Hyvinvointi

Apua, minulla on jännitysvatsa!

Teksti: Anna.fi

Ilmavaivoja? Ummetusta? Meneekö vatsa salamana löysälle totaalisen väärinä hetkinä? Tervetuloa jännitysvatsaisten runsaslukuiseen joukkoon!

Jännitysvatsa

Jännitysvatsa on siitä osuva ilmaus tälle vaivalle, että se liittyy stressiin ja jännittämiseen – joko niin, että oireet ilmaantuvat niiden yhteydessä, tai sitten niiden vaikutus elämäntapoihin saa vatsankin sekoilemaan.

Jännitysvatsa ei kuitenkaan ole lääketieteellinen termi. Tarkempi diagnoosi olisi vatsalla oireileva potilas.

”Kysymys on sellaisista vatsan kipu- ja toimintahäiriöistä, joille ei löydy elimellistä syytä, jonka voisi nähdä tähystyksessä tai kuvantamistutkimuksessa. Myöskään verikokeilla ei löydy mitään poikkeavia arvoja”, selittää psykiatrian erikoislääkäri Heikki Nikkilä.

Nikkilä rinnastaa vatsalla oireilun päänsärkyyn: joskus sen takana voi olla aivokasvain tai migreeni, mutta useimmiten päänsäryn taustalta ei löydy mitään varsinaista sairautta.

Kiusallinen mutta vaaraton

stressToiminnalliset vatsaoireet voivat olla kipuja, ummetusta, ripulia ja ilman kerääntymistä suoleen. Samallakin ihmisellä voi olla näitä kaikkia. Löysä vatsa liittyy usein jännitysstressiin – ei niinkään kiireen aiheuttamaan kuin esiintymisstressiin tai vaikka jonkin tentin aiheuttamaan jännitykseen.

Kipuoireet vaihtelevat. Joillakin kipua voi tuntua missä osassa vatsaa tahansa, jotkut kuvaavat kipujen aiheuttavan jatkuvan epämiellyttävän olon. Kipu vasemman kylkikaaren kohdalla sydämen alapuolella voi selittyä ilmavaivoilla: paksusuolen mutkaan kertyy ilmaa.

Nikkilä kertoo, että vatsavaivojen takia lääkärissä käynneistä yli puolet selittyy tällaisilla oireilla, eli kyse on toiminnallisista vatsavaivoista. Yleisin vatsan toimintahäiriö on ärtyvä paksusuoli -oireyhtymä.

Nikkilä kertoo kolme pääsyytä tällaisiin vaivoihin: stressi, vähäkuituinen ruokavalio ja liikunnan puute.

”Ne ovat nämä perinteiset terveyspoliisin neuvot: syö oikein, liiku, nuku riittävästi. Moni syö epäsäännöllisesti, kiireessä ja liian vähän kuituja. Stressi saattaa saada nieleskelemään tarpeettomasti ilmaa, ja sitten se ilma on suolessa.”

Vatsan toimintahäiriöt eivät ole varsinaisesti psykiatrisen puolen vaivoja, vaikka stressi saattaakin aiheuttaa myös psyykkisen puolen oireita.

”Psykiatrisiin häiriöihin saattaa liittyä somaattisina oireina vatsan toiminnan häiriöitä, mutta useammin kuitenkin päänsärkyä ja selkäkipuja”, Nikkilä täsmentää.

Uusi elämäntapa on paras lääke

Lääkärit ovat yleensäkin ottaen alkaneet suhtautua vatsavaivoihin todellisina.

”Uskoisin, että se on muuttunut parempaan suuntaan. Enää ei vähätellä, jos todetaan vatsan toimintahäiriö, vaan tarjotaan siihen hoitoa, eikä vain lähetetä kotiin”, Nikkilä kertoo.

Jo tieto siitä, että vatsavaivat eivät ole pahanlaatuisia – niin kiusallisia kuin ne ovatkin – helpottaa. Tässäkin mielessä käynti lääkärissä siis voi olla hyväksi: kivun kestää helpommin, kun pelko sen vakavuudesta on poissa.

Nikkilä suosittelee itsehoidoksi huomion kiinnittämistä ruokavalioon. Enemmän vihanneksia, hedelmiä, marjoja ja kuituja saattaa jo helpottaa oloa. Apteekista saa bulk-laksatiiveja, jotka muokkaavat suolen sisältöä ja auttavat ummetukseen. Jännityksen aiheuttamaan ripulointiin voi ottaa tarvittaessa suolen toimintaa hidastavia lääkkeitä, mutta niiden runsas tai säännöllinen käyttö ei ole suositeltavaa. Myös ilmaa hajottavia lääkkeitä saa apteekista reseptivapaasti.

Nikkilä korostaa, että lääkkeen ottamisesta ei missään nimessä saisi tulla päivittäinen tapa, vaan sen ottaminen kannattaa säästää siihen nimenomaiseen tilanteeseen, jossa tietää muuten olevan tiukat paikat.

Internetin keskustelupalstoilla jotkut kertovat saaneensa apua jännitysvatsaan beetasalpaajista.

”Ne saattavat auttaa muita somaattisia oireita, esimerkiksi jos sydän hakkaa kovasti tai kädet vapisevat. Mutta beetasalpaajia ei rutiininomaisesti käytetä vatsavaivojen hoitoon ja itse asiassa ne saattavat muihinkin tarkoituksiin käytettyinä aiheuttaa joillekin suoliston toiminnan häiriöitä,” Nikkilä sanoo.

Itsehoidosta kannattaa aloittaa muutenkin – kokeilla ruokavaliolla, voisiko kyseessä olla laktoosi-intoleranssi, keliakia tai jokin muu allergia, joka saa vatsan kenkkuilemaan. Lääkärissä ne testataan joka tapauksessa ensin, vaikka oireet ilmaantuisivatkin vasta jännittävissä tai stressaavissa tilanteissa.

”Perusperiaate on, että lääkehoitoa kannattaa välttää ja aloittaa noista perus terveyspoliisin ohjeista, pyrkiä syömään säännöllisesti ja kiireettömästi, nukkumaan tarpeeksi ja tietysti hyvä olisi jotenkin vähentää stressiä”, Nikkilä luettelee.

Lääkäriin kannattaa hakeutua viimeistään, jos vatsavaivojen yhteydessä on kuumetta tai lämpöilyä.

”Vatsan toimintahäiriöllä ei selity toistuva verenvuoto ulosteessa eikä toistuva oksentelu”, Nikkilä varoittaa.

Lisätietoja vatsan toimintahäiriöistä Duodecim terveyskirjastosta

Teksti: Emma Suominen

X