Uniapnea on jo kansantauti – naisen tyyppioire kuuluu yöllä, mutta se ei usein ole kuorsaus

Uniapnea lisääntyy vauhdilla, mutta naisten tuntemukset sekoitetaan helposti vaihdevuosi- tai mielialaoireisiin. Esimerkiksi muistihäiriöt ja vetämätön olo voivat kieliä diagnosoimattomasta uniapneasta.

1. Uniapnea lisääntyy vauhdilla

Uniapnea on unettomuuden jälkeen yleisin unihäiriö, ja sen diagnoosit ovat lisääntyneet hurjasti viime vuosina. Uniapneaa voidaan kutsua jo kansantaudiksi, sillä sitä sairastaa keski-ikäisistä miehistä 20 prosenttia ja naisista 10 prosenttia. On kuitenkin arvioitu, että suuri osa etenkin naisten uniapneasta jää edelleen diagnosoimatta ja hoitamatta.

Taudin yleisin muoto on obstruktiivinen eli ahtaudesta johtuva uniapnea. Se tarkoittaa hengitysilmavirtauksen rajoittumista tai estymistä unen aikana. Harvinaisempi muoto on keskushermosto­peräinen uniapnea.

Kun hengitys ahtautuu ja katkeilee, nukkuja havahtuu tiedostamattaan hereille lukemattomia kertoja yön aikana. Happivajeesta aiheutuu monenlaisia terveysriskejä muun muassa sydämen ja verisuonten kuormituksen vuoksi. Päiväväsymys, pakkonukahtelu ja muistihäiriöt ovat tyypillisiä seurauksia.

Nukkuja ei aina kuorsaa kovaäänisesti – pikemminkin naisen hengitystä voidaan kuvailla puhkumiseksi ja pöhisemiseksi.

2. Naisilla oireet ovat osin erilaiset

Hengityksen katkeileminen ja kuorsaus on perinteisesti osattu yhdistää uniapneaan. Naisilla oirekuva voi kuitenkin olla ainakin osittain toisenlainen.

Ilmatiet eivät naisilla aina tukkeudu kokonaan vaan ainoastaan osittain. Hengitys voi olla vaivalloista ja raskasta, mutta se ei välttämättä katkeile korahduksiin. Nukkuja ei myöskään aina kuorsaa kovaäänisesti – pikemminkin naisen hengitystä voidaan kuvailla puhkumiseksi ja pöhisemiseksi.

Aamupäänsärky on tyypillinen uni­apnean oire. Sen epäillään johtuvan uniapnean aiheuttamasta korkeasta veren hiilidioksidipitoisuudesta. Hengityksen ahtautuminen myös lisää lihasjännitystä kaulan alueella. Yleinen vetämätön olo, keskittymisvaikeudet ja masennus voivat nekin olla seurausta uniapneasta.

3. Vaihdevuodet vai uniapnea?

Erityisesti naisten kohdalla oireiden todellista syytä ei aina tunnisteta. Monenlaisten väsymys­oireiden taustalta voi löytyä uniapnea mutta myös vaihdevuosien aiheuttamia hormonimuutoksia tai psyykkisiä syitä – ja joskus kaikkia näitä yhdessä. Myös uniapnea voi aiheuttaa yöhikoilua, joka tyypillisesti yhdistetään vaihdevuosiin.

Toisaalta vaihdevuodet lisäävät naisten uniapneariskiä huomattavasti: keltarauhashormoni stimuloi hengitystä ja estrogeeni pitää lihakset myös kaulan alueella kimmoisina. Kun molempien niiden tuotanto hiipuu vaihdevuosissa ja usein myös paino nousee, uniapnean riski kasvaa.

4. Diagnoosi vaatii huolellisuutta

Koska oireet ja niiden syyt voivat olla moninaiset, naisten uniapnean diagnosointi ei aina ole helppoa. Uniapnean vaikeusastetta arvioi­daan AHI-indeksillä. Se kertoo hengityskatkosten (apnea) ja hengitysvirtauksen vähentymisten (hypopnea) määrän tunnin aikana. Pelkkä katkosten määrä ei kuitenkaan aina kerro koko totuutta naisten kohdalla.

Hengityskatkokset ja -vaimentumat tulevat ilmi yöpolygrafiassa, joka tehdään epäiltäessä uniapneaa. Yhden yön aikana mitataan muutamalla kehoon kiinnitettävällä anturilla nenän ja suun hengitysilmavirtausta, rintakehän ja pallean hengitysliikkeitä, kuorsausta, veren happikylläisyyttä, sydämen syketaajuutta sekä nukkumisasentoa. Tutkimus voidaan tehdä kotioloissa. Sen lisäksi haastattelu antaa lääkärille tärkeää tietoa siitä, mistä kaikesta naisen oireilussa voi olla kyse. Väsymyksen taustalla voi olla myös kuormittava elämäntilanne tai vuorotyö.

5. Elintapojen muutos tukee hoitoa

Uniapnean tavallisin hoito on öisin käytettävä cpap-laite. Se puhaltaa paineella ilmaa hengitysteihin ja pitää ne auki, jolloin hengitys ei ahtaudu. Myös öisin pidettävä uniapneakisko auttaa pitämään alaleuan sellaisessa asennossa, että hengitys kulkee paremmin.

Kun päiväväsymys helpottaa, pystyy paremmin tarttumaan myös elintapojen muutokseen, joka on tärkeä osa hoitoa. Ylipaino on merkittävä syy uniapneaan, vaikka kaikki uniapneapotilaat eivät ole ylipainoisia. Yksi tärkeä osa uniapnean hoitoa olisikin opetella puhumaan ylipainosta niin, että se oikeasti auttaisi potilasta. Liikunta, tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin välttäminen auttavat kokonaisterveyttä. Unirytmin säännöllistäminen parantaa unen laatua.

6. Parempi olo vaikuttaa laajasti

Kun uniapneaan saa oikean hoidon, se tuntuu virkeämpänä olona. Työkyky kohenee, aivosumu vähenee ja muisti paranee. Moni kuvailee, että on kuin mustavalkotelevisioon tulisi värit ja että ihmissuhteetkin korjautuvat paremmiksi. Usein libido eli seksuaalinen halukkuus paranee, kun elämää pitkään leimannut väsymys poistuu. Kun hoito on kohdallaan, verenpaine- ja verensokeri­lukemat tasoittuvat.

Pitää kuitenkin muistaa, että elämässä on aina muitakin hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä: cpap-laite ei esimerkiksi korjaa läheisen mielenterveysongelmaa tai työelämän vaikeuksia – mutta paremmin nukuttu yö antaa voimia tarttua elämän haasteisiin.

7. Hoitamaton tauti on terveysriski

Löytämättä ja hoitamatta jäänyt uniapnea on vakava riski sydän- ja verenkiertoelimistölle. Se moninkertaistaa riskin saada sydänkohtaus tai aivoinfarkti. Myös lievä uniapnea lisää riskiä sairastua verenpainetautiin ja diabetekseen. Päiväväsymys on suuri riski liikenteessä, sillä ajoturvallisuus heikkenee dramaattisesti pakkonukahtelun vuoksi.

8. Tutkituta uniapneaoireet

Erityisesti yksin elävien naisten kohdalla on riski, että kukaan ei huomaa yöllisen hengityksen raskautta. Päiväväsymyskin voi hiipiä elämään pikkuhiljaa, eikä sitä välttämättä itse tunnista. Jos oireesi viittaavat uniapneaan, kannattaa hakeutua tutkimuksiin omalle terveyskeskus- tai työterveyslääkärille. Kaikista oireista kannattaa kertoa avoimesti.

Asiantuntijana unihoitaja Soile Hällfors, joka on toiminut pitkään HUS:n unihoitajana ja Oura-sormuksen kehitystiimissä. Juttu on ilmestynyt Kotilääkärin numerossa 10/2023.

Sinua voi kiinnostaa myös:

1. Terveys

   Naisilla uniapnean diagnosoiminen voi olla salapoliisityötä – oireet sekoitetaan usein vaihdevuosioireisiin

2. Terveys

   Susanne Salo, 53, kärsi vuosia väsymyksestä ja aivosumusta, kunnes diagnoosiksi paljastui vaikea uniapnea: "Pitkään kuvittelin, että oireeni johtuivat menopaussista"

3. Terveys

   Uniapneaan sairastunut Mirkka Harju, 44: ”Kuin olisin elänyt unessa 20 vuotta”