Huomio ahdistaa! Nähdyksi tulemisen pelko voi juontaa juurensa lapsuuteen
Nähdyksi tulemisen pelolla voi olla ikäviä vaikutuksia ihmisen elämään. ”Jos kukaan ei näe meitä kokonaan, kukaan ei tunne meitä kokonaan”, psykoterapeutti sanoo.
Nähdyksi tulemisen pelkoa voi ilmetä jopa parisuhteessa, jos pitäisi ottaa puheeksi jokin teema, jonka äärellä kokee olevansa haavoittuvainen.
Nähdyksi tulemisen pelolla voi olla ikäviä vaikutuksia ihmisen elämään. "Jos kukaan ei näe meitä kokonaan, kukaan ei tunne meitä kokonaan", psykoterapeutti sanoo.
Nähdyksi tulemisen pelko voi saada ihmisen välttelemään huomion keskipisteenä olemista, pakenemaan sosiaalisista tilanteista ja kaventamaan elämänpiiriä.
Nähdyksi tulemisen pelko ei ole varsinainen diagnoosi, mutta siitä voi olla kyse, jos ihminen kärsii katseiden kohteena ollessaan tietynlaisista oireista.
– Jos puhumme pelosta, kehossa tapahtuu tyypillisesti selkeää aktivaatiota, valmiutta ja epämukavuutta, psykoterapeutti Ville Haikola Väestöliiton terapiapalveluista kertoo.
Ujous on varovaisuutta ja herkkyyttä itsen esille tuomisessa sosiaalisissa tilanteissa. Nähdyksi tulemisen pelon ujoudesta erottaa se, että pelko voi aiheuttaa esimerkiksi sydämen sykkeen nousua, hikoilua tai palan tunnetta kurkussa.
– Ihminen voi myös tuntea halua paeta tai piiloutua. Pelkoon liitetään tyypillisesti myös välttelykäyttäytymistä.
Nähdyksi tulemisen pelko ilmenee usein tilanteissa, joissa ihminen on haavoittuvainen
Nähdyksi tulemisen pelko ilmenee erityisesti tilanteissa, joissa henkilö kokee olevansa haavoittuvainen ja on vaarana, että joku voisi pitää häntä outona tai vääränlaisena.
Esimerkiksi oman puheenvuoron odottaminen esiintymistilanteessa, henkilökohtaisen mielipiteen kertominen ihmisten edessä tai itsensä esittely uudessa työpaikassa voi saada pelon valtaamaan mielen.
– Lopulta saatamme pelätä pelkoa ja sen fyysisiä oireita enemmän kuin itse tilanteita.
Turvallisten tuttujen ja arkisten asioiden kanssa voi olla, ettei pelkoa juuri ole. Toisaalta nähdyksi tulemisen pelkoa voi ilmetä jopa parisuhteessa, jos pitäisi ottaa puheeksi jokin teema, jonka äärellä kokee olevansa haavoittuvainen.
Pahimmillaan ihminen voi kärsiä sosiaalisten tilanteiden pelosta, joka on ahdistuskirjon diagnostinen häiriö, tai estyneestä persoonallisuudesta, joka on persoonallisuushäiriö, joka voi pahimmillaan eristää täysin kotiin.
Pelko voi juontaa juurensa lapsuuteen
Nähdyksi tulemisen pelon taustalla on tyypillisesti yksi tietty perustunne: häpeä. Pelosta kärsivä voi olla herkkä häpeän tunteelle ja pelätä sitä, että häntä pidettäisiin vääränlaisena, outona, riittämättömänä, rumana, kamalana, tyhmänä tai merkityksettömänä.
– Pelätään, että ihmiset hylkäävät minut, jos he näkevät, millainen oikeasti olen. Tällöin luonnollinen strategia on piiloutua, miellyttää tai olla pitämättä itsestään numeroa.
Nähdyksi tulemisen pelko voi juontaa juurensa sekä omiin geeneihin että lapsuuskokemuksiin.
– Temperamentti on tiedettävästi merkittävässä osassa ahdistusalttiudessa. Kasvatus kuitenkin ideaalisimmillaan pystyy ottamaan huomioon lapsen yksilölliset piirteet ja tukemaan häntä luottamaan itseensä.
Jos temperamenttinsa puolesta ahdistukseen ja häpeään taipuvainen ihminen kuitenkin tulee lapsena mitätöidyksi, ohitetuksi tai syyllistetyksi omista tunteistaan, hänelle saattaa kehittyä nähdyksi tulemisen pelkoa.
– Lapsi voi esimerkiksi aistia, ettei vanhempien maailmassa ole tilaa omille tunteille ja tarpeille.
Tällainen tilanne voi olla seurausta esimerkiksi vanhemman masennuksesta, ahdistuksesta, päihdeongelmista tai työstressistä. Myös suuri lapsimäärä tai vaikka sisaruksen vakava sairaus voi aiheuttaa tunnetasolla tilanpuutetta.
– Tunteita ja tarpeita on saatettu myös aktiivisesti mitätöidä, ohittaa tai syyllistää niistä. ”Miksi olet tuollainen? Mikset voi olla niin kuin sisaruksesi?”
Lue myös Kotilieden juttu: Koetko itsesi vääränlaiseksi? Tuntuuko, ettei sinua hyväksytä sellaisena kuin olet? Terapeutti kertoo, miten asiaa kannattaa lähteä purkamaan
Nähdyksi tulemisen pelko voi vaikuttaa haitallisesti elämään
Nähdyksi tulemisen pelko voi olla haitallista.
– Jos se tuottaa ahdistusta tai kaventaa elämää, sitä pitäisi ehdottomasti hoitaa.
Ahdistushäiriöitä hoidetaan psykoterapialla ja lääkehoidolla. Esimerkiksi liiallinen esiintymisjännitys voi helpottua pienellä annoksella beetasalpaajaa, joka laskee sykettä ja helpottaa muun muassa jännityksestä johtuvaa käsien tärinää.
Nähdyksi tulemisen pelkoa voi myös vähentää harjoittamalla kykyä olla läsnä nykyhetkessä. Siihen auttavat esimerkiksi hengitysharjoitukset ja jalkojen ”maadoittaminen” tukevasti lattiaa vasten.
– Itsen haastaminen ja asettuminen alttiiksi sopivissa määrin ja turvallisissa tilanteissa ruokkii hyvää kehää kohti joustavuutta.
”Jos kukaan ei näe meitä kokonaan, kukaan ei tunne meitä kokonaan. Se on tosi surullista ja valtava inhimillinen menetys.”
Vaikka nähdyksi tulemisen pelko olisikin sen verran pientä, että sen kanssa pärjää, sillä voi olla ikäviä vaikutuksia ihmisen elämään.
– Jos kukaan ei näe meitä kokonaan, kukaan ei tunne meitä kokonaan. Se on tosi surullista ja valtava inhimillinen menetys. Ajattelen, että jokaisen ihmisen ainutlaatuisuus ja haavoittuvaisuus on jollain tavalla kauneinta meissä.
Miten auttaa, jos läheisellä on nähdyksi tulemisen pelko?
Jos läheisellä ihmisellä on nähdyksi tulemisen pelkoa, Haikola kannustaa myötätuntoon ja kannustavaan katseeseen tai eleeseen pelkoa aiheuttavissa tilanteissa.
– Me voimme pelätä nähdyksi tulemista, mutta me myös kaipaamme sitä kuin happea. Meitä ei ole olemassa ilman, että joku peilaa meidän olemassaoloamme.
Parhaiten tuki tulee vastaanotetuksi, kun se tukee ihmisen omaa toimijuutta ja päätäntävaltaa.
– Jos toinen haluaa lähteä jostain tilanteesta, hyväksymme sen, mutta ensin kerromme, että olemme tässä sinun kanssasi. ”Mä huomaan, että sua jännittää, eikö? Mä oon tässä sun vierellä koko ajan ja kerrot vaan, jos haluat lähteä, ja sitten me lähdetään.”
Kommentit
Välttely ja piiloutuminen on kyllä toisinaan ihan järkevää ja perusteltua. Nykyihminen vaatii ympäristöltään ja varsinkin toisilta ihmisiltä juuri tiettyjä sopivia piirteitä ja jos sellaiset puuttuu tai tulevat esiin väärissä yhteyksissä niin tulee nähdyksi vain negatiivisessa mielessä. ”Väärää huumoria, väärällä tavalla puhelias, vääränlainen punainen läikkä kasvoissa, väärät vaatteet, väärä sana siinä yhdessä lauseessa, väärä asuinpaikka, väärä auto”
Veikeä yleinen toteamus on myös tämä että ”saattaa aiheuttaa ongelmia parisuhteessa”. Ihmettelen miten parisuhde löydetään jos on eristäytynyt, pelkää tulla nähdyksi, pelkää läheisyyttä, välttää sosiaalisia tilanteita! Itsestäni en tunnista aktiivisesti mitään näistä mutta yksin saa olla. Kannattaa varmaan toimia juuri päinvastoin ja kääntää kelkka vasta sitten… hmm…
Kommentit
Hyvä artikkeli. Itse olen jo eläkkeellä, mutta olen saanut yleistynyt ahdistuneisuushäiriö sekä kroonistunut masennus -diagnoosit.
Työelämässä olen kokenut sellaista ”tukea”, että eräs esimies tömisteli luokseni kaupassa ollessani masennuksen takia sairauslomalla. Hän kailotti kuuluvaan ääneen: ”Onko sulla sitä kaamosmasennusta?” olisinpa ollut silloin rohkeampi niin olisin osannut laittaa naiselle jauhot suuhun. Mutta kukapa masentunut on rohkea. En ollut koskaan pitkillä sairaslomilla, koska olin vielä yh, ei ollut varaa.
Toinen, taas naispuolinen lähipomo, tuli vastaan työpaikan käytävällä ja tokaisi: ” Et näytä nyt yhtään ahdistuneelta”. Hän myös osasi arvostella olematonta itsetuntoani. Meidän keskustelumme käsitteli ihan muita asioita kuin minun persoonaani, jonka sentään osasin hänelle kertoa, siis että mitä se nyt tähän asiaan kuuluu?
On ollut raskasta vaikean lapsuuden ja väkivaltaisen parisuhdehelvetin
jälkeen sitä itsetuntoa kehittää. Ei kai ole ihme, etten rakasta ihmisiä juurikaan? Eläimiä rakastan, kunpa voisin vielä ottaa kissan, mutta pitäisi olla varaa maksaa joskus kalliitakin eläinlääkärikuluja. Joten on parempi, että olen yksin.
Välttely ja piiloutuminen on kyllä toisinaan ihan järkevää ja perusteltua. Nykyihminen vaatii ympäristöltään ja varsinkin toisilta ihmisiltä juuri tiettyjä sopivia piirteitä ja jos sellaiset puuttuu tai tulevat esiin väärissä yhteyksissä niin tulee nähdyksi vain negatiivisessa mielessä. ”Väärää huumoria, väärällä tavalla puhelias, vääränlainen punainen läikkä kasvoissa, väärät vaatteet, väärä sana siinä yhdessä lauseessa, väärä asuinpaikka, väärä auto”
Veikeä yleinen toteamus on myös tämä että ”saattaa aiheuttaa ongelmia parisuhteessa”. Ihmettelen miten parisuhde löydetään jos on eristäytynyt, pelkää tulla nähdyksi, pelkää läheisyyttä, välttää sosiaalisia tilanteita! Itsestäni en tunnista aktiivisesti mitään näistä mutta yksin saa olla. Kannattaa varmaan toimia juuri päinvastoin ja kääntää kelkka vasta sitten… hmm…
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous