Hyvinvointi

10 kysymystä punkeista – Asiantuntija vastaa

Teksti: Anna.fi

Ajoissa iholta poistettu puutiainen eli punkki pääsee vain harvoin tartuttamaan borrelioosia.

Punkit

1. Voiko puutiaisten puremia ehkäistä?

Puutiaisten puremilta voi koettaa suojautua käyttämällä pitkälahkeisia ja -hihaisia vaatteita ja vetämällä sukat lahkeiden päälle. Vaaleista vaatteista puutiaiset on helpompi huomata kuin tummista. Kun kulkee luonnossa, kannattaa pysytellä polulla ja poissa ruohikosta.

Ihmisen kyytiin päässyt puutiainen ei yleensä pure heti, vaan etsii mieleistään paikkaa ihossa jopa tuntikausia. Puremalta voi siten välttyä punkkisyynin avulla. Kesällä, viimeistään illalla, kannattaa etsiä puutiaisia iholta ja vaatteista.

2. Voiko puutiaisen purema jäädä huomaamatta?

Kyllä voi. Puutiaisen syljessä on puuduttavia aineksia eikä puutiaisen purema siksi juuri tunnu. Etenkin nuoremmat kehitysvaiheet eli toukat ja nymfit ovat vain 1–2 millimetrin kokoisia. Puutiainen hakeutuu paikkaan, jossa iho on ohutta ja lähellä on runsaasti verisuonia, kuten taipeisiin tai päänahkaan.

3. Miksi on tärkeää irrottaa punkki pian?

Puutiainen voi levittää taudinaiheuttajia, joista merkittävimpiä ovat Borrelia-bakteerit ja puutiaisaivokuumevirus. Molemmat ovat useammin lieviä kuin vakavia mutta kumpikin voi olla myös hyvin vakava.

Borrelioosia aiheuttava Borrelia-bakteeri ei tartu puutiaisen puremasta heti, vaan vasta, kun puutiainen on ehtinyt imeä verta tunteja, jopa pari vuorokautta. Ajoissa poistettu puutiainen ei yleensä pääse tartuttamaan borrelioosia.

Puutiainen pitää poistaa pinseteillä, punkinpoimijalla tai punkkiraudalla.

4. Kuinka suuri osa punkeista on taudinaiheuttajia?

Borreliaa esiintynee 5-20 prosentissa puutiaisista kaikkialla, missä puutiaisia on. Jos kiinnittyneen puutiaisen ehtii poistaa ajoissa, tartunnan riski on hyvin pieni. Puutiaisaivokuumevirusta ei esiinny kaikilla puutiaisalueilla. Jotta virus selviäisi luonnossa, se tarvitsee oikeanlaiset olosuhteet. Riski on suurin Ahvenanmaalla, Turun saaristossa ja muualla rannikkoseudulla sekä Lappeenrannan seutuvilla. Noin 1-2 prosenttia puutiaisista kantaa virusta alueilla, joissa puutiaisaivokuumetta esiintyy.

5. Mitkä ovat borrelioosin tavallisimmat oireet?

Selvä diagnostinen borrelioosin oire on laajenevarengasmainen ihottuma puutiaisenpuremakohdan ympärillä. Bakteeri voi kuitenkin levitä ihmiseen aiheuttamatta lainkaan ihottumaa. Borrelioosin oireet voivat olla yleisoireita, kuten kuumetta, lihaskipuja, päänsärkyä ja väsymystä. Eri borreliabakteerit aiheuttavat erityyppisiä tauteja, kuten iho- ja niveloireita tai neuroborrelioosia.

Borrelioositapauksia ilmoitetaan Suomessa vuosittain noin 1 500. Todellisuudessa tartuntoja lienee kaksin–kolminkertainen määrä.

6. Jos punkki on purrut, pitääkö lähteä lääkäriin?

Ei välttämättä. Mutta jos tulee rengasmainen ihottuma, on ehdottomasti lähdettävä lääkäriin. Jos saa joidenkin viikkojen kuluessa mitä tahansa yleisoireita, puutiaisen puremasta kannattaa kertoa lääkärille. Jotkut testaavat punkin puremia myös apteekista saatavilla, verestä otettavilla kotitesteillä. Ne antavat vääriä negatiivisia tuloksia ja voivat viivyttää hoitoon hakeutumista.

Apteekeissa myydään myös pikatestejä, joilla voi testata, onko yksittäisessä puutiaisessa borreliabakteeria. Näiden testien luotettavuudesta ei ole tarpeeksi tietoa: ei tiedetä, antavatko testit vääriä positiivisia tai vääriä negatiivisia tuloksia.

7. Miksi rengasmaisen ihottuman takia pitää mennä lääkäriin?

Siksi, että tauti voidaan varhaisvaiheessa hoitaa tehokkaasti muutaman viikon mittaisella antibioottikuurilla. Antibioottihoito voi olla tarpeen myös, jos parin viikon kuluessa puutiaisen puremasta alkaa yleisoireinen tauti kuumeiluineen. Hoitamattomana borrelioosi voi johtaa myöhäisborrelioosiin ja aiheuttaa monenlaisia iho-, hermosto-, nivel- ja sydänoireita.

8. Kuinka yleinen ja vakava puutiaisaivokuume on?

Puutiaisaivokuumetapauksia on Suomessa vuosittain 30-50. Viime vuonna niitä rekisteröitiin 47, mikä on kaikkien aikojen ennätysmäärä. Jos tulee puutiaisaivokuumevirusta kantavan puutiaisen puremaksi, tartunnan riski on aika suuri. Virus tarttuu minuuttien kuluessa puremasta. Kaikille virusinfektio ei aiheuta vakavaa tautia, ja isolle osalle vain lievän flunssankaltaisen taudin. Kaikkia mekanismeja, miksi puutiaisaivokuumevirusinfektio aiheuttaa joskus lievän ja joskus vakavamman taudin, ei tiedetä. Mutta mitä vanhempi potilas on, sitä suurempi mahdollisuus on saada tauti vakavana. Puutiaisaivokuumeeseen ei ole erityistä hoitoa, vaan hoito riippuu oireista.

9. Kuinka hyvin rokote suojaa puutiaisen tartuttamilta taudeilta?

TBE-rokote suojaa puutiaisaivokuumeelta erittäin hyvin, kun kaikki kerta-annokset on otettu asianmukaisesti eli kolme annosta ensimmäisen vuoden aikana ja sen jälkeen yksi annos viiden vuoden välien. Mikään rokote ei kuitenkaan ole sataprosenttisen varma, ja joskus harvoin ihminen on voinut sairastua puutiaisaivokuumeeseen rokotteesta huolimatta. Borrelioosiin ei toistaiseksi ole rokotetta.

10. Onko taigapunkkeja syytä pelätä?

Venäjältä levinneitä taigapuutiaisia on syytä varoa yhtä lailla kuin puutiaisiakin. Molemmat levittävät sekä borrelioosia että puutiaisaivokuumetta. Taigapuutiainen pärjää karummassa ilmastossa ja saattaa siksi olla ”pelättävämpi” kuin puutiainen. Puutiaisia tai taigapuutiaisia esiintyy koko maassa Etelä-Lapin korkeudelle saakka, ja niitä on myös kaupungeissa. Taigapuutiaisia on havaittu Kokkolan saaristossa, Simossa, Lempäälässä ja Itä-Suomessa.

Lisätietoja: Punkki.net

Lue lisää:

Punkit ovat virkeimmillään kesällä – 10 kysymystä borrelioosista ja Kumlingen taudista
Punkkitaudit – 10 kysymystä

Teksti: Pirkko Tuominen
Kuva: Colourbox.com

Kotilääkäri 5/2015

X