Oletko sinäkin huomaamattasi sairastunut kiireeseen? 5 askelta, joilla pääset eroon turhasta kiireestä

Kiire vaivaa yhä useampaa. Kiirehtimisestä huolimatta työt tuntuvat usein kuitenkin vain kasautuvan. Jatkuva kiire stressaa ja lopulta sairastuttaa. Onneksi kiiresairaudesta on myös mahdollista parantua. Lue, miten.

Huomaatko naputtavasi liikennevaloissa hermostuneena rattia? Entä tuntuvatko nopeusrajoitukset toisinaan silkalta kiusanteolta? Kuljetko jatkuvasti hieman etukenossa rivakasti askeltaen, koska sinulla on kauhea hoppu koko ajan? Ja tuntuuko sinusta silti siltä, että et saa mitään valmiiksi, vaan työtehtävät ja velvollisuudet kasaantuvat?

Jos huomasit vastaavasi useampaan kertaan kyllä, olet luultavasti sairastunut kiireeseen.

– Kiire syö laatua ja tekee ihmiset äkäisiksi. Se maksaa miljardeja muun muassa sairauspoissaolojen, kiireestä johtuvien tapaturmien ja stressistä aiheutuvien työilmapiiriongelmien muodossa, toteaa Kissconsulting Oy:n toimitusjohtaja Maarika Maury.

Hän on kirjoittanut kirjan Hoppu on hanurista yhdessä Jaana Tuomilan ja Tuomo Meretniemen kanssa.

Onneksi kiiresairaudesta on mahdollista parantua.

Viisi etappia kiireen karkottamiseen

1. Tunnista

Vahvana ja pystyvänä itseään pitävän on vaikea myöntää heikkouksiaan edes itselleen. Kun ihminen on riittävän väsynyt, hän saattaa kadottaa väsymyksen tunteen.

Toimi näin: Pysähdy tunnistamaan asiat, jotka eivät edistä hyvää oloa. Mieti, mikä juuri sinussa lietsoo kiirettä. Kuuntele elimistöäsi, ajatuksiasi ja tunteitasi. Kysy itseltäsi, miten tyytyväinen olet elämääsi tällä hetkellä? Onko jokin osa-alue, joka kaipaa muutosta?

2. Tunnusta

Viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen. Saattaa olla vaikea myöntää, että olet ahne tai että janoat hyväksyntää. Mikään ominaisuus ei kuitenkaan ole pelkästään hyvä tai huono. Esimerkiksi kiltteys on hyve, joka liiallisena uuvuttaa. Sopiva määrä itsekkyyttä taas auttaa meitä pitämään puolemme ja asettamaan rajoja.

Toimi näin: Älä syyllisty, vaan tunnista ja tunnusta.

3. Tutustu

Pohdi, mistä ominaisuutesi johtuvat. Miksi reagoit niin kuin reagoit? Mitkä kokemukset ovat edistäneet tietyn ominaisuutesi kehittymistä? Usein jäljet johtavat lapsuuteen. Millaisia odotuksia vanhemmillasi oli? Miten he suhtautuivat toisiinsa? Miten heidän käyttäytymisensä vaikutti sinuun?

Toimi näin: Vaikka olisit lapsesta asti toiminut tietyllä tavalla, se ei tarkoita, ettetkö voisi oppia toimimaan toisin. Ainakin voit oppia ymmärtämään, mistä käyttäytymisesi johtuu. Sen jälkeen sinun on mahdollista hyväksyä ominaisuutesi ja kehittää niitä.

4. Tarkkaile

Tarkkailet omaa toimintaasi jatkuvasti herkällä korvalla, silmällä ja sydämellä. Näin voit ehkäistä ääritilanteita, joissa elimistö menee lakkoon tai tunteet lukkoon. Kiinnitä erityisesti huomiota niihin tilanteisiin, joissa et sanonut ”ei”, vaikka olisi pitänyt. Silloin olet ahnehtinut liikoja.

Toimi näin: Tarkkailu on eräänlaista navigoimista, karikkojen huomaamista ja kurssin muuttamista ennen törmäystä. Kun seuraavan kerran pelkosi tai uskomuksesi ovat ottamaisillaan vallan, tunnistat tilanteen ja osaat toimia eri tavalla kuin ennen.

5. Toimi

Vain teot johtavat todellisiin muutoksiin. Heti ei tarvitse yrittää harpata liian pitkälle. Joskus muutos on sitä, että jätät ahnehtimatta työtehtäviä. Tai sitä, että vitkastelun sijaan tartut toimeen ja suunnittelet, miten viet tehtävän päätökseen.

Toimi näin: Kiireestä eroon pääseminen vaatii opettelua. Entisestä toiminnasta poikkeavia tekoja täytyy toistaa sitkeästi, kunnes ne tulevat selkäytimestä. Muuten palaat helposti entisiin rutiineihisi.

Lähde Maarika Maury, Jaana Tuomila, Tuomo Meretniemi: Hoppu on hanurista (Kiss Publishing)