Työ ja raha

Hyvätuloinen Tuija, 33, ei halua puhua perheelleen raha-asioistaan – psykologin mukaan raha on tabu, koska siihen liittyy vaikeita tunteita

Tohtiiko vanhemman kuolinvuoteella puhua rahasta? Entä vastarakastuneena? Moni vaikenee raha-asioista silloinkin kun niistä pitäisi puhua avoimesti. Asiantuntijan mukaan se kertoo vaikeiden tunteiden välttelystä.
Teksti: Eeva-Stiina Pesonen Kuvat: iStock

Tilanteita, joissa oman talouden hallinnasta ja rahasta pitäisi osata puhua, on todella paljon. Esimerkiksi opiskeluun, avioliiton solmimiseen, eroamiseen, kodin hankintaan, uusperheen perustamiseen, työsuhteeseen, urakehitykseen ja jopa kuolemaan liittyy aina raha. Silti raha-asiat ovat edelleen tabu ja monen on vaikea puhua niistä.

Joskus tuntuu, että jopa seksistä saatetaan puhua avoimemmin kuin rahasta ja talouden hallinnasta. Siksi tätä juttua varten haastatellut haluavat esiintyä vain etunimillään.

Psykoterapeutti Ossi Takalan mukaan rahasta puhuminen on hankalaa, koska rahaan liittyy paljon tunteita.

– Ihminen haluaa usein olla kohtaamatta itselleen sietämättömiä tunteita ja siksi välttelee vaikeista asioista, kuten rahasta, puhumista.

Hänen mukaansa raha herättää menetykseen, vihaan, kateuteen ja häpeään liittyviä tunteita, mutta myös rakkauteen, antamiseen ja hyvittämiseen liittyviä tunteita.

Korona-aikana pyykkietikkavillitys levisi samaan tapaan kuin pataleipien leipominen, ylevöittämään pakotettua kotoilua. ”Aivan parasta arjen luksusta”, totesi eräs keskustelija Facebookissa. Molemmat ovat vähän höpsöjä, mutta harmittomia tai jopa hyödyllisiä villityksiä. Ihmiset ovat haavoittuvaisia liittyen rahaan.

Hän uskoo, että yksi syy vaikenemiseen on myös se, että kun ihminen puhuu rahasta, hän paljastaa samalla jotain itsestään. Jopa enemmän kuin haluaisi muille näyttää.

– Moni ei halua paljastaa, mitä haluja ja tarpeita itsellä on, koska häpeää esimerkiksi ahneutta tai kyvyttömyyttä.

Lue lisää: Kaipaako suhtautumisesi rahaan päivitystä – nämä 4 keinoa auttavat, kun haluat muuttua

Leveilyä pidetään paheksuttavana

Puhumattomuudessa voi olla kyse myös tottumuksesta kuten 33-vuotiaan Jonnan perheessä ja suvussa.

– Perheessämme raha ja raha-asiat ovat aina olleet tabuja. Mistään summista emme koskaan ole puhuneet. Ainoa sallittu puhe rahasta on ollut se, että sitä ei ole, hän sanoo.

Suomessa vaatimattomuus on perinteisesti korkealle arvostettu hyve, ja se estää menestyksestä puhumisen. Ahneus sekä itsekehu, jollaiseksi rahoilla ”leveilykin” tulkitaan, on monien mielestä paheksuttavaa.

– Tämä liittyy myös suomalaiseen kristilliseen kulttuuriin ja kasvatukseen. Esimerkiksi Raamatussa useassa kohdassa opetetaan jakamaan muille ja luopumaan omaisuuden tavoittelusta, Takala sanoo.

Vaikka rahan puute olisikin joillekin sallitumpi puheenaihe kuin vauraus, liittyy myös rahan hallinnan ongelmiin ja esimerkiksi velkaantumiseen paljon häpeän tunteita. Ihmiset vaikenevat usein näistä ongelmista visusti.

– Moni kokee rahan puutteen ja rahaongelmien tekevän heistä huonompia muiden silmissä. He pelkäävät tulevansa hylätyiksi ja nolatuiksi ongelmiensa takia. Raha edustaa ihmisen arvoa omissa ja muiden silmissä, sanoo Takala.

Tästä syystä myös Jonna on vaiennut aina, kun jossain porukassa on tullut puheeksi opintolainojen ottaminen.

– Ystäväni ovat kauhistelleet ääneen opintolainoja, jotka ovat 10 000–15 000 euron suuruisia. Työkaverini paljasti, että häntä ahdistaa 5 000 euron opintolaina. Olen vain kuunnellut hiljaa ja syyttänyt mielessäni itseäni, sillä minulla on opintolainaa melkein 48 000 euroa, ja viimeisen erän olen maksusuunnitelman mukaan maksanut vasta, kun olen 63-vuotias, hän kertoo.

Muiden suhdetta rahapuheeseen ei voi muuttaa – omaa voi

Takalan mukaan raha-asiat on helpointa ottaa puheeksi sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat samassa taloudellisessa tilanteessa kuin itse. Sen on huomannut juttua varten taustahaastateltu keski-ikäinen ja työelämässä menestynyt Carita, joka ei voi puhua kuin muutaman läheisensä kanssa esimerkiksi sijoittamisesta, ja 31-vuotias Tuija, joka on perheensä varakkain.

– Olen kasvanut duunariperheessä ja olen perheemme ensimmäinen maisteri. Olen saanut töitä, joissa varallisuus on kertynyt eri tavalla kuin vanhemmillani tai sisaruksillani. Olen työskennellyt mieheni kanssa ulkomailla, ja palkkakehitys on ollut hyvä, kertoo Tuija.

Tuijan sisarukset ja äiti eivät Tuijan mielestä osaa suhtautua luontevasti Tuijan ja hänen puolisonsa hyvään rahatilanteeseen. Kun Tuija keskustelee heidän kanssaan, hän on varuillaan. Hankaluuksia aiheutti esimerkiksi se, kun Tuija paljasti äidilleen hankkimansa kodin hinnan.

– Kerroin, että asunnon hinta autopaikkoineen oli lähemmäs 500 000 euroa, ja kuulin myöhemmin, että äiti oli leveillyt a­sialla muun muassa sukulaisillemme. Hän oli kertonut, miten hänen tyttärensä on nyt niin hyväpalkkainen, että on ostanut puolen miljoonan euron kämpän Helsingistä.

Siispä Tuija pitää raha-asiat itsellään eikä enää halua mielellään puhua perheensä kanssa rahasta.

– Puhe keskittyy yleensä krooniseen rahattomuuteen, ja se on ikuista ”mihinkään ei ole varaa” -puhetta. En oikein tiedä, miten kommentoisin aihetta.

Tuija lainasi kerran siskolleen rahaa asunnon käsirahaa vartan.

– Jouduin kirjaamaan yhdelle lomakkeelle koko omaisuuteni. Siskoni luki siitä, kuinka paljon minulla on likvidiä rahaa ja kuinka paljon rahaa on kiinni rahastoissa. Oli todella kiusallista, kun hän alkoi kysellä, että miten minulla voi olla niin paljon rahaa.

Ossi Takalan mielestä muiden asennetta rahapuheeseen ei voi muuttaa – omaa voi.

– Voisi itse yrittää suhtautua rahaan ihan yhtä avoimesti kuin kaikkiin muihinkin puheenaiheisiin. Tuijan tapauksessa ongelma toki on se, että kun menestyy taloudellisesti paremmin kuin omat vanhemmat tai sisarukset, ”voittaa heidät” tietyllä tavalla.

Raha-asiat voivat mutkistua vaikenemalla

Yksi syy vaikenemiseen onkin juuri se, että sen avulla pyritään pitämään suhteita hyvinä. Se ei aina toimi.

– Olisi hyvä, jos rahasta puhuttaisiin avoimesti, jotta se ei tu­hoaisi muuten hyvää ihmissuhdetta. Rahavaikeudet ja puhumattomuus niistä johtavat muihin vaikeuksiin, Takala huomauttaa.

Esimerkiksi silloin, kun aviopuolisoiden tuloerot kasvavat suuriksi eikä raha-asiois­ta puhuta avoimesti, voi liitto jopa kaatua.

45-vuotiaan talousalan yrittäjänä toimivan Pia-Leenan pitkässä avioliitossa yhtenä syynä välien huonontumiseen oli se, että puolisoiden keskinäinen varallisuusero alkoi kasvaa.

Liiton alussa pariskunta oli solminut miehen ehdotuksesta avioehdon, jonka mukaan miehen varat olivat hänen, mutta Pia-Leenan varat olivat yhteiset. Se tuntui Pia-Leenasta aluksi luonnolliselta, koska mies omisti parin asunnon eikä Pia-Leenalla ollut omaisuutta.

Ensimmäiset kymmenen vuotta Pia-Leena puhui miehensä kanssa raha-asioista täysin avoimesti.

– Mutta sitten puhe vaikeni. Tulo- ja varallisuuserot alkoivat kasvaa molempien omasta toiminnasta johtuen, Pia-Leena muistelee.

Pia-Leena eteni urallaan, ja palkka parani. Hän ryhtyi yrittäjäksi ja menestyi. Puolison liiketoiminta hänen omassa yrityksessään taas ei sujunut yhtä hyvin.

Pian Pia-Leena osti toisen yrityksen ja onnistui myös sijoituksissaan. Avioehto alkoi näyttää Pia-Leenan vinkkelistä epäreilulta.

Koska Pia-Leena halusi suojella avioliittoaan, jossain vaiheessa hän lopetti rahasta puhumisen miehensä kanssa kokonaan.

– En ole nähnyt lähipiirissäni ainuttakaan miestä, joka kestäisi sen, että vaimo on selvästi suurituloisempi. Uskon, että miehet kokevat, että jokin osa miehisyydestä katoaa ja syntyy kilpailuasetelma.

Ossi Takalan mukaan kilpailuasetelman kokeminen on tavallista ainakin vanhemmille miehille, joille on kasvatuksessa iskostunut päähän se, että mies on perheen pää ja huolehtii ta­loudesta.

Hänen mukaansa vaikka suomalainen yhteiskunta rakentuu kahden elättäjän malliin, raha kuitenkin yhdistyy miehillä usein miehiseen kykyyn. Siksi miehet, joilla on huono itsetunto, ovat ongelmissa itseään varakkaamman ja menestyvän vaimonsa kanssa. Syntyy turhaa eripuraa ja kinaa, joka tuhoaa liiton.

Pia-Leenaa vaikeneminen ahdisti, mutta hän pelkäsi, että kun puoliso ymmärtäisi hänen yrityksensä ja sijoitusvarallisuutensa suuruuden, hän saattaisi lähteä ja viedä puolet Pia-Leenan omaisuudesta mennessään.

Pia-Leena alkoi taivutella miestä avioehdon muuttamiseen. Hän perusteli sen sillä, että avioehdon pitäisi elää elämän mukana, koska varallisuussuhteet saattavat heitellä hyvinkin vahvasti liiton aikana.

Vasta viiden vuoden jälkeen mies suostui, ja he muuttivat avioehdon sellaiseksi, että se sulkee puolisoilta pois toistensa omaisuuden erotilanteessa.

Pia-Leenan 19 vuotta kestänyt liitto päättyi eroon noin vuosi sitten.

Kuolema ja raha-asiat

Rahasta puhumisen vaikeus voi monesti tulla esiin myös kuoleman yhteydessä. Jos joku sukulaisista ottaa puheeksi  kuolemaa tekevän raha-asiat sairasvuoteen äärellä, toinen sukulainen voi pitää asiasta puhuvaa tunteettomana.

Miten esimerkiksi kuolevan vanhemman sairasvuoteen äärellä voisi ottaa rahan puheeksi niin, että se ei tuntuisi muista kylmältä?

Takalan mukaan olisi hyvä ymmärtää, että omat pelot rahasta puhumiseen liittyen voivat olla aivan erilaiset kuin kuolevan.

– Kuoleva voi iloita, että häntä kuunnellaan myös rahaan liittyvissä toiveissa. Jos raha-asiat on vaikea ottaa puheeksi, tilannetta voisi helpottaa se, että ymmärtäisi asian puheeksi ottamisen lievittävän kuolevan huolta ja ahdistusta, joita hänen raha-asioihinsa mahdollisesti liittyy.

Raha-asiat on syytä järjestellä jo silloin, kun kaikki on hyvin

Kuolemasta tai erosta puhuminen voi tuntua turhalta silloin, kun kaikki on hyvin. Elämä on kuitenkin helpompaa, kun talousasioista on sovittu etukäteen.

Kun menet naimisiin

Ennen sormusten pujottamista kannattaa miettiä, miten omaisuus jaetaan, jos jotain sattuu. Avioehto auttaa erotilanteiden lisäksi myös silloin, kun toinen kuolee. Siksi on järkevää varmistaa jo ennen liiton solmimista, että omaisuus jaetaan aikanaan siten kuin pari itse toivoo.

Kun elämäntilanteet muuttuvat, voi avioehtoa tai testamenttia joutua arvioimaan uudelleen. Asiakirjoja ei pitäisi unohtaa pöytälaatikkoon, vaan ne pitäisi käydä läpi ajatuksella silloin, kun tilanteet varallisuusasemassa tai perhesuhteissa muuttuvat. Jotta asiakirjat kestäisivät mahdollisimman hyvin aikaa ja muutoksia, on niiden laadinta syytä jättää ammattilaisen hoidettavaksi.

Eron varalle

Jos avioliitto päättyy eroon, puolisoiden omaisuus ositetaan. Mikäli avioliiton aikana ei ole tehty avioehtoa, molempien puolisoiden nimissä oleva omaisuus lasketaan liiton päättyessä yhteen ja puolitetaan tasan molemmille. Oikeus vaatia ositusta ei vanhene koskaan.

Jos aviopuoliso kuolee

Avioliitossa puolisoiden omaisuus on avio-oikeuden alaista ja puolisot perivät toisensa, ellei kuolleella puolisolla ole rintaperillisiä, eli lapsia tai heidän jälkeläisiään, ja ellei omaisuuden jakamisesta ole sovittu toisin avioehdolla ja testamentilla. On hyvä huomata, että ensisijaisia perillisiä ovat lapset ja heidän lapsensa. Menehtyneen omaisuutta hoidetaan kuolinpesänä. Aviopuoliso voi olla oikeutettu myös leskeneläkkeeseen ja lapset lapseneläkkeeseen.

Uusperheessä

Uusperheessä luodaan usein uudet, omanlaiset säännöt ja tavat. Se on hyvä ajankohta pohtia myös laina-asioita ja miettiä, miten uuden perheen tulevaisuus turvataan jo edellä läpikäydyillä tavoilla. Lainat kannattaa järjestellä uudelleen, miettiä vakuudet ja sopia kuukausierän maksamisesta.

On hyvä huomata, että elatusapu saattaa vaikuttaa tuloihin kumpaankin suuntaan. Jos avoliitto on kestänyt alle viisi vuotta ja parilla ei ole yhteisiä tai yhteisessä huollossa olevia lapsia, osapuolilla ei ole eron tai kuoleman yhteydessä mitään oikeutta toisen omaisuuteen.

Jos sairastut ja joudut työkyvyttömäksi

Omasta vakuutusturvasta voi huolehtia esimerkiksi yksityisellä terveysvakuutuksella. Henkilövakuutusten osalta on saatavilla myös työkyvyttömyysvakuutus. Työkyvyttömyyseläke on lakisääteinen, mutta se on parhaimmillaan vain noin 60 prosenttia laskennallisesta ansiotasosta. Vakavan sairauden turva auttaa silloin, kun vakuutuksesta korvattava sairaus tai tapaturma aiheuttaa suuria muutoksia arkeen. Sillä voi esimerkiksi lyhentää lainoja tai maksaa mahdollisia hoitokuluja.

Jos omat vanhemmat kuolevat

Perillisten tehtäväksi tulee kuolinpesän raha-asioiden hoitaminen ja perunkirjoitus. Ikääntyvien vanhempien kanssa kannattaa ottaa etukäteen puheeksi, miten he haluaisivat, että asioita hoidetaan kuoleman yhteydessä. Kannattaa tarkistaa, ovatko vanhemmat tehneet testamentin ja millaiset hautajaiset he haluaisivat.

Neuvot antoi OP:n pankkitoiminnan henkilöstöasiakkaista vastaava johtaja Sari Heinonen.

Lue lisää: Kuinka rahat jaetaan reilusti? 4 tapaa laittaa parisuhteen raha-asiat kuntoon

X