Itsetuntemus

Kiitollisuus voi jopa pidentää elämää – näin teet kiitollisuudesta voimavaran

Kiitollisuuden aiheet arjessa voivat olla pieniä, mutta niiden havaitsemisen opettelemisella on iso positiivinen vaikutus elämään. Kiitollisuus voi jopa lisätä elinikää.
3.6.2018 Teksti: Piritta Palokangas Kuvat: Kuvitus Tinka Lindroth

Oletko niitä ihmisiä, jotka riemuitsevat kesän jokaisesta aurinkoisesta päivästä, vai niitä, jotka toteavat, että kesällä auringon kuuluukin paistaa?

Suhtautumisesi voi kertoa siitä, kuinka paljon kiitollisuuden tunne vaikuttaa elämääsi.

– Kiitollisuus on ihmisen perustunteita, myönteinen tunne, joka on suuri voimavara. Aika usein tunteesta voisi käyttää myös sanaa iloisuus. Ilo ja kiitollisuus ovat lähellä toisiaan. Kiitollisuus on luontainen vahvuus ja taipumus, eli joillakin sitä on enemmän kuin toisilla. Jokainen voi oppia löytämään lisää kiitollisuuden aiheita elämässään, sanoo psykoterapeutti ja kouluttaja Anneli Litovaara.

Kiitollisuus on työkalu hetkessä elämiseen

Kiitollisuus tekee elämästä merkityksellisempää, sillä se on työkalu hetkessä elämiseen ja läsnäolotaidon löytämiseen. Kun pysähtyy miettimään, mistä asioista on kiitollinen elämässään juuri nyt, ei vello menneissä murheissa tai anna fokuksen lipsua vain tulevaan.

– Kiitollisuutta on tutkittu tieteellisesti 1990-luvulta lähtien, ja tutkimusten perusteella voi sanoa, että siitä on terveydelle monella tavalla hyötyä. Kiitollisuudella on vaikutusta niin psyykkiseen, fyysiseen kuin sosiaaliseenkin hyvinvointiin. Se energisoi ja on avain onnellisuuteen ja tyytyväisyyteen, Litovaara sanoo.

Kiitolliset ajatukset tuudittavat paremmin ja syvempään uneen.Manchesterin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa ne, jotka kokivat kiitollisuuden tunteita ennen nukkumaanmenoa, nukahtivat nopeammin ja nukkuivat pitempään ja levollisemmin.

Kiitollisuus voi jopa lisätä elinikää.

– Tunne tasaa sydämen rytmiä, mikä voi vaikuttaa verenpaineeseen myönteisesti, Litovaara sanoo.

Kiitollisuuden aiheita kannattaa etsiä arjesta

Kiitollisuuden aiheiden ei tarvitse olla suuria.

– Mitä lähempänä arkea aiheet ovat, sitä helpommin niiden huomaamisesta muodostuu tapa. Itse olen juuri nyt kiitollinen kotini vastapestyistä, puhtaista ikkunoista. Iloitsen myös uudesta polkupyörästäni, joka lisää mahdollisuuksiani liikkua, Litovaara kertoo.

– Pienet arjen kiitollisuushetket voivat olla vaikka tällaisia: junassa kanssamatkustaja auttoi laukun nostamisessa hyllylle, joku neuvoi hyvän ruokapaikan vieraassa kaupungissa, työkaverin iloinen aamutervehdys, esimies pyysi mukaan uuteen projektiin, pieni lapsi onnistui pukemaan itse ulkovaatteet, teini-ikäinen tuli kotiin sovittuun aikaan.

Aiheita on etsittävä tietoisesti

Usein kiitollisuuden aiheita on tietoisesti etsittävä ympäristöstään. Tehokas apukeino niiden havaitsemiseen on kiitollisuuspäiväkirja. Se toimii yksinkertaisesti niin, että illalla kirjoittaa muistiin asiat, joista päivän aikana on ollut kiitollinen ja miksi.

– Alkuun voi päästä vaikka kirjoittamalla vain ”tänään ei tapahtunut mitään kamalaa”.

Vähitellen pieniä ilon aiheita alkaa löytyä yhä helpommin, suorastaan itsestään.

Kiitollisuuspäiväkirjaan ei kannata pyrkiä väkisin kirjaamaan joka ilta vaikkapa viittä asiaa. Kerta viikossakin riittää aluksi hyvin. Litovaara kertoo tutkimuksesta, jossa kaksi ryhmää listasi kiitollisuuden aiheita kuuden viikon ajan. Ensimmäinen ryhmä listasi kerran viikossa ja toinen kolme kertaa viikossa viisi kiitollisuuden aihetta. Kontrolliryhmä ei pitänyt kiitollisuuspäiväkirjaa lainkaan.

– Kaikkien päiväkirjaa pitäneiden onnellisuuden taso kohosi, mutta paras tulos oli sillä ryhmällä, joka kirjasi aiheet kerran viikossa. Tutkijat totesivat, että jos kiitollisuuspäiväkirjaa alkaa tehdä joka ilta, siitä tulee kuin kauppalista, mekaaninen luettelo.

Kun kiitollisuuden tunteen on saanut osaksi omaa elämäänsä, sitä kannattaa myös jakaa. Sen voi tehdä vaikka kirjoittamalla työkaverille post-it-lapun, jossa kiittää häntä muutamalla sanalla jostain asiasta. Kotona perheen yhteinen ruokailuhetki on hyvä tilaisuus jokaisen kertoa, mistä on kiitollinen ja miksi. Samalla lapset oppivat havaitsemaan kiitollisuuden aiheita arjessa.

Kiitollisuus kasvattaa toleranssia vaikeuksien edessä

Kun on opetellut olemaan arjen pienistä asioista kiitollinen, toleranssi vaikeuksien edessä on suurempi. Negatiivisia tunteita ei tarvitse työntää pois, mutta kiitollisuus voi laimentaa niitä.

– Kun osaa vaikeissakin tilanteissa löytää kiitollisuuden aiheita, se katkaisee kärkeä hankalilta tunteilta. Silloin tällöin on myös hyvä pysähtyä miettimään vaikeuksia, joita on elämässään voittanut. Se toimii voimavarana nykyisten vaikeuksien voittamisessa, Litovaara sanoo.

Katkeruus voi ottaa vallan, jos kiitollisuudelle ei ole sijaa.

– Jos ihminen ei löydä kiitollisuuden aiheita elämästään, negatiiviset tunteet alkavat muodostua ainoaksi totuudeksi. Välinpitämättömyys ja asioiden ottaminen itsestäänselvinä johtavat siihen, että elämästä puuttuu ilon kipinä, Litovaara sanoo ja jatkaa, että kyse on näkökulmavalinnasta.

Kaikesta huolimatta voi olla sanapari, joka auttaa. Mistä asioista voin, kaikesta huolimatta, olla kiitollinen? Kaikki tunteet ovat totta, mutta se, mitä niistä valitsee, on olennainen asia. Jokainen voi valita myönteisiä tunteita ja vahvistaa niitä.

Litovaaran mukaan useissa tutkimuksissa on todettu kiitollisuuden harjoittamisen parantavan itsetuntoa ja lisäävän itsearvostusta. Miksi sitten muiden somepäivitykset hashtageilla #grateful, #kiitollinen voivat tuntua keinotekoisilta tai julkkiksen avautuminen kiitollisuudesta vaikeuksien keskellä voi kuulostaa epäuskottavalta? Ehkä se johtuu maailmankuvastamme.

– Olemme kasvaneet ajatukseen, että negatiiviset asiat olisivat enemmän totta kuin positiiviset. Hyvät uutiset saavat yleensä vain vähän tilaa. Negatiivisuutta ja asioiden kritisoimista pidetään jotenkin fiksumpana, Litovaara pohtii.

Jokainen voi kuitenkin tietoisesti vaikuttaa omaan maailmankuvaansa. Katsele siis ympärillesi, löydät varmasti aihetta kiitollisuuteen.

Lukuvinkkejä kiitollisuudesta:

• Lipponen Krisse, Litovaara Anneli, Katajainen Antero (2016): Voimaa – hyvän elämän polku

• Emmons, Robert (2007): Thanks

• Lyubomirsky, Sonja (2009): Kuinka onnelliseksi? Uusi tieteellinen lähestymistapa (suom. Jouni Porio)

Vinkit antoi psykoterapeutti Anneli Litovaara.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *