Viihde

Nämä ympyrät eivät liiku videolla – vaan päässäsi! Asiantuntija selittää, mikä saa Fraser-Wilcoxin kuvan pyörimään

Asiantuntija selittää, mitä aivoissamme tapahtuu, kun katsomme Fraser-Wilcoxin illuusiota. – Voisi verrata siihen, kun tietokone jumittaa.

Teksti:
Tiia Kailaheimo
Kuvat:
Istock

Mikä saa ympyrät pyörimään kuvassa?

Asiantuntija selittää, mitä aivoissamme tapahtuu, kun katsomme Fraser-Wilcoxin illuusiota. – Voisi verrata siihen, kun tietokone jumittaa.

Optiset illuusiot ovat hauskoja mutta turhauttavia! Mikä oikein aiheuttaa sen, että aivomme näkevät liikettä siellä, missä sitä ei ole?

Fraser-Wilcoxin illuusio koostuu ympyröistä, jotka näyttävät pyörivän kuvassa. Katso vaikka:

näköilluusio
Vilisevätkö ympyrät silmissäsi? Jos katsot tiukasti yhteen kohtaan, liike tuntuu pysähtyvän.

Fraser-Wilcoxin illuusio sai nimensä sen 1970-luvulla kehittäneiden tutkijoiden mukaan. Alkuperäinen kuvio on hieman yksinkertaisempi ja mustavalkoinen. Yllä olevassa kuvassa on saman illuusion modernimpi versio.

Havaintopsykologian tutkija Jukka Häkkinen selittää, mistä näköilluusiossa on kysymys.

– Jos katseensa kohdistaa tiettyyn kohtaan kuvassa, se liikkuu vähemmän kuin muut alueet. Tämä johtuu siitä, että ääreisnäössä näön tarkkuus on alhaisempi kuin näkökentän keskellä, eli kuviot näyttävät epätarkemmilta, Häkkinen avaa syitä kuvion pyörimiselle.

Aivot jumittavat?

– Värit eivät ole illuusiossa olennaisia, vaan kirkkaus. Jos kuvan koettaa kuvitella ilman värejä, siinä voi havaita kirkkausportaat: musta, tummanharmaa, vaaleanharmaa ja valkoinen. Kirkkaudet toistavat tiettyä rytmiä.

Kuviossa toistuu Häkkisen sanoin kontrastisarja. Jekku tulee tässä:

– Kuviossa on tavallaan kaksi väriparia: musta ja valkoinen sekä violetit ja vihreät, jotka edustavat kirkkaudeltaan harmaata ja tummanharmaata. Korkeakontrastinen ja matalakontrastinen väripari.

Häkkinen paljastaa, että ilmiön ympärillä on meneillään pientä tieteellistä tappelua.

Vallitsevan teorian mukaan aivot käsittelevät korkeampikontrastiset kohdat eli mustat ja valkoiset nopeammin, sillä ne tulkitaan tärkeämmiksi. Matalakontrastiset kohdat taas jostain syystä käsitellään hitaammin.

– Normaalielämässä ei käy niin, että kun katsot ikkunasta ulos, kirkkaammat asiat liikkuisivat nopeammin. Jostain syystä tässä illuusiossa, kun kirkkaudet ovat toistuvassa sarjassa, eri nopeudella tapahtuva tiedonkäsittely tulee näkyviin, Häkkinen kertoo.

– Ilmiötä voisi verrata siihen, kun tietokone jumittaa. Aivot saavat tiedon eri kirkkauksista eri aikaan ja tulkitsevat sen liikkeeksi.

Kotiliesi.fi: Moni etsii netin hauskoista persoonallisuustesteistä vahvistusta identiteetilleen – asiantuntija kertoo, milloin testeistä voi olla jopa haittaa

X