Itsensä brändääminen työelämässä – Tärkeintä on olla aito

…tai ainakin näytellä sellaista. Kysyimme asiantuntijoilta, kannattaako itseään brändätä työmarkkinoille.

Herätä huomiota. Tee vaikutus ja ole kiinnostava.

Näitä hokemia on vaikea ohittaa, kun kilpailu työpaikoista kiristyy. Nykyisin tuntuu siltä, että jokaisen on osattava tehdä itsestään kiinnostava. On osattava olla brändi.

Esimerkiksi yrittäjä Lisa Sounio-Ahtisaari on sanonut, että taisteltaessa työpaikoista jokaisen on syytä miettiä, millaisia mielikuvia oma olemus herättää.

Ja auta armias, jos et verkostoidu. Yksin jäät ja työttömänä näivetyt. Parempi siis klikkailla puolituntemattomia omalle Facebook-sivulle ja peukuttaa päivityksiä.

Puhekouluttaja Juhana Torkin Tarinan valta -kirjassa kerrotaan, miten tehokkaasti tarinat toimivat yritysten brändäyksessä. Esimerkiksi Steve Jobsin ja Applen menestys perustuu osittain siihen, että Jobs osasi tehdä yrityksestään tarinan.

Voisiko tarinoilla brändäystä soveltaa myös henkilötasolla? Kilautetaan Torkille ja kysytään neuvoa.

Minä on pyhä

– Koko ajatus itsensä brändäämisestä on kamala. Siinä myydään vähän liian tärkeitä arvoja. Se, kuka minä olen, on herkkä ja pyhä asia, puhekouluttaja ja teologian tohtori Juhana Torkki sanoo.

Torkista tuntuu vastenmieliseltä, että itseä pitäisi myydä tai että oma persoona pitäisi ikään kuin tuotteistaa. Henkilöbrändääminen on hänestä lyönyt yli jo Suomessakin.

– Minusta aitous on ainoa asia, joka toimii. Korostaisin luonnollisuutta ja rohkeutta.

Torkki kehottaa olemaan reilusti oma itsensä.

– Unohda vaikutuksen tekeminen. Sen kaltainen ajattelu on tuhoon tuomittua. Ihmiset vaistoavat päälle liimauksen. Jos yrittää tehdä vaikutuksen, tekee yleensä vain huonon vaikutuksen.

Kuuntele muita

Torkin mielestä verkostoituminenkin on yliarvostettua.

– Tiedän, että kauppakorkeakoulussa nuorille opetetaan, että pyri verkostoitumaan mahdollisimman hyvin ja opi tuntemaan tärkeitä ihmisiä. Mutta toista ihmistä ei yksinkertaisesti voi lähestyä hyötymielessä.

Siksi esimerkiksi tilaisuuksiin ja juhliin, joissa kohdataan uusia ihmisiä, kannattaa mennä avoimena ja empaattisena.

– Kannattaa olla sillä asenteella, että hei, keitäs mielenkiintoisia ihmisiä tänään tapaankaan, eikä niin, että millaisilla nokkeluuksilla tekisin tänään vaikutuksen. Kun ilta on ohi, emme muista uusista ihmisistä parasta tarinankertojaa, vaan hänet, joka kuunteli meitä.

Ryppyjä kiiltokuvaan?

Ehkä itseään kannattaisi kuitenkin brändätä edes jossakin – vaikka sitten sosiaalisessa mediassa. Kysytään asiaa mediatutkija Tero Karpilta Turun yliopistosta.

Mutta kas, Karppikin puhuukin aitouden puolesta.

– Harva jaksaa seurata sosiaalisessa mediassa tarkoituksellista itsensä brändäystä. Ihmiset, jotka yrittävät väkisin rakentaa jotain, jäävät siitä kiinni. Parhaiten sosiaalisessa mediassakin toimii rehellinen tyyli.

Brändääminen kannattaa Karpin mielestä vain puhtaasti ammatillisissa verkostoissa, esimerkiksi LinkedInissä.

– LinkedInissä voi rakentaa itsestään kuvaa dynaamisena työntekijänä tulevaisuuden työnantajille. Toisaalta seuraava kysymys on miettiä, että jos kaikilla on siellä kiiltokuvamainen profiili, erottautuuko sillä enää.

Sen sijaan omalle Facebookin käytölle Karppi antaa vinkiksi, että kyse on ihan tavallisesta ihmisten välisestä kanssakäymisestä. Huumori ja persoonallisuus ovat valttia naamakirjassakin.

– Lähde liikkeelle siitä, mitkä ovat omat kiinnostuksen kohteesi. Mistä haluaisit keskustella? Mieti myös, mistä muut saattaisivat olla kiinnostuneita sinun elämässäsi. Siinä missä LinkedInissä on ok kertoa, mitä projekteja parhaillaan vetää, omia ystäviä se tuskin kiinnostaa.

Aitouden kupla

Kylläpäs tämä itsensä brändääminen näyttää nyt epäsuositulta. Kaikki puhuvat vain aitoudesta! Niin myös Tampereen yliopiston viestinnän tutkija Elina Noppari, joka on sitä mieltä, että aitouden vaatimus koskee jopa niitä, joilla on puhdas työhön liittyvä profiili verkossa. Somekulttuuri nimittäin suosii aitoja ihmisiä, jotka kertovat omia mielipiteitään. Jos haluaa tulla suosituksi verkossa, ei voi jättäytyä pelkän ammattiroolinsa taakse.

– Niilläkin, joilla on työhön liittyvä rooli verkossa, on nykyään paine tuoda esiin persoonaansa ja ehkä raottaa omaa yksityiselämäänsä.

Parhaiten verkossa onnistuvat ne, jotka osaavat nivoa yksityisen minänsä ja julkisen työminänsä toimivasti yhteen.

– Rajanveto ei ole helppo, mutta yleensä verkossa olemisen aitous tarkoittaa positiivisia asioita. Julkisesti voidaan kertoa harmittomasti harrastuksista tai enintään aamun päänsärystä, mutta aviokriisejä ei jaeta, eikä se ehkä ole viisastakaan.

Nopparin mukaan brändi-sanaan liitetään usein epäaitouden leima, mutta aitous voi olla myös osa brändiä.

– Monet menestyksekkäät verkkobrändääjät erottautuvat sillä, että he kohtelevat seuraajiaan tuttavallisesti. He antavat itsestään teeskentelemättömän kuvan, vaikka samanaikaisesti he hallitsevat omaa julkista minäkuvaansa. Esimerkiksi monet suositut bloggarit ovat tässä taitavia. Lukijoille syntyy tunne, että he tuntevat bloggarin henkilökohtaisesti.

No niin, löytyihän se brändäyksen salainen resepti, lopultakin. Tee se niin hyvin, ettei kukaan huomaa sitä.

Teksti: Kaisa Pastila
Kuva: Colourbox

Anna 11/2014