”Anna minulle anteeksi, olen satuttanut sinua”

Hei Rakas,

Älä säikähdä. Tästä ei tunnisteta meitä. Olen muovaillut tekstin Samin kanssa niin, että tämä voisi olla kenen tahansa kirje, kenen tahansa tarina.

Pyydän sinulta anteeksi käytöstäni. Se on ollut julmaa sinua kohtaan. Koko ajan olen ollut väärässä ja vaatinut sinulta anteeksiantoa, vaikka minun olisi pitänyt pyytää sitä itse.

Olin aivan liian ehdoton, kun kuulin sinun pettäneeni minua. Sanoin sinulle, että kiitos tiedosta, nyt voit pakata kamasi ja lähteä vittuun. Niin minä sanoin ja tarkotin sitä.

Yhtään katsomatta peliin ja miettimättä omia tekojani. Sinä olit yksinäinen ja sinä halusit tuntea ihmisen vierelläsi, sillä minusta sinä et saanut enää mitään. Pidin sinua näkymättömänä kuin koristeena kirjahyllyn päällä, pölyjä edes pyyhkimättä.

Miten minä pystyinkin tuomitsemaan sinut. Teosta jonka minä olin tehnyt sinulle aiemmin. Kyllä, minäkin olen pettänyt sinua. Enkä edes uskaltanut olla rehellinen sinulle niin kuin sinä olit minulle. Selitin, tein tekoa pienemmäksi ja syytin teostani jopa sinua, aivan kuin sinä olisit tehnyt päätöksen riisua housuni toisen naisen edessä ja mennä loppuun saakka.

Sinä kuulit siitä välikäsien kautta. Silloinkin vielä kielsin kaiken. Niin kuin sinä olisit tyhmä jolle aivan kaikki menee läpi. Pyysin minä lopulta kai anteeksi, mutta vain siksi, että sinä et jättäisi minua. Etkä sinä jättänyt. Annoit uuden mahdollisuuden.

Sitähän minä tässä käytän nyt hyväkseni. Huusin sinun kasvojasi päin että sinä olet kostaja. Halusit vain kostaa samalla teolla kuin minä tein sinulle. Niin minä sinua syytin. Kykenemättä lainkaan samaan pohdintaan ja anteeksiantoon kuin sinä pystyit aiemmin.

Sinulla oli sentään syy pettää, minulla sitä ei ollut. Olin vain heikko mahdollisuuden edessä ja tartuin mahdollisuuteen jonka jälkeen tartuin sinuun useita kertoja sinun tietämättä, että minä olin koskenut toiseenkin kuin sinuun. Minulla ei ollut munaa myöntää sitä niin kuin sinulla oli.

Olen ehkä menettänyt sinut, mutta haluan sinun tietävän tämän. Minä en ole koskaan lakannut rakastamasta sinua. Nyt kun olemme olleet erillämme, nukkuneet eri huoneissa niin minä olen ymmärtänyt, että mitä olen menettämässä ehdottomuudellani ja epäreiluudellani. Olen menettämässä hienoimman naisen jota maa päällä kantaa. Olen menettämässä sinut.

Tiedä se silti aina, että olet kaunis nainen, kaunis mieli ja kauneinta mitä tiedän. Haluan että olet onnellinen ja sinua kohdellaan paremmin kuin minä olen kohdellut.

Osasin minäkin sinulle hyvä olla ja meillä oli kauniita hetkiä. Muistatko sen kesäisen illan, kun soudettiin ystäväni soutuveneellä saareen ja vietettiin siellä yö toisiamme rakastaen. Siellä vannoimme ikuista rakkautta. Sitä se toki onkin, vaikka emme yhdessä tästä jatkaisikaan eteenpäin.

Haluan että jatkaisimme. Rakastan sinua ja haluan elää sinun kanssasi yhdessä. Sinulla ei ole mitään anteeksipyydettävää, minulla on.

Anteeksi rakas, että olen satuttanut sinua ehdottomuudellani. Et sinä ole halunnut minulle kostaa. Et sinä ole halunnut minua tahallaan satuttaa. Olet halunnut tuntea olevasi nainen. Olet halunnut saada jotain mitä minä olen ollut kyvytön sinulle antamaan.

Anteeksi Rakas. Minun mokani. Olen ollut väärässä.