Sosiaalisten tilanteiden pelko voi aiheuttaa ahdistuskohtauksen, johon liittyy esimerkiksi käsien hikoilua.
Sosiaalisen ahdistuksen takia ihminen saattaa vältellä muiden ihmisten kohtaamista.
Terveys

Kahvikuppineuroosi saa sydämen jyskyttämään ja kädet hikoamaan – psykologi kertoo, mistä sosiaalisten tilanteiden pelko johtuu ja miten sitä voidaan hoitaa

Kädet hikoavat työpaikan kokouksissa, tuntemattomien ihmisten kohtaaminen ahdistaa. Sosiaalisten tilanteiden pelko oireilee tyypillisten ahdistusoireiden tavoin. Psykologin mukaan sosiaalinen ahdistus myös siirtyy usein vanhemmalta lapselle.
Teksti: Roosa Roivainen Kuvat: iStock

Sosiaalisten tilanteiden pelko, johon viitataan joskus myös termillä kahvikuppineuroosi, on ahdistushäiriö, jossa ihminen pelkää tulevansa muiden, varsinkin tuntemattomien ihmisten, arvostelun tai kritiikin kohteeksi. Kysyimme HUSin psykiatri Jan-Henry Stenbergiltä, mistä sosiaalinen ahdistus johtuu ja millaisilla keinoilla sitä voi lievittää.

Sosiaalisten tilanteiden pelko on periytyvää tai opittua

Mistä sosiaalisten tilanteiden pelko johtuu?

Stenbergin mukaan yksi merkittävä tekijä sosiaalisen ahdistuksen takana on perinnöllisyys. Toisaalta ahdistushäiriö voi siirtyä lapselle myös mallioppimisen kautta.

– Se, että sosiaalinen ahdistus kulkee suvuittain, ei tarkoita, että sosiaalisten tilanteiden pelko olisi aina geneettisesti perittyä. Lapset voivat oppia käyttäytymismalleja havaitsemalla esimerkiksi omia vanhempiaan, Stenberg kertoo.

Sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivä kokee usein häpeää oireistaan 

Käytännön tilanteissa sosiaalinen ahdistus syntyy ikään kuin ketjureaktiona: Sosiaaliset tilanteet nostavat ihmisellä pintaan sisäisiä, kielteisiä oletuksia, kuten epäonnistumisen sekä hylätyksi tulemisen pelkoa. Kielteiset oletukset synnyttävät puolestaan tunteen sosiaalisesta uhasta.

Uhkakokemus aktivoi autonomista hermostoa ja laukaisee tyypillisiä ahdistusoireita, kuten sydämen tykytystä, sykkeen nousua, käsien hikoilua, kasvojen punastumista sekä äänen värisemistä. Sosiaalisesta ahdistuksesta kärsivä ihminen häpeää usein oireitaan ja pyrkii peittelemään ahdistuneisuuttaan muilta.

– Oireiden myötä ihminen alkaa kiinnittää korostetusti huomiota itseensä, joka taas voimistaa uhkakokemuksen oireita. Tilanteessa monet yrittävät löytää turvakäyttäytymistä, joka vähentäisi ahdistusta. Turvakäyttäytymistä voi olla esimerkiksi kännykkään keskittyminen sosiaalisessa jännitystilanteessa, Stenberg kertoo.

Sosiaalisten tilanteiden jännittäminen ja pelkääminen saa ihmisen pikku hiljaa välttelemään muiden ihmisten kohtaamista, koska tilanteissa on riski tulla toisten ihmisten arvostelemaksi.

– Esitelmät, kokoukset ja palaverit ovat esimerkkejä sosiaalista tilanteista, joita ihminen voi vältellä, koska pelkää ja jännittää niissä puhumista.

Lievä, kohtalainen ja vaikea sosiaalisten tilanteiden pelko – näin löydät itsellesi oikean hoitomuodon

Sosiaalisten tilanteiden pelon hoitamiseen on tarjolla useita hoitokeinoja. Stenberg muistuttaa, että tärkeintä on, että uskaltaa hakea ongelmaan apua.

– Lievään sosiaalisen ahdistukseen voi kokeilla ensiksi omahoitoa. Sosiaalisen ahdistukseen löytyy erittäin tasokkaita omahoito-ohjelmia verkosta.

Jos omahoito-ohjelmista ei ole apua, ongelman kanssa on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Lääkäri voi lähettää sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivän potilaan nettiterapiaan.

– Terapiassa potilas harjoittelee neljän kuukauden ajan terapeutin tukemana sosiaalisesta ahdistuksesta irti pääsemistä. Terapiassa määritellään ja käsitteellistetään sosiaalisten tilanteiden pelko sekä kiinnitetään huomiota ahdistusoireiden syntymiseen, oireiden taustalla oleviin kielteisiin oletuksiin sekä turvakäyttäytymiseen, jonka oireet laukaisevat. Suurin osa sosiaalisista ahdistuneisuushäiriöistä hoituu nettiterapialla.

Vaikeissa tapauksissa paras hoitomuoto sosiaalisten tilanteiden pelkoon on kognitiivinen psykoterapia. Kognitiivisessa psykoterapiassa työstetään oireita tai haittaa tuottavia ajatuksia ja uskomuksia sekä niihin liittyviä tunteita.

– Jos ahdistuskohtaukset ovat pahoja, potilas voi mennä myös psykiatrin vastaanotolle, joka voi arvioida myös lääkityksen mahdollisuuden oireiden helpottajana. Lääkitys voi hankalammissa tapauksissa tukea häiriön hoitoa, Stenberg lisää.

– Tilanteissa, joissa sosiaalisten tilanteiden pelkoon liittyy esimerkiksi lapsuuden laaja-alaisempaa turvattomuutta tai voimakkaita häpeäkokemuksia, hoidoksi suosittelen pidempää psykodynaamista tai kognitiivista terapiaa, Stenberg sanoo.

Sosiaalisten tilanteiden pelko voi oireilla esimerkiksi ahdistuksen kaltaisina tuntemuksina: kuvassa nainen istuu tuolilla ja pitelee polviaan ahdistuneen oloisena.

Sosiaalisen ahdistuksen hoitamiseen on monia keinoja. Lieviä ja keskivaikeita tapauksia hoidetaan yleensä omahoito-ohjelmilla sekä nettiterapialla. Vaikeaa ahdistushäiriötä työstetään taas psykoterapiassa.

Jutussa käytetyt muut lähteet: Terveyskirjasto, Mielenterveystalo

X