Muista someketti eli somen etiketti: Älä kirjoita mitään mitä et haluaisi äitisi näkevän.
Muista someketti eli somen etiketti: Älä kirjoita mitään mitä et haluaisi äitisi näkevän.
Itsetuntemus

Someraivon kaava – kas näin syntyy keskustelu, jossa yhdet huutavat ja toiset tarttuvat popkorniin

Sosiaalisen median varjopuoli, vihainen ja lyttäävä keskustelutapa on näinä aikoina kasvanut suuremmaksi kuin ehkä koskaan. Onko someraivosta tullut valuuttaa? Näin väittää Ashley Charles kirjassa Raivoajat.
Teksti: Anna Ferrante Kuvat: iStock

Kukapa somenkäyttäjä sitä ei olisi kokenut: someraivo lyö ällikältä, joko oma tai toisten. Jokin keskusteluaihe herättää niin suuria tunteita, että on ihan pakko esittää asiasta oma, tuiki tärkeältä tuntuva mielipide. Tai ihmetellä suurin sanoin toisen järjettömältä vaikuttavaa ajattelua.

Välillä jopa vaikuttaa, että somessa kaikki loukkaantuvat kaikesta. Loukkaantumisesta maksetaan samalla mitalla eli loukkaamalla takaisin.

Sitä someraivo yksinkertaisimmillaan on: loukkaantumista. Jokin asia ärsyttää tai järkyttää niin paljon, että ei voi olla hiljaa. Kun on pakko pyrkiä lyttäämään toisen näkökanta, silloin reagoidaan tunteella – provosoidutaan.

Ashley Charles kirjoittaa teoksessa Raivoajat. Mitä tapahtuu keskustelussa kun kaikki vain huutavat, että someraivosta on tullut sosiaalista pääomaa. Sen avulla yksilö voi osoittaa seuraavansa ajankohtaisia asioita, omaavansa korkeaa moraalia ja asettuvansa keskustelussa ”hyvien puolelle”. Kun joku tviittaa tai postaa valtavirrasta poikkeavaa tai yleistä oikeustajua vastaan rikkovaa ajattelua, hänet on helppo nostaa tikunnokkaan ja samalla kätevästi osoittaa: minä ajattelen yleisesti hyväksytyllä tavalla.

Ominaista someraivoamiselle on se, ettei se yleensä paranna olotilaa millään lailla. Vaikka vihaa kuinka purkisi tuntemattoman tai puolitututun somekäyttäjän kanssa kinasteluun, olo on silti vähintään yhtä tympeä kuin keskustelun alussa.

Ihminen tunnetusti kommentoi somealustoilla innokkaasti kaikkea, mikä poikkeaa hänen omasta ajattelustaan – jopa innokkaammin kuin sitä, mistä on samaa mieltä.  Joillekin provosointi on tarkoituksellista, eli he hakevat mahdollisimman suurta reaktioiden, julkisuuden ja jakojen määrää postauksilleen. Tällöin kyse on on nettimaailmassa yleisestä huomionhakuisuudesta, jonka taustalla voi myös olla se, että somettajan elanto liittyy somejulkisuuden määrään.

Nettimaailmasta puuttuvat myös ne lukemattomat ilmeet, eleet ja vivahteet.

Ja mitä kärjistetymmät mielipiteet, sitä rankempi on somevihan vyöry. Läheskään aina ei tarvita edes tarkoituksellista provosointia, vaan viraalisoppa on muutenkin valmis.

Netin kasvottomuus tarjoaa erinomaisen alustan tälle kaikelle. Kun näkee toisesta ihmisestä pelkän nimen ja profiilikuvan, jossa siinäkin saattaa komeilla kissa tai kaunis maisema, ei niin ilmiselvästi olla tekemisissä oikeiden ihmisten kanssa. Harva meistä sanoisi toiselle ihmisille kasvotusten asioita, joita pahimmillaan netissä laukoo.

Nettimaailmasta puuttuvat myös ne lukemattomat ilmeet, eleet ja vivahteet eli sanaton viestintä, joka kasvokkain tapahtuvassa keskustelussa muodostaa tutkimusten mukaan jopa 80 prosenttia kaikesta viestinnästä. Väärinkäsitysten riski on valtava.

Kukaan meistä ei tietenkään ole someraivoaja. Eihän? Tarkistetaan!

Alla on keskustelijan someketti eli käytössäännöt, kun kismittää.

Ennen kuin kommentoit:

1. ”Älä anna vihalle sijaa keskustelussa, sillä se muuttaa tiedonhalun riidanhaluksi.”

Tämä on kreikkalaisen filosofin ja mielentyyneyden mestarin Plutarkhoksen (n. 45–125) ohje asialliseen keskusteluun. Vaikka antiikin Kreikassa internetin tapaista kommunikointivälinettä ei osattu edes kuvitella, monet hänen vihanhallintaohjeensa ovat kuin suoraan meidän ajastamme.

Viha sumentaa järjen, eikä silloin mikään tieto tai perustelu mene perille eikä mikään keskustelu ole hedelmällinen. Sen vuoksi spartalaisetkin soittivat huilua sotiville joukoilleen: karkottaakseen heistä vihan jolloin heidän järkensä pysyi vakaana.

Lue myös: Someraivon kohteeksi joutunut Sari Helin kertoo, mitkä kaksi asiaa auttoivat suojaamaan omaa mieltä

2. Kommentoi vasta huomenna.

Plutarkhoksen mukaan sen sijaan että suinpäin ryhtyy solvaamaan, vihan tulisi antaa ensin laantua vaikka nukkumalla yön yli. Mikä erinomainen ohje ihmiselle, joka provosoituu nettikirjoituksesta! Lue siis ärsyttävä kommentti uudelleen aamulla hyvien yöunien jälkeen.

Vieläkö vihastuttaa? Kun teko näyttää pahalta sittenkin, kun voimme arvioida sitä puhtaalla ja rauhallisella mielellä, silloin meidän pitää palata asiaan, Plutarkhos neuvoo.

Saattaa tuntua, että someketti vaatii nopeita vastausviestejä. Mielipide-eroissa tekee keskustelulle vain hyvää, kun ottaa aikaa harkitun vastauksen punnitsemiseen.

3. Pohdi, raivostuitko oikeasti vai noudatatko vain opittua mallia.

Oletko sittenkin ehkä vain koukuttunut somemaailman ärsyke–reaktio–tulos-malliin? Niin tottunut ärsyyntymään näkökantojesi vastaisiin mielipiteisiin, että ilmaiset raivoa vaikket ole raivoissasi? Aivan kuten ihminen saattaa napostella vaikkei olisi nälkäinen, hän voi myös reagoida vihaisesti netissä, vaikkei olisi oikeasti kovin vihainen.

Kielteisiä reaktioita voi huomaamattaan alkaa teeskennellä, ihan vain siksi että pääsisi osallistumaan keskusteluun.

4. Muista, että kiukkukommentti vain lisää pahaa oloasi. Ja kaikkien kärsimystä.

Viha on kärsimystä kaikille osapuolille, muistuttaa maailmankuulu vietnamilainen zenmestari ja rauhanaatteen puolustaja Thich Nhat Hanh. Kun joku tekee tai sanoo jotain joka saa meidät vihaiseksi, kärsimme.

Ihmiselle luontainen mutta valitettavan huono reagointitapa on ”maksaa takaisin samalla mitalla” eli sanoa puolestaan jotakin, mikä saa vastapuolen kärsimään. Näin toimimalla kuitenkin sekä oma että toisen viha ja kärsimys kasvaa.

5. Muuta someraivo myötätunnoksi.

Tuntuvatko toisen ajatukset sinusta suurimmalta huuhaalta tai älyttömimmältä mielipiteeltä mitä maa päällään kantaa? Hyvä on, anna tuntua. Mutta sen sijaan että raivostut, kokeile kuunnella tai lukea hänen ajatuksiaan myötätunnolla.

Sanojen takana on oikea ihminen. Ihminen saattaa aina erehtyä. Mukaan lukien sinä itse.

6. Pidä taukoa somesta.

Jos mikään muu ei auta, niin tämä auttaa varmasti. Twitteriä, Facebookia ja Instagramia ei ole pakko käyttää. Päätä esimerkiksi viikon tai kahden tauosta, jos lopullinen ero somemaailman kiihkeistä keskusteluista tuntuu liian radikaalillta.

Tarvittaessa poista sovellukset puhelimestasi. Raivo loppuu kummasti, kun ei altista itseään somen loppumattomalle ärsyketulvalle.

Lähteenä jutussa käytetty: Ashley ”Dotty” Charles: Raivoajat. Mitä tapahtuu keskustelussa kun kaikki vain huutavat (WSOY 2021). Juhana Torkki: Plutarkhos. Mielen tyyneydestä (Otava 2020). Thich Nhat Hanh: Viha. Viisautta sen hallitsemiseen (Basam Books 2011)

Lue myös: Kännykkälapaset sopivat älypuhelimen käyttöön – helppo ohje

X