Riihikuivaa rahaa vai mielenrauhaa – Miten nainen voi vaurastua?
Onko vaurastuminen yhtä kuin pullea tilipussi, pömpöttävä lompakko ja valtava materiamäärä ympärillä? Millaisia askelia meistä jokainen voi ottaa kohti vauraampaa elämää? Onko rikas nainen pelottava vai pelkääkö nainen rikastua? Kouluttaja Leila Simonen vastaa Elleille.
Nuukailu voi olla ihanaa ja kohentaa elämänlaatua. Naisia raha-asioissa kouluttava Leila Simonen haastaa ajattelemaan näin. Yhteiskuntatieteiden tohtori jätti vinhasti rullaavan työelämän oravanpyörän kymmenisen vuotta sitten nähdäkseen, oliko elämällä kenties muutakin tarjottavana.
Virkatyön asemesta Simonen alkoi elättää itsensä luovuudellaan: kirjoittamalla ja kouluttamalla.
Vaurautta vailla palkkakuittia
Uusi elämäntilanne sai Leila Simosen pohtimaan, mistä vauraus itse asiaa tulee. Tilille ei enää ropsahtanut kuukausittaista palkkaa, mutta menoja tuntui riittävän. ”Aloin miettiä, miten kulutusta voi ilolla vähentää ja totuttauduin valitsemaan, mitä elämääni otan. Onhan olemassa muitakin runsauden muotoja kuin nettopalkka.”
Suomalaiset vaurastuvat aineellisesti, mutta hyvinvointi ei lisäänny samassa tahdissa. Simonen painottaa, että yksi keskeisimmistä muulla tavoin kuin euroissa mitattavista pääoman lajeista on aika. ”On vaurautta voida tehdä itselleen mieluisia asioita: olla kaikessa hiljaisuudessa ja kuulla omat ajatuksensa, kävellä saappaat jalassa metsässä ja kuunnella tuulen suhinaa. Pääomaa on myös se, ettei koko ajan tarvitse olla työssä, ajattelemassa työtä tai palautumassa työstä.”
Miellyttävän nuukailun haastavuutta Simonen vertaa laihduttamiseen. ”Jos joutuu koko ajan olemaan jotain paitsi, tulee helposti retkahdetuksi. Mutta kun tietoisesti valitsen syöväni kevyesti, en enää ole uhri vaan oman elämäni ohjaksissa.”
Talouden oppaaksi muille naisille
Uuden elämänsä alussa Simonen hankki osaamista taloustaidon saralla ja opetteli sijoittamaan. ”Sijoittamisen sanotaan olevan vaikeaa. Minusta se on kuin vaikkapa espanjan kielen opettelu: jos haluat oppia tulemaan toimeen päivittäisessä kielenkäytössä, opit perusaskeleet nopeasti.”
Järjestäessään uudelleen oman suhteensa rahaan Simonen huomasi, että monella muullakin naisella oli varsin kyseenalaistamaton suhde rahaan. ”Mies hoitaa usein edelleenkin isot hankinnat ja nainen päivittäisen rahankäytön. Mutta entä sitten, jos sattuu jotain yllättävää? Raha on väline, jolla voi ohjata elämäänsä tiettyyn suuntaan vaikkapa saadakseen hulppeammat eläkepäivät.”
”Naisten suhdetta rahaan leimaavat monesti pelko, epävarmuus, huonommuus, tyytymättömyys ja jopa kauhu. Missä meidän ilomme rahasta on? Ilo voi olla sitä, että säästettyään pitää vuoden vuorotteluvapaan tai saa paremman eläkkeen. Raha liittyy keskeisesti oman elämän suunnitteluun ja unelmien toteuttamiseen.”
Eroon vaurastumisen esteistä
Simonen kehottaa naisia luopumaan rahaan liittyvästä tunnekamppailusta. Naiset pelkäävät turhaan epäonnistumista tai erottumista ystävistään ja viiteryhmästään. ”Tuntuisi hassulta kysyä, pelkääkö mies vaurastumista. Naiset sen sijaan aliarvostavat itseään, vähättelevät ja ajattelevat, ettei talousasioiden hoitamisesta tule mitään. Soisin naisten pohtivan, mitä he itse haluavat ja tarttuvan oman elämänsä ohjaamiseen. Rikasta naista pidetään mielikuvissa edelleen yksinäisenä, kylmänä ja kovana, mutta toisaalta myös itsenäisenä, vapaana ja luovana.”
Esimerkiksi sijoittamisessa miehet ovat itsevarmempia ja ottavat isompia riskejä. Naiset puolestaan vähättelevät omia tietojaan ja pelkäävät epäonnistumista. Pörssissä rahaa menettänyt nainen kokee syyn olevan itsessään – mies markkinoissa.
Maksa ensin itsellesi
Miten vaurastumisen alkuun sitten päästään? Simonen vinkkaa, että avuksi kannattaa ottaa perinteinen ruutuvihko. Tärkeintä on, että on itselleen rehellinen. ”Huijaamme helposti itseämme ja teemme heräteostoja tai piristehankintoja, jotka ovat joko ekologisesti haitallisia tai suistavat taloutemme punaiselle. Voi olla hyvä pitää kirjaa esimerkiksi kuukauden ajan keväällä ja kuukauden syksyllä nähdäkseen, miten paljon rahaa tulee ja menee.”
Simosella on näppärä nyrkkisääntö: maksa aina ensin itsellesi. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi suoraveloitussiirtoa jokaisesta palkasta korkeakorkoiselle tilille ennen välttämättömiä menoja ja himokuluttamiseen houkuttavaa ”ylimääräistä” rahaa.
Oman itsetuntemuksen kehittäminen kannattaa tässäkin. Itseltään voi kysyä, pitääkö vaatteiden aina olla viimeisen trendin mukaisia tai osallistuuko itse kenties huomaamattaan kulutuskisaan kaverien tai sukulaisten kanssa. Rahan ajatteleminen uudesta vinkkelistä uudistaa henkisesti, Simonen toteaa.
Pienemmällä vaihteella hyvinvointiin
Sana downshifting vilahtaa yhä useammin myös suomalaisessa keskustelussa. Simonen määrittelee sanan vähemmäksi kulutukseksi ja enemmäksi elämäksi. ”Miksei välillä voisi hidastella, kuulla omat ajatuksensa, olla läsnä lapsilleen, jättäytyä uran, yhteiskunnallisen aseman ja kuluttamisen kilpailusta?”
Mutta voidakseen vaihtaa hitaammalle, on kai täytynyt kokea nopeampi vaihde? Simonen nyökkää. ”Kyllä ensin täytyy olla korkealla voidakseen tulla alas. Jos on elänyt koko elämänsä pienituloisena ja säästäväisesti, voi downshiftingistä puhuminen tuntua loukkaavalta.”
Eikä vaurastuminen kaiketi kuitenkaan ole aivan jokaisen ulottuvilla? Simonen toteaa, että puhuttaessa mittavasta osakesalkusta tai huippuvarustellusta kesämökistä ei vaurastuminen tietenkään ole kaikkien ulottuvilla. ”Tunnen pienipalkkaisia naisia, jotka ovat säästämisen myötä vaurastuneet. Kuka tahansa voi oppia säästämisen ja sijoittamisen taitoja ja kesyttää kulutushimoaan. Bonuksena saa huikean määrän mielenrauhaa ja henkistä hyvinvointia.”
Lue lisää:
Voimapaja
Osakesäästäjien Keskusliitto
Leila Simonen:Naiset ja raha – Matkalla arjen vaurauteen (Voimapaja 2008)
Anne
Kommentit
Nainen on muuten tutkitusti parempi sijoittaja kuin mies 😉
http://www.investori.com/b/index.php/2013/06/04/sijoita-kuten-nainen
Kommentit
Mistä rahat sijoittamiseen ja säästämiseen kun ei riitä edes perustoimeentuloon? Kertokaa.
Itse säästän 10 euroa kuukaudessa väkisin. Välillä otan mainostenjakoa ennen joulua, että saa ostettua joululahjat lapsille, mutta pidemmän päälle ei jaksa tehdä kahta työtä. Siksi teen sitä vain ajoittain.
Kymppi kuussa ei oo paljon, mutta ajattelin, että sekin on parempi kuin ei mitään. Lottoon, viinaan tai tupakkaan ei mulla mene rahaa.
Mielenkiintoinen artikkeli, kiitos siitä! Ihmisen elinkaaressa on kuitenkin
sekä ala- että ylämäkiä samoinkuin sijoittamisessakin riippumatta nais-tai
miesnäkökulmasta. Vaikka olisi koko elinikänsä ollut riippumaton ja taloudelli-
sesti vapaa eli itsenäinen, niin kun liukumäki tulee avioeron/tulojen pakko-
pudotuksen myötä ja lähipiirin tilanne pysyy vakiona, vaihde on väkisinkin
hidas ellei pysäyttävä. Lunta ei voi syödä ja asuntokin on oltava paukku-
pakkasilla. Muut sokeutuvat omaan vauhtiinsa…Uusi vuosi, uudet tuulet…
Erittäin mielenkiintoinen artikkeli! Monesti tuntuu, että ihmiset liian helposti jumiutuvat tiettyihin ajatusmalleihin ja toimintatapoihin. Muutospelkoisuus ja halu olla samanlainen kuin kaikki muut ovat varmasti syitä, miksi monelle vaurastuminen tuntuu hankalalta tai mahdottomalta.
Hyvä artikkeli. Monilla on hyvät lähtökohdat pudottaa elintasoa ja alkaa downsiftaamaan. Toisilla taas on velkaa niskassa jo siinä määrin, että tällainen ei tule kysymykseen. Kuulun heidin, jotka ovat juuri selvitymässä veloistaan, jotka kasvoivat kulutusluottojen ja pikavippien myötä sietämättömiksi. Nämä ohjeet auttoivat itseäni ylivelkaantumisen ratkaisussa http://www.kulutusluottovertailu.net/2012/04/miten-selvita-velkakierteesta-ja.html Suosittelen velkaongelmaisille! Haaveilen muutaman tunnin työpäivästä ja runsaasta vapaa-ajasta ja olen todella valmis tekemään asian eteen töitä. Ehkä kovalla yrittämisellä voin saavuttaa sen muutaman vuoden kuluttua. Sosiaalipummina olo ei kiinnosta, mutta ei kiinnosta myöskään oravanpyörässä juokseminen.
Nainen on muuten tutkitusti parempi sijoittaja kuin mies 😉
http://www.investori.com/b/index.php/2013/06/04/sijoita-kuten-nainen
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous