Hyvinvointi

Haimatulehdus – Terassikausi voi vaikuttaa haimaan

Teksti: Anna.fi

Äkillinen haimatulehdus on Suomessa yleisempi kuin missään muualla maailmassa. Pitkä ja kostea kesälomakausi tekee tautitilastoihin piikin.

Suomessa, toisin kuin monissa muissa maissa, suurin osa haimatulehduksista on alkoholin aiheuttamia. Alkoholi on syynä peräti 70 prosenttiin suomalaisten haimatulehduksista.
Haimatulehdukseen eli pankreatiittiin sairastuu vuosittain 4 000–5 000 ihmistä. Vuodenajat vaikuttavat taudin ilmaantuvuuteen; etenkin pitkä, lämmin kesä lisää sairastuneiden määrää.

Tyypillinen potilas on työikäinen mies, jolla on takanaan parin, kolmen viikon ryypiskely. Päihdekulttuurin muutos on kuitenkin lisännyt joukon jatkoksi myös parikymppisiä päihteiden sekakäyttäjiä sekä naisia.

Vaikka sairastumista yleensä edeltää alkoholin suurkulutus, näin ei ole aina: pankreatiitin saattaa laukaista jopa tavallista kosteampi viikonloppu tai raju kertahumala. Ylioppilasjuhlistakin on lähdetty valkoinen lakki kourassa ensiapuun. Toisaalta tauti ei yleensä iske niihin, joiden alkoholismi on jo kroonistunut. Kyse ei siis ole yksiselitteisesti ”rapajuoppojen vaivasta”, kuten joskus luullaan.

”Sitä, miksi toinen sairastuu ja toinen ei, ei tiedetä”, dosentti, gastroenterologisen kirurgian osastonylilääkäri Johanna Laukkarinen TAYS:ista kertoo.

”Alkoholin kohtuukäyttö kuitenkin aiheuttaa harvoin ensimmäistä haimatulehdusta.”

Itseään syövä haima

Haimatulehduksessa on kyse tulehdus­­reaktiosta.

”Haimatulehdus syntyy, kun tietty ärsyke saa aikaan poikkea-van tapahtumaketjun haiman ruuansulatusentsyymejä erittävissä soluissa eli asinussoluissa”, Laukkarinen selittää.

”Entsyymit, jotka normaalisti aktivoituvat vasta suolessa, aktivoituvat jo haimassa ja alkavat tuhota haiman omaa kudosta.”

Alkoholin jälkeen toiseksi yleisin syy ovat sappikivet, jotka saattavat tukkia yhteisen haima- ja sappitiehyen. Myös haiman kasvaimet, autoimmuunisairaus, veren korkea triglyseridi- tai kalsiumpitoisuus tai geneettinen alttius voivat tulehduttaa haiman. Noin viidessä prosentissa tapauksista syy jää löytymättä.

Tulehduksen oireita ovat pahoinvointi sekä voimakas ylävatsakipu, joka säteilee selkään. Diagnoosi tehdään yksinkertaisilla veri- ja virtsakokeilla, ja haiman tilaa voidaan selvittää tarkemmin tietokonekerroskuvauksella. Haimatulehduspotilas kuuluu aina sairaalahoitoon.

Yleensä lievä

Suurin osa haimatulehduksista on lieviä. Tauti paranee oireita lievittävällä lääkehoidolla ja parin päivän nesteytyksellä.

Joka viides haimatulehdus on kuitenkin vaikea. Vaikeassa haimatulehduksessa tulehdusreaktio etenee elimistön systeemisairaudeksi, ja voi aiheuttaa vaurioita muissa elimissä, kuten mu-
nuaisissa ja keuhkoissa.

Lisäksi itse haimakudokseen voi kehittyä kuolio. Elimistö ei välttämättä pysty korjaamaan kuolioitunutta kudosta itse, ja erityisesti jos tällaiseen haimakudokseen kehittyy bakteeritulehdus, voidaan tarvita radiologisia tai kirurgisia toimenpiteitä tämän hoitamiseksi.

Vaikea pankreatiitti voi siten johtaa pitkään sairaalahoitoon, tehohoitoon ja toimenpiteisiin. Sadasta haimatulehdukseen sairastuneesta kaksi tai kolme menehtyy.
Vaikka sairaalasta pääsisi kotiin parissa päivässä, haimatulehdus on aina syytä ottaa vakavasti.

”Erityisesti, jos on sairastanut alkoholin aiheuttaman haimatulehduksen, pitäisi pidättäytyä alkoholinkäytöstä kokonaan. Sairaus voi uusia pienestäkin alkoholimäärästä.”

Kun tulehdus on kerran sattunut kohdalle, turvallista rajaa juomiselle ei enää ole. Jo muutama alkoholiannos voi viedä sairaalaan. Alkoholijuomien miedontaminen kirkkaista punaviiniin tai viinistä siideriin ei auta, sillä taudin aiheuttaa etanoli, ja sitä on kaikissa alkoholijuomissa. Haimatulehduksen jälkeen ainoa turvallinen saunaolut on täysin alkoholiton.

Toistuvista akuuteista haimatulehduksista voi kehittyä krooninen pankreatiitti – sairaus, joka on seurana koko loppuelämän. Pysyvästi vaurioitunut haima toimii vajaalla teholla, eikä pysty tuottamaan riittävästi ruoansulatusentsyymejä. Tauti voi aiheuttaa lääkehoitoa vaativia ruoansulatusvaivoja ja kipua.

Kroonisen haimatulehduksen myötä potilaalle voi kehittyä myös diabetes, jos haiman insuliinintuotanto heikkenee tai loppuu. Ihminen selviää hengissä ilman toimivaa haimaa pysyvän lääkityksen avulla. Mutta on helpompikin tie: alkoholin kohtuukäyttö jo ennen ensimmäistäkään pankreatiittia kutistaa sairastumisriskiä erittäin merkittävästi.

Kuinka paljon juot?

Naiselle kaksi 12 senttilitran lasia viiniä päivässä lähentelee jo riskikulutusta, ja jos lasi tulee kaadettua joka kerta hiukan täydemmäksi, määrä alkaa olla liikaa miehellekin. Asiantuntijat myös muistuttavat, että riskirajat eivät ole mitään turvarajoja: esimerkiksi Yhdysvalloissa kohtuukäytön rajat on määritelty puolet alemmas kuin Suomessa.

Moni hämmästyy täyttäessään alkoholinkulutustaan mittaavan kyselyn. Oma kulutus tuntuu normaalilta, tai juodaan ”vain” olutta tai viiniä.

Vaikka valtaosa suomalaisista lukeutuu edelleen kohtuukäyttäjiin, myös riskijuominen on kasvussa. Arvioiden mukaan noin 40 prosenttia työikäisistä miehistä juo yli suositusten, ja naiset tulevat hyvää vauhtia perässä. Todellisia lukuja ei tiedetä, koska kulutuksesta kysyttäessä raportoidut alkoholimäärät poikkeavat todellisesta 29–83 prosenttia.

Suomalainen väitöskirja kertoo, että tehohoitoon joutuneista haimatulehduspotilaista kolmasosa raitistuu ja toinen kolmannes vähentää juomista merkittävästi. Juomista jatkavista monet kuolevat. Mutta niillä, jotka lopettavat alkoholinkäytön, elämänlaatu palautuu yhtä hyväksi kuin muilla samanikäisillä.

Teksti: Niina Sarell
Kuva: Colourbox

Kotilääkäri 7/2014

X