Korvissa kohisee – 10 kysymystä kuulosta
Korvissa kohisee – 10 kysymystä kuulosta

Toistuvat melualtistukset tuhoavat kuuloelimen aistinsoluja. Korvatulppia tarvitsevat niin päiväkodin työntekijät kuin festarikävijät.

Korvissa kohisee

1. Millainen melu vaurioittaa kuuloa?

Meluvammoja on kahdenlaisia, akuutteja ja kroonisia. Erittäin voimakas ääni, kuten räjähdys, aiheuttaa äkillisen mekaanisen vamman sisäkorvaan. Krooninen meluvamma on tätä tavallisempi, ja se syntyy hitaasti vuosien, jopa vuosikymmenten aikana esimerkiksi työmelusta.

Yksilöllinen herkkyys melulle vaihtelee. Ääni tai melu voi olla kuulolle vahingollista, kun sen voimakkuus ylittää 85 desibeliä, mutta osalla ihmisistä jo 80 desibelin melu alentaa kuuloa. Mitä kovempi ääni, sitä lyhyemmän aikaa korva sietää sitä. Työmelua koskevien säädösten mukaan kahdeksan tuntia 85 desibelin melussa on liian paljon. Kolmen desibelin lisäys edelliseen lyhentää sallittua melussa oloaikaa puolella.

2. Miten melu vaurioittaa korvia?

Kovat äänet vaurioittavat sisäkorvan simpukan kuuloelimen aistinsoluja. Ihmisellä on syntymähetkellään noin 16 000 tällaista aistinsolua, joista joka vuosi pieni osa tuhoutuu itsestään. Vanhemmiten solukato kiihtyy ja kuulo heikkenee. Yksi ainoa altistuminen voimakkaalle melulle saattaa tuhota kerralla satoja soluja. Pitkäkestoisessa melualtistuksessa solukato syntyy hitaammin. Ikävä kyllä aistinsolut eivät uusiudu eikä niitä voi lääketieteen keinoin korvata.

Perinteinen kuulokoje tarvitsee aina toimivia aistinsoluja sisäkorvassa. Jos korvassa on mitattavaa kuuloa, kaikki aistinsolut eivät ole tuhoutuneet. Tällöin kuuloa voidaan parantaa vahvistamalla ääntä kuulokojeella niiltä taajuuksilta, joissa kuulonlasku on suurin. Melu saa harvoin aikaan niin huonoa kuulonlaskua, ettei perinteinen koje auta. Tällaisissa tapauksissa voidaan käyttää sisäkorvaistutetta, jolla ärsytetään sähköisesti suoraan hermopäätteitä.

3. Kenen kuulo on vaarassa?

Suomessa diagnosoidaan joka vuosi noin 1 000 uutta meluvammaa ammattitautina. Valtaosa työmelun aiheuttamista vammoista liittyy miesvaltaisiin aloihin. Toisaalta meillä on työpaikkoja, joiden melualtistusta ei välttämättä tunnisteta, kuten päiväkodit. Meluvamma on ikähuonokuuloisuuden jälkeen tavallisin kuulon heikentymisen syy aikuisilla.

Ihmiset reagoivat meluun yksilöllisesti: arviolta viisi prosenttia väestöstä on sille poikkeuksellisen herkkää. Kohonnut verenpaine, korkea kokonaiskolesteroli ja tupakointi lisäävät meluherkkyyttä.

Lapsen korvat ovat suuremmassa vaarassa, sillä lapset eivät osaa suojautua melulta.

4. Tottuuko ihminen meluun?

Ei totu. Jos korvassa on sisäkorvavaurioita, se on tavallista herkempi melulle ja aistii voimakkaat äänet epämiellyttävinä. Krooniset meluvauriot ovat salakavalia, sillä ne eivät varoittele itsestään. Melulle altistuneet korvat saattavat soida eli tinnittää ja kuulo olla alentunut pari päivää. Koska tämä menee yleensä ohi, harva kiinnittää siihen huomiota. Toistuvat melualtistusten aiheuttamat tilapäiset kuulonalenemat edeltävät kuitenkin usein pysyvää kuulovammaa.

5. Onko tinnitus vaarallista?

Jokaisella ihmisellä korvat vinkuvat tai suhisevat joskus, mikä ei ole vaarallista. Tinnitus on elimellinen korvavaurion aikaansaama ärsytystila, normaali kuulohermon ja -järjestelmän toimintaan liittyvä ilmiö. Tinnitus kannattaa aina tutkia, sillä se on yleinen korvasairauksiin ja kuulovaurioihin liittyvä oire. Se ei alenna kuuloa ja siihen liittyy ani harvoin kasvaimia.

6. Voidaanko tinnitusta hoitaa?

Jos tinnitus on akuutin meluvamman seurausta ja korvassa on mitattava kuulonalenema, hoitona voidaan akuutissa vaiheessa käyttää ylipainehappihoitoa. Se voi joillakin auttaa korvaa toipumaan ainakin osittain. Muissa tapauksissa tinnitusta ei voida hoidoilla poistaa, mutta siitä voidaan tehdä vähemmän häiritsevä. On olemassa esimerkiksi luonnon ääniä toistavia laitteita, joilla korvien suhinan saa peittoon.

7. Koska tulee epäillä kuulonalemaa?

Kuulonalenema ilmenee aluksi vain korkeilla taajuuksilla, jolloin se huomataan vasta audiometritutkimuksessa. Toisinaan ihminen havahtuu kuulossa tapahtuviin muutoksiin hälyssä, jossa toisen puheesta on vaikea saada selvää. Monesti läheiset huomaavat kuulonaleneman ennen kuin ihminen itse. Ihminen saattaa esimerkiksi säätää television kovemmalle tai alkaa puhua kovemmalla äänellä.

8. Kuinka meluvaurioilta voi suojautua?

Työmelulta suojautumiseen on lakisääteiset ohjeet, vapaa-ajastaan jokainen vastaa itse. Mikä tahansa ääni on liian kova, jos puhuminen metrin päässä seisovalle kaverille ei onnistu huutamatta. Esimerkiksi rock-konserteissa ääntä on usein 90 desibeliä ja ajoittain enemmänkin. Kuppimalliset kuulosuojaimet suojaavat tehokkaimmin, mutta tulpat ovat aina tyhjää parempia. Suojaa ei saa poistaa kesken melualtistuksen.

9. Ovatko kannettavat soittimet haitallisia?

MP3-soittimilla äänenvoimakkuudet ovat korkeimmillaan 90-120 desibeliä. Voimakkuudeltaan 90 desibelin ääntä saisi kuunnella päivässä korkeintaan kaksi tuntia. Korvanapeilla kuunneltava soitin on liian kovalla, jos metrin päässä istuva ihminen kuulee soittimesta tulevan musiikin. Osassa soittimia on rajoitin, jolla äänenvoimakkuuden voi säätää pysyvästi vaarattomalle tasolle.

10. Mitä muuta melu tekee keholle?

Melu vaikuttaa moniin fysiologisiin toimintoihin, kuten sydämen lyöntitiheyteen, verenpaineeseen ja hengitystiheyteen. Mikä tahansa häiritsevänä koettu ääni on melua, jolloin se vaikuttaa muun muassa uneen ja keskittymiskykyyn.

Asiantuntijana audiologian erikoislääkäri Voitto Kotti, Tampereen yliopistollinen sairaala.

Teksti: Virve Järvinen

Tilaa Annan uutiskirje

Annan uutiskirje tuo sähköpostiisi uusimmat artikkelit, testit ja kilpailut.

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *