmen lapsen äiti Miia perusti Gugguun Oulussa syksyllä 2012. Tampereelle muuttanut pikkusisko Anne, kolmen lapsen äiti hänkin, tuli mukaan seuraavan vuoden alussa. Samana vuonna julkaistiin Gugguun ensimmäiset mallistot.

Yrityksen perustaminen oli takkuista, sillä naiset kokivat itsensä ja ideansa vähättelyä.

– Olin juuri valmistunut hallintotieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta ja tehnyt Gugguulle liiketoimintasuunnitelman, mutta minulle ei haluttu myöntää starttirahaa, ellen mennyt yrittäjäkurssille. Lopulta sain starttirahan kovalla väännöllä ilman kurssia, Anne kertoo.

Miia aloitti yritystoiminnan kokonaan omalla henkilökohtaisella pankkilainalla.

Alusta alkaen tavoite oli tehdä isoa liiketoimintaa. He halusivat kasvaa ja kansainvälistyä. Kummallakaan ei ollut kokemusta muotibisneksestä. He eivät olleet suunnitelleet vaatteita eivätkä osanneet edes ommella. Se ei estänyt sisaruksia uskomasta ideaansa.

– Ehkä kokemattomuus oli etu. Meillä ei ollut opittuja toimintamalleja tai rajoitteita, Anne sanoo.

Yrityksen toiminta lähti kasvuun parissa vuodessa. Maaliskuussa 2018 päättyneen tilikauden liikevaihto oli 4,5 miljoonaa ja liiketulos 600 000 euroa.

– Gugguu on kasvanut yhtä matkaa sosiaalisen median kanssa. Sen kasvavista verkostoista tuli meille tärkeä yhteisö, jonka kautta edelleen kulkee tieto mallistoistamme ja uutuuksistamme, Miia kertoo.

Yrittäjät löysivät rinnalleen myös luottoihmisiä.

– Meitä on ollut alusta lähtien neljän hengen ydintiimi. Sini Savela on mukana suunnittelussa ja tuotannossa. Kirsi-Maria Tölli vetää porukkaamme Tampereella, missä ovat logistiikka ja varastot. Molemmat ovat Gugguussa mukana pienosakkaina.

Nelikko pohti yhdessä myös Panostajan tarjousta. Gugguu on ensimmäinen yritys, johon iso pääomasijoittaja lähti mukaan vähemmistöosakkaaksi.

– Emme halunneet edes keskustella osake-enemmistön myymisestä, Miia sanoo.

Yrityskauppa oli haastava kokemus. Yrityksen arvon määrittelemiseen tarvittiin aivan uusia neuvottelutaitoja.

– Apunamme oli perhetuttu neuvonantaja Oulusta.

Noin kuuden miljoonan euron kauppa sinetöitiin loppuvuodesta 2018. Muuttuiko elämä?

– Ei muuttunut. Emme ole koskaan tehneet asioita rahan vuoksi, vaan suurin motivaatio on aina tullut työstä. Sijoittajan mukaan tuleminen on tuonut uudenlaista vastuuta, Miia sanoo.

Yritysten vaikuttavuutta tutkiva it-yrittäjä Annu Nieminen, 34: ”Vielä en myy”

Nyt ei ole aika myydä yritystäni vaan kasvattaa sitä, diplomi-insinööri Annu Nieminen sanoo.

Hän vetää perustamaansa ja suurelta osin omistamaansa noin kymmenen työntekijän Upright Project -yritystä, jonka liikevaihto tuplaantui viime vuonna vajaaseen puoleen miljoonaan euroon.

– Meillä on Suomessa ja Pohjoismaissa käynnissä merkittävä kasvu, ja uskon, että pääsemme laajentamaan tuotantoamme tänä vuonna globaalisti.

Mikäli Annun mainitsema laajennus eli ammattikielellä skaalaus toteutuu, tälle vuodelle on odotettavissa liikevaihdon iso kasvupyrähdys. Yrityksen neuvonantajana on pitkään ollut teknologiayrittäjä, Nokian hallituksen entinen puheenjohtaja Risto Siilasmaa. Viime kesänä hän tuli mukaan ensimmäisenä ulkopuolisena sijoittajana.

Upright Projectin tuote perustuu tekoälyyn ja koneoppimiseen.

– Käymme jatkuvasti läpi dataa yritysten toiminnasta. Selvitämme, millaisia resursseja ne käyttävät ja mikä vastaavasti on niiden vaikuttavuus yhteiskunnassa, millaisia ympäristövaikutuksia niillä esimerkiksi on. Selvitämme kiihkottomasti yritysten hyvien ja huonojen toimintojen nettosumman, Annu kertoo.

Uprightin tähänastinen liikevaihto on tullut pääasiassa sijoittajilta, jotka ovat ostaneet yrityksen palvelua arvioidakseen sijoitustensa kokonaisvaikutuksia. Kehitteillä on myös kuluttajille ja työntekijöille suunnatut tuotteet. Niiden avulla kuka tahansa voi tarkastella esimerkiksi työnantajana kiinnostavan yrityksen vaikuttavuutta.

Annu on yksinhuoltajan tytär Helsingin Kannelmäestä. Musiikki, runous ja matematiikka ovat olleet hänelle kuin kieliä, joilla hän on kommunikoinut ja ilmaissut itseään. Hän soittaa oboeta. Nuorempana hän kirjoitti runoja. Matematiikan avulla hän halusi oppia rakentamaan entistä toimivampaa maailmaa.

– Oli kaksi asiaa, joista en ymmärtänyt mitään: talous ja teknologia. Päädyin ottamaan niistä selvää Aalto-yliopiston Teknilliseen korkeakouluun.

Opiskeluaikana häntä ei kiusannut, että tyttöjä oli opiskelijoina vähemmän kuin poikia.

– Olin tottunut olemaan vähemmistössä jo pitkän fysiikan tunneilla lukiossa. Saatoin olla jopa ylpeämpi maskuliinisista ominaisuuksistani kuin feminiinisistä. En ymmärtänyt esimerkiksi herkkyyttäni tai kykyäni kuunnella toista ihmistä ilman omaa agendaa. Toimitusjohtajana olen tajunnut, että ne molemmat ovat vahvuuksiani.

Annu tunnistaa teknologiakasvuyritysten miesvaltaisuuden.

– Nyt pitää miettiä, mikä on tietotekniikan todellinen rooli yhteiskunnassa ja miksi se vetää tietynlaisia ihmisiä puoleensa. Voisimme kyseenalaistaa käsityksen siitä, mikä on teknologiayritys, ja laajentaa käsitystämme siitä, mitä teknologialla tehdään. Parhaimmillaan teknologia on keino empatian ja ihmisten välisen ymmärryksen lisäämiseen.

Neljännen yrityksensä perustamista pohtiva Nelli Såger, 34: ”Yrittäminen on tapa parantaa maailmaa”

– Pari tytöttelevää setämiestä olen tavannut, mutta heistä ei kannata välittää. Pysäyttävämpi oli miesrahoittaja, joka sanoi, että yrittäjinä emme sitten voi tehdä lapsia ainakaan viiteen vuoteen. Ajatus oli naurettava, sillä tiimissämme oli monta kolmikymppistä ammattilaista, jotka saivat yhteisinä vuosinamme vauvoja. Työn ja lasten yhteensovittaminen auttoi meitä kehittämään kestävää ja tasapainoista yrityskulttuuria, Nelli Såger kertoo.

Nelli ja hänen bisnespartnerinsa Nora Rosendahl, 34, myivät Fifth Corner Inc. -yrityksensä liiketoiminnan viime syksynä hyvinvointipalveluita ja -valmennusta tarjoavalle Hintsa Performancelle. Kaupan suuruudesta ja ehdoista Nelli ei voi puhua. Nora jatkaa Hintsalla. Nelli päätti ottaa omaa aikaa ja pohtia tulevaisuutta.

– Olen juuri ilmoittautunut Harvardin yliopiston online-kurssille opiskelemaan neurotiedettä. Tulevaisuudessa minusta todennäköisesti tulee taas yrittäjä, sillä se on mielestäni yksi parhaista tavoista muuttaa maailmaa.

Yrittämisestä Nelli innostui jo opiskellessaan tuotantotaloutta ja tuotekehitystä Aalto-yliopiston Teknillisessä korkeakoulussa. Hän oli mukana tutkimusryhmässä, joka perusti konsulttiyrityksen.

– Pian huomasin, että halusin oppia skaalautuvaa bisnestä, jota konsultointi ei voi olla. Lähdin Yhdysvaltoihin teknologiayritykseen töihin. Sen jälkeen en malttanut olla perustamatta omaa yritystä. Vuonna 2014 siitä irtautui Fifth Corner, Nelli kertoo.

Uusi yritys kehitti ennaltaehkäisevän terveydenhuollon sovellusta, YOU-appia. Sen käyttäjät saivat päivittäin terveyttä edistäviä pikku tehtäviä, joita tehtiin globaalissa yhteisössä.

Sovelluksen ensimmäinen kuluttajaversio julkaistiin julkkiskokki Jamie Oliverin kanssa. Häneen suomalaiset yrittäjät saivat kontaktin start-up-maailmalle tyypillisen ”introketjun” kautta: yrityksen neuvonantaja esitteli Fifth Cornerin sijoittajalle, joka esitteli sen Jamie Oliverin tiimille.

Seuraava versio palvelusta tehtiin yrityksille. Työntekijät saivat personoidun valmennusohjelman, jolla pyrittiin muun muassa stressin hallintaan.

– Nykyisessä työelämässä ihmiset palavat loppuun. Oikeilla elämäntapavalinnoilla siltä voi suojautua. Sovelluksemme tarjosi inhimillistä tukea teknologian avulla, Nelli sanoo.

Rahoittajilta Fifth Corner sai neljän vuoden aikana noin miljoona euroa.

Kehittäessään sovellusta Nelli ja Nora seurasivat Hintsa Performancen toimintaa. Sen tavoitteet tuntuivat heistä läheisiltä. Sopivan hetken tullen neuvottelut yrityskaupasta oli helppo aloittaa.

Jatkossa Nelli haluaa kehittää terveydenhuoltoa ja hyvinvointia teknologian ja palvelumuotoilun avulla.

– Olen ylpeä suomalaisesta terveydenhuollosta. Teknologialla ja hyvin muotoiluilla palveluilla voimme tehdä siitä entistä kestävämpää, vaikuttavampaa ja kustannustehokkaampaa.

Lue myös: Yrittäjäksi nuorena ryhtyminen vaatii intoa ja uskoa omiin kykyihinsä – Veera, Victoria ja Suvi kertovat, miten se onnistuu