Julkkikset

Someraivon kohteeksi joutunut Sari Helin kertoo, mitkä kaksi asiaa auttoivat suojaamaan omaa mieltä – näin voit auttaa verkkovihaa kokenutta

Tukiverkko on tärkeässä roolissa silloin, kun someraivo osuu kohdalle.

Teksti:
Piia Sainio
Kuvat:
Anton Reenpää

Sari Helin joutui keväällä someraivon kohteeksi.

Tukiverkko on tärkeässä roolissa silloin, kun someraivo osuu kohdalle.

Huono Äiti -yrityksen johtaja Sari Helin on huolissaan siitä, että someraivo ja verkkoviha ovat ilmiöitä, jotka ovat jalkautuneet myös nuorten maailmaan.

Hän tietää, miltä hyökkäykset tuntuvat, sillä hän itse joutui keväällä someraivon kohteeksi haettuaan Business Finlandilta yritystukea.

– Mietin, miten herjaavat ja tuomitsevat kommentit verkkokeskusteluissa vaikuttavat nuoriin. Millaisen kuvan he saavat siitä, miten toiselle ihmiselle on sopivaa puhua?

Helin on ammattitoimittaja ja tehnyt yrittäjänä töitä somen parissa jo kymmenen vuotta.

– Seuraan somessa esimerkiksi Sofia Belórfiä, Maisa Torppaa ja Sara Sieppiä, ja sitä, miten heistä puhutaan. Heitähän myös monet nuoret seuraavat. Kommenttien tyyli antaa nuorille väkisinkin turvattoman kuvan elämästä, Sari sanoo.

Hänen mielestään nuoren pitäisi saada mokailla ja etsiä itseään ilman, että on vaarana joutua vihatuksi, herjatuksi ja haukutuksi.

– Mitä pahaa esimerkiksi Sara Sieppi on tehnyt kenellekään? Silti hän saa verkkovihaa osakseen, Sari ihmettelee.

Lue myös: Kevään ja kesän tapahtumat saivat Huono äiti -yrittäjä Sari Helinin kyseenalaistamaan somen tarpeellisuuden: ”Vielä koittaa aika, jolloin minulla ei ole sometilejä”

Jos someraivo osuu kohdalle, mitä tehdä?

Verkkovihaa kohdattuaan Sari Helin oppi kaksi tärkeää asiaa. Toinen liittyy puhumiseen, toinen lukemiseen.

Ensinnäkin törkyviestit ja -kommentit menevät helposti ihon alle. Siksi tunteitaan ei kannata padota sisälleen.

– Tunteistaan pitää puhua joko läheisilleen tai ammattilaiselle. Nähdäkseni puhuminen on ainut keino pitää itsensä järjissään.

Sosiaalisessa mediassa mietteitään ei kannata jakaa, vaan Sari kehottaa nimenomaan puhumaan luottoihmisille. Myös kriisiterapiaa hän suosittelee kaikille, jotka joutuvat kasvokkain somevihan kanssa.

Toinen neuvo liittyy siihen, mitä ei kannata tehdä.

– Törkyviestejä ei pidä lukea. Pitää vain olla niin kuin niitä ei olisi olemassakaan, Sari sanoo.

– En enää lue ollenkaan itseeni kohdistuvia juttuja enkä Huonosta Äidistä tehtyjen juttujen kommentteja, vaan tukiverkkoni lukee ne. Tukiverkko sitten kertoo minulle, jos siellä on jotain, joka vaatii vaikka rikosilmoituksen tekemistä.

Näin Sari suojaa itseään ja säästyy syvissä tunteissa vellomiselta. Siten hän pystyy toimimaan arjessa.

Miten someraivon kohteeksi joutunutta voi auttaa?

Pahimmillaan Sariin kohdistunut someraivo riehui viime huhtikuun lopulla, samaan aikaan koronan ensimmäisen aallon kanssa. Ihmiset olivat eristäytyneitä omiin koteihinsa.

Sari kävi päivittäin yrityksensä konttorilla, toimistohotellissa Helsingin keskustassa. Muita yrittäjiä oli vain vähän paikalla, mutta yksi paikalla olleista tuli kuitenkin auttaneeksi Saria korvaamattomalla tavalla.

– Konttorikaveri tuli luokseni ja sanoi, että ”keitin meille kahvit ja nyt me puhutaan”. Siitä tuli meille tapa. Joka päivä me juotiin ne kahvit ja puhuttiin. Me vain jauhettiin, jauhettiin ja jauhettiin.

Puhuminen auttoi käsittelemään asiaa ja toi myös oivalluksia. Verkkoviha ei johtunut mistään Sarin tekemisistä. Hän ei olisi voinut tehdä mitään toisin. Samasta asiasta muistutti Sarin veli, joka lähetti tsemppaavan viestin.

– Veljeni sanoi, että et ole tehnyt mitään väärää. Muista se.

Silti Sari tunsi etenkin alkuvaiheessa suurta voimattomuutta. Hän harmittelee sitä, ettei vihapuhe edelleenkään ole Suomessa rangaistavaa.

– Sosiaalisessa mediassa saa laukoa mitä tahansa. Se ei ole oikein.

Lue myös: Huono äiti -yrittäjä Sari Helin Seurassa: ”Minusta tuli korona­kevään konkreettinen syntipukki”

X