Viihde

18 koukuttavaa kirjavinkkiä: Samuli Putro, Anna-Maija Tuokko, Matti Rönkä ja muut julkkikset kertovat, mitä kannattaa lukea nyt

Hyvää kirjaa ei malta laskea kädestä, vaan sitä on ahmittava – joskus yöunienkin kustannuksella. Se voi opettaa, viihdyttää, lohduttaa ja avartaa maailmaa. Tunnetut lukijat kertovat, mitä kannattaa lukea juuri nyt.
Teksti: Sanna Wirtavuori Kuvat: OM-arkisto, Yle Kuvapalvelu, LK ja kustantajat

Syksyn 2020 kirjat avaavat ovia uusiin maailmoihin, viihdyttävät ja lohduttavat. Kysyimme tunnetuilta lukijoilta:

1. Mitä luet juuri nyt?

2. Minkä kirjan aiot lukea seuraavaksi?

3. Mitä klassikkoa rakastat?

Syksyn 2020 kirjat ja vanhat klassikot tarjoavat tietoa, viihdettä, oivalluksia ja huumoria.

Syksyn 2020 kirjat ja vanhat klassikot tarjoavat tietoa, viihdettä, oivalluksia ja huumoria.

Lauluntekijä Samuli Putron lukeminen on vähentynyt sitten nuoruuden maanisen vaiheen, mutta kun lukuvaihde napsahtaa päälle, lukeminen tempaa hänet yhä mukaansa.

– Hyvät kokemukset ruokkivat lukemaan, mutta olen jättänyt joitakin kirjoja myös kesken. Siitä tosin jää ikävä olo, kuin olisi antanut periksi. Tunne helpottaa, kun aloittaa seuraavan kirjan, hän sanoo.

Samuli kuuntelee podcasteja, mutta äänikirjoja hän ei ole vielä ryhtynyt kuuntelemaan, sillä kirjat toimivat hänen mielestään paremmin painettuina.

1. Olin kesällä kuusi viikkoa Hailuodossa kirjoittamassa ja luin Susan Sontagin esseekokoelmaa On Photography. Pistin saunan lämpiämään, istuin lauteelle ja uppouduin tekstiin. Jatkoin, kunnes saunassa oli liian kuumaa ja kos­teaa lukea. Teos on viisasta, filosofista ja vaikeaa tekstiä kuvista, elämästä ja ihmisistä. En ymmärtänyt jokaista englanninkielistä sanaa, mutta sinnittelin ja tykkäsin.

2. En ole uskaltanut tarttua David Foster Wallacen ylistettyyn, englanninkieliseen Infinite Jest -järkäleeseen. On sanottu, että sen kääntäminen on mahdotonta, mutta nyt se ilmestyy Tero Valkosen suomentamana nimellä Päättymätön riemu. Se ei ole helppolukuinen, mutta odotan sitä innolla. Olen kuullut, että se saa pään sykkimään sydämen lailla.

3. Olen lukenut moneen kertaan Albert Camus’n Sivullisen. Se on upea kokonaisuus, yksinkertaista ja helppoa kieltä, lähes päälauseinen, mutta silti ajatukseltaan syvä. Se muistuttaa siitä, että kirjoittajana ei saa luiskahtaa vaikeaselkoisuuteen, vaikka se olisi helpompaa kuin sel­keys. Toinen minulle rakas klassikko on Please Kill Me: Punkin sensuroimaton esihistoria (Gillian McCain ja Legs McNeil, suom. Ike Vil). Se paljastaa paljon viihteestä ja viihdyttämisestä.

Elämän tarkoitusta etsimässä

Dostojevski miellyttää Alma Pöystiä.

Dostojevski miellyttää Alma Pöystiä.

Näyttelijä Alma Pöysti esittää pääosaa uutuuselokuvassa Tove. Hän lukee myös äänikirjoja työkseen, ja hänen ääntään voi kuulla muun muassa Tove Janssonin äänikirjassa Anteckningar från en ö (Haru, eräs saari).

Alma kertoo suorastaan kasvaneensa kirja kädessä.

– Lapsuudenperheessäni luettiin paljon, ja olen ollut intohimoinen lukija. Olen myös opiskellut pari vuotta pohjoismaista kirjallisuutta. Nykyään en ehdi lukea niin paljon kuin haluaisin, mutta yritän petrata.

1. Viimeksi luin vapaa-ajalla Johannes Ekholmin romaanin Planet Fun Fun. Se on mosaiikkimainen tarina tästä ajasta ja kuvaa hyvin, kuinka nuoret keski-ikäiset selviytyvät sirpaleisessa maailmassa. Tarina toimii, ja sen rakenne sekä muoto ovat todella kiinnostavia – myös graafisesti.

2. Haluaisin tarttua tosi moneen syksyn uutuuteen, mutta eniten minua kiinnostaa Ina Mikkolan Runkkarin käsikirja. Nimi on pysäyttävä, ja sen säväyttävyyttä sopiikin miettiä. Olen kuullut, että sen teemoina ovat itsetunto, häpeä ja seksuaalisuus. Odotan innokkaasti, mitä näistä kiinnostavista aiheista on saatu irti.

3. Dostojevski on minulle tärkeä kirjailija, ja Rikos ja rangaistus on hänen paras teoksensa. Siinä on paljon tasoja, ja joka lukemalla avautuu jotain uutta. Siinä on suuria teemoja, koskettavia kohtaloita. Lukija suorastaan pakotetaan pohtimaan suuria kysymyksiä: Mikä on oikein ja mikä oikeutettua? Ja mikä onkaan kaiken tarkoitus?

Syksyn 2020 kirjat tarjoavat arkipakoa ja ymmärrystä

Milla Madetoja haluaa lukemalla lisätä ymmärrystä. Syksyn 2020 kirjat tarjoavat myös arkipakoja.

Milla Madetoja haluaa lukemalla lisätä ymmärrystä. Syksyn 2020 kirjat tarjoavat myös arkipakoja.

Ylen aamun toimittaja Milla Madetoja ha-luaisi oppia kuuntelemaan äänikirjoja, mutta ei ole vielä päässyt niiden makuun.

– Tiedän, että se olisi aikataulullisesti tehokkaampaa, mutta en oikein osaa keskittyä romaanin kuuntelemiseen. Ajatukseni harhailevat liian helposti, hän sanoo.

Milla lukee usein iltaisin sängyssä, sillä ennen nukkumaanmenoa hänestä tuntuu paremmalta hiljentyä kirjan ääreen kuin selata puhelinta.

1. Olen juuri aloittanut Maria Annalan kirjan Trumpin kansa – Keitä he ovat ja miksi he rakastavat johtajaansa. Se sisältää tietoa ja tutkimustuloksia, mutta niitä tarkastellaan oikeiden ihmisten ja tunteiden avulla. Tämä aika vaatii ymmärtämistä ja ymmärrystä.

2. Listallani odottaa Delia Owensin Suon villi laulu (suom. Maria Lyytinen). Sillä on tosi vetoava nimi, ja sitä on kehuttu vuolaasti. Joku sanoi, että kirja on karu, mutta kaunein ikinä. Minua kiehtoo ajatus siitä, että voin sukeltaa maailmaan, joka ei liity omaan arkeeni.

3. Perheessäni on kolme alakouluikäistä lasta, ja kaikkien kanssa olen lukenut H.C. Andersenin satua Keisarin uudet vaatteet. Se on viisas ja lasten mielestä superhauska tarina hä­peästä ja rohkeudesta. Sanoma on ajankohtainen valeuutisten aikana, ja se avautuu eri tavoin eri-ikäisille. Viesti muistuttaa, että lapset ovat joskus fiksumpia kuin aikuiset ja että jokaisen pitää sanoa mielipiteensä suoraan eikä peesata muita.

Kaunis kieli kiehtoo Matti Rönkää

Matti Rönkä ei lue kotimaista kaunokirjallisuutta silloin kun kirjoittaa oman kirjoitusprosessinsa aikana.

Matti Rönkä ei lue kotimaista kaunokirjallisuutta silloin kun kirjoittaa omaa kirjaansa.

Uutisankkuri ja kirjailija Matti Röngän oma tuotanto noudattaa kahden vuoden sykliä. Nyt on välivuosi, ja seuraava romaani ilmestyy ensi syksynä.

– Luen paljon, mutta kun oma kirjoitusprosessi on tiukimmillaan, en voi keskittyä kotimaiseen kaunokirjallisuuteen. Se sotkisi keskittymistäni, hän sanoo.

Matti kuuntelee myös jonkin verran äänikirjoja, mutta siihen nauttimistapaan eivät aivan kaikki kirjat sovi.

1. Kuulun kirjapiiriin ja siihen liittyen luin Siri Hustvedtin Kesä ilman miehiä (suom. Kristiina Rikman). Se ei ollut ihan hänen parhaansa, mutta taattua laatua silti. Kuuntelen parhaillaan Pekka Ervastin kirjoittamaa Tiitinen – Vakoilijoita ja veijareita. Se kertoo kiinnostavasti Supon päälliköstä Seppo Tiitisestä ja lähihistoriasta. Tykkään.

2. Odotan Kari Hotakaisen, Tommi Kinnusen ja Kjell Westön uutuuksia. Ensimmäiseksi niistä luen Hotakaisen Tarinan. Hänen kirjansa pitää ehdottomasti lukea, ei kuunnella, sillä kieli on niin hienoa, lämpimän humoristista ja taitavaa, että lukiessa täytyy olla mahdollisuus makustella ja palata lauseisiin.

3. Kuuntelin päähänpistosta Eeva Kilven Kuolinsiivouksen Eija Ahvon lukemana. Olin täysin myyty. Luontosuhde, verevä lihallinen rakkaus, huumori, van­heneminen… Kilpi on kuin fiksumman ­väen Tom­my Tabermann, niin viisas, niin hieno.

Lue lisää: Kaipaatko lukemista? Tuija Pehkonen, Tommi Korpela, Arja Koriseva ja muut tunnetut himolukijat vinkkaavat parhaat kirjat lomapäivien iloksi

Anna-Maija tekee nojatuolimatkoja New Yorkiin

Anna-Maija Tuokko lukee mieluusti New Yorkiin sijoittuvia kirjoja. Syksyn 2020 kirjat tarjoavat useita matkakertomuksia.

Anna-Maija Tuokko lukee mieluusti New Yorkiin sijoittuvia kirjoja.

Unelmaelämässä näyttelijä Anna-Maija Tuokko istuisi kirja kädessään paljon nykyistä useam­min, mutta viisi- ja yksivuotiaiden tyttärien äidin vapaa-aika on rajallista. Töissä hänet pitää kiireisenä Kansallisteatterissa juuri ensi-iltansa saanut Tuohtumus-näytelmä. Se on komediallinen draama, joka käsittelee vihapuheen vaikutusta ihmisiin.

Lukeminen on Anna-Maijan mielestä paras rentoutumiskeino, ja hänellä saattaa olla useampikin kirja samanaikaisesti kesken.

– Lasten kanssa luen nyt myös itseäni huvittavaa ja ajatuksia herättävää Loryn Brantzin suloisen anarkistista kuvakirjaa Feminist Baby.

1. Hanya Yanagiharan Pieni elämä (suom. Arto Schroderus) on monessa mielessä iso paketti. Yli 900 sivua hengästyttävää, koukuttavaa ja hurjaa tarinaa. Lapsena rikotun ihmisen elämäntaistelu sijoittuu minulle rakkaaseen New Yorkiin. En ole vielä päässyt loppuun, sillä välillä lukeminen ahdistaa, mutta nautin joka hetkestä.

2. Haluan ehdottomasti lukea Antti Holman uutuuden Kaikki elämästä(ni). Antti on ihana, ja tykkäsin hänen ensimmäisestä romaanistaankin. Nauroin välillä ääneen ja nautin hänen terävästä huumoristaan. Tämäkin kirja sijoittuu osin New Yorkiin.

3. Ikisuosikkini on Siri Hustvedtin Kaikki mitä rakastin (suom. Kristiina Rikman). Senkin tapahtumat sijoittuvat lempikaupunkiini. Tarinassa on ihania perhe­salaisuuksia, jotka kiehtovat ja pitävät otteessaan. Nautin suunnattomasti sen rönsyilevästä kerronnasta.

X