Naisviha eli misogynia näkyy ja kuuluu esimerkiksi arkisissa puheissa.
Naisviha näkyy ja kuuluu arkisissa puheissa, joita ei välttämättä mielletä haitallisiksi.
Itsetuntemus

”Et ole kuin muut tytöt” – näin naisviha näkyy kommenteissa, jotka voivat ensin kuulostaa lähes harmittomilta

Naisviha eli misogynia ei ole vain naisiin kohdistuvaa fyysistä väkivaltaa. Sitä esiintyy aivan arkisessa puheessa, ja usein se voikin jäädä huomaamatta. Poimimme julkisuudessa esitettyjä lausahduksia naisista ja pyysimme asiantuntijoita kertomaan, miten naisviha niissä näkyy.
Teksti: Janna Nousiainen Kuvat: iStock

Naisviha eli misogynia on asia, jota on aina ollut, eikä se rajoitu vain tiettyyn kulttuuriin – sitä on kaikkialla.

Oletko joskus kiittänyt kuullessasi kommentin et ole kuin muut tytöt? Tai ehkä olet itse jopa joskus lausunut sanat en tule muiden naisten kanssa toimeen. Nämä lausahdukset voivat ensin tuntua harmittomilta. Niiden juuret ovat kuitenkin syvällä kulttuurissa, jossa naisia pidetään miehiä huonompina ja vähempiarvoisina.

Mitä naisviha sitten oikeastaan on? Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen yliopistonlehtori Tuula Juvosen mukaan se on seksistisiä asenteita, joilla on monia eri muotoja. Pahimmillaan se ilmenee naisiin kohdistuvana väkivaltana ja raiskauksina. Sen ei kuitenkaan tarvitse yltyä äärimmäiseen vihaan ollakseen naisvihaa, vaan sitä esiintyy myös arkisissa teoissa ja puhetavoissa.

Nykykulttuurin tutkimuksen dosentti Tuija Saresma kertoo, että muun muassa seksistiset vitsit ovat yksi naisvihan ilmentymä.

– Seksistiset vitsit ylläpitävät asenteita, että on hyväksyttävää pilkata naisia ja kohdella heitä objekteina. Kun sellainen vitsi lausutaan ääneen, se vahvistaa oletusta, että niin saa tehdä, Saresma sanoo.

Naisiin kohdistuva vähättelevä kulttuuri ilmenee monissa pienissä teoissa, ja se on vaarallista juuri sen takia, että sitä ei pidetä haitallisena. Pienet arkiset toistuvat teot kuitenkin ylläpitävät kulttuuria, jossa on hyväksyttävää suhtautua naisiin alentuvasti ja halveksuvasti.

Ihmisille on Saresman mukaan luontaista nähdä asiat pareina: yö ja päivä, yin ja yang, mies ja nainen. Miesten ja naisten roolit elämässä onkin pitkään nähty erilaisina: toisella on valtaa ja toinen on jollain lailla alempiarvoinen.

Naisvihan juuret ovat tässä valta-asetelmassa. Se ei ole pelkkää vihaa, vaan se voi olla esimerkiksi myös halveksuntaa, vähättelyä tai itseinhoa.

– On tärkeää hahmottaa, ettei naisviha ole vain sitä, että miehet vihaavat naisia ja ovat aggressiivisia. Se on pieniä tekoja ja myös naisten itse itseensä kohdistamaa vihaa ja vähättelyä, Saresma sanoo.

Naisviha voi olla sisäistettyä

Alussa mainittu en ole kuin muut tytöt -lausahdus on yksi tapa, jolla naiset itse vähättelevät naisia suhtautumalla omaan sukupuoleensa kriittisesti ja jopa halveksuen.

– Siinä naiselle annetaan tai hän itse ottaa vapautuksen sukupuolestaan. Hän ei ole niin kuin kaikki muut naiset, vaan hän on se ’hyvä jätkä’, joka pystyy olemaan miesten kanssa tasa-arvoinen, Juvonen sanoo.

Misogynia on laaja käsite, eikä se tarkoita vain suoranaista vihaa naisia kohtaan. Se voi näkyä muun muassa miesten ja naisten epätasa-arvona työelämässä.

Moni nainen myös ampuu itseään jalkaan sanoessaan, ettei ole kuten muut naiset.

– Jos tämän lauseen puhuja on itse nainen, sehän jo kertoo, etteivät kaikki naiset ole tietynlaisia, koska hän ei itsekään ole. On ongelmallista ylläpitää tällaisia käsityksiä, että naiset olisivat jonkinlaisia. Tässä kaivetaan kuoppaa myös itselle, koska joissain tilanteissa myös tämä puhuja tulee lasketuksi naiseksi. Haluaako hän, että hänet lasketaan johonkin abstraktiin leimoilla täytettyyn naisryhmään kuuluvaksi? Se ei varmaan ole hänen toiveissaan, koska hän itsekin haluaa ottaa eroa tällaisesta ryhmästä.

Misogynia on tapa ylläpitää valta-asetelmia

Kun jokin lause tai teko osoitetaan seksistiseksi, kuulee sen jälkeen usein lausahduksen: tasa-arvo on mennyt liian pitkälle. Mitä sillä tarkoitetaan?

– Sitä, että ei ole kiva ymmärtää olevansa itse etuoikeutettu. Siinä pelottaa ajatus, että joutuisi itse luopumaan omista etuoikeuksistaan, Saresma selittää.

Etuoikeuksilla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että henkilö on cis-sukupuolinen, valkoinen, vammaton, hetero, korkeakoulutettu tai mies. Siis ihminen, jolla on sekä poliittista että kulttuurista valtaa yhteiskunnassa.

Saresman mukaan naisvihan yksi tarkoitus on myös ylläpitää tätä valta-asetelmaa, jossa miehillä on naisia enemmän valtaa.

– Se vaatisi, että myöntäisi asioissa olevan kyse naisvihasta. Se taas tarkoittaa, että oma valta-asema tulee uhatuksi, eikä siitä asemasta haluta luopua. Eikä haluta kyseenalaistaa järjestelmää, joka monella osa-alueella suosii valkoisia heteromiehiä.

Naisvihamielisten kommenttien sanominen ei tarkoita, että vihaisi kaikkia naisia yksilöinä. Sen takia voi olla vaikea ymmärtää, että voi olla naisvihamielinen, vaikka rakastaisi ympärillään olevia naishenkilöitä.

– Kyse ei ole yksittäisten naisten vihaamisesta vaan siitä, että ajattelee naisten ryhmänä olevan jotenkin vähempiarvoisia. Sitä tapahtuu yhteiskunnan jokaisella tasolla. Voi esimerkiksi rakastaa vaimoaan, mutta silti pitää naisia työelämässä vähemmän pätevinä ja ylipäätään vähempiarvoisina kuin miehiä, Saresma sanoo.

Lue myös: Miksi tasa-arvo ei etene politiikan huipulla Euroopassa? Nämä kolme naista antavat toivoa paremmasta

Poimimme naisiin kohdistuneita kommentteja: näin Juvonen ja Saresma kommentoivat niitä

1. ”Siellä pitäisi olla joukko miehiä”

”Onko sitten ollut näin, että en ole antanut tarpeeksi huomiota leirin naisille. Tietenkään ei mun tarvi antaa, mulla on kaunis nainen kotona, niin mä en nää muita naisia sillä lailla kuin muut miehet näkee.”

”Naiset kun on leirissä, niin ei sieltä koskaan tule hyvää soppaa. Siellä pitäisi olla joukko miehiä.”

Aki Manninen, Selviytyjät Suomi Extra 13.3.2021

Juvonen: ”Nämä kommentit kertovat asenteista, että naiset eivät voi saada mitään hyvää aikaan ja vain miehet pystyvät tekemään hyvää. Tällaiset lauseet osoittavat, ettei niiden sanoja juurikaan arvosta naisia tai naisten kykyjä. Kommentit väheksyvät ajatusta siitä, että naiset olisivat päteviä ja kykeneviä.

Tässä on myös oletus, että naiset elämässään tavoittelisivat vain miesten huomiota. Monella naisella on elämässään muita tavoitteita. Tällainen kommentointi alentaa naisia, ikään kuin naiset olisivat riippuvaisia miesten huomiosta voidakseen olla olemassa.”

Saresma: ”Ensimmäisessä lauseessa naisista tehdään huomionkipeitä ihmisiä, jotka kaipaavat vain hänen huomiotaan. Ikään kuin naisilla ei olisi toimijuutta, vaan he odottaisivat vain miehen huomiota. Inhottava ajatus, että hänellä on kaunis nainen, joka on hänen ja muut eivät ole hänen määräysvallassaan, joten se tuntuu ikävältä.

Toinen lause on selkeästi naisvihamielinen: miehet olisivat parempia ja naisista ei olisi muuta kuin haittaa. Sillä ei ole tietenkään mitään todellisuuspohjaa. Tämä tuottaa kahtiajakoa, että miehet ovat hyviä ja naiset huonoja.”

Aki Manninen itse kommentoi paljon keskustelua herättäneitä kommenttejaan Iltalehden haastattelussa muun muassa näin:

”Jos olen jotain satuttanut, sitä pyydän anteeksi. Tarkoitus ei ole koskaan ollut satuttaa ketään. On vain mielipiteitä ja mielipiteitä saa olla. En edes halua satuttaa ketään.” 

2. Spice Girls -hallitus

Screenshot Asmo Maanselän twiittauksesta.

”Nyt kun Marinista tulee pääministeri on meillä Spice Girls-hallitus. Spaissarihallituksen hallitusohjelman jakopolitiikka alkaa sanoilla: So tell me what you want, What you really really want.”

Poliitikko Asmo Maanselkä, Twitter 12/2019

Juvonen: ”Tässä on kyse tytöttelystä, joka on klassinen vähättelyn muoto.

Sen sijaan, että naiset olisivat aikuisia ja kykeneviä, heidät alennetaan nuoriksi tytöiksi, jotka eivät vielä osaa. Se on tapa halventaa ja kyseenalaistaa pätevyytensä osoittaneiden aikuisten naisten kykyä toimia haasteellisissa ja vaativissa tehtävissä.

Se on haitallista, koska siinä pienennetään ihmisten osaamista sukupuolen perusteella. Varmaan aika harva aikuinen, pätevä mies olisi iloinen siitä, jos häntä pojuteltaisiin.”

Saresma: ”Tytöttely on yksi naisvihan ilmenemisen muoto. Sillä viitataan siihen, että tytöt eivät osaisi mitään. Tässä viitataan, että naispoliitikkomme eivät osaisi muuta kuin olla nättejä. Lause kyseenalaistaa heidän ammattitaitonsa, kokemuksensa ja älynsä tekemällä heistä höpsöjä tyttöjä.”

Asmo Maanselkä poisti twiittinsä myöhemmin. Hän kertoi uudessa twiittauksessa ihmisten ymmärtäneen aiemman julkaisun väärin, sillä tarkoituksena oli hänen mukaansa kommentoida vasemmistopuolueiden talouspolitiikkaa:

”Tuleva viiden naispuheenjohtajan hallitus tuo mieleeni lauluyhtyeen takavuosilta. Tässä yhtyeessä oli voimakkaita naishahmoja ja heillä oli runsaasti suosiota. Viittasin yhtyeen suosittuun kappaleeseen ja sen laulunsanoihin siinä merkityksessä, että tuleva hallitus ei ainoastaan jakaisi kaikille vappusatasia ja muita lahjoja vaan keskittyisi tulopuolen parempaan hallintaan erityisesti keskittymällä työllisyyden hyvään hoitoon.”

Naisviha on seksistisiä asenteita, jolla on monia eri muotoja.

Naisviha on seksistisiä asenteita, jolla on monia eri muotoja. Pahimmillaan misogynia ilmenee naisiin kohdistuvana väkivaltana ja raiskauksina.

3. Huulipunahallitus

Sanna Marinin hallitusta on kutsuttu sosiaalisessa mediassa myös nimityksillä ”tyttöhallitus” ja ”huulipunahallitus”.

Juvonen: ”Tytöttelyn lisäksi huulipuna vihjaa siihen, että tietyt asiat kuuluvat vain tietylle sukupuolelle.

Huulipunalla korostetaan naisellisuutta, jolla haettaisiin miesten huomiota. Se alentaa naisen paikan siihen, että naisen tehtävä olisi hakea mieheltä huomiota. Ikään kuin naisen pätevyys rajoittuisi kauneudenhoitoon, mutta ei riittäisi esimerkiksi valtion talouden hoitoon.”

Saresma: ”Tässä on sama asenne, että tytöt olisivat huonoja, eivätkä osaisi muuta kuin huolehtia ulkonäöstään. Tämä on todella vähättelevää. Nämä naiset ovat osoittaneet pätevyytensä monin tavoin, mutta sitä ei haluta nähdä.

Keskustelu jää hölmölle tasolle, jossa ei suostuta puhumaan muusta kuin heidän meikistään ja suljetaan kaikki heidän asiantuntemuksensa ulkopuolelle.”

4. Aina joku loukkaantuu

”Hän kertoo, että aikaisemmin keittiössä lentelivät kesäkurpitsa- ja porkkanavertaukset. Enää sellainen ei sovi.

’On nämä kaikki saatanan metoo-hommat ja mies-nais-keskustelut. Liikennemerkitkin on muuttuneet. Sukupuolesta jos menet jotain sanomaan, niin joku aina loukkaantuu.'”

Kokki Kari  ”Kape” Aihinen, Apu-lehti 25.1.2021

Juvonen: ”Mielestäni tässä puhuja on tehnyt hyviä havaintoja: hän on huomannut maailman muuttuneen siitä ajasta, kun hän on oman sukupuolenkasvatuksensa omaksunut.

Me too -kampanjan seurauksena seksistiseen ja alistavaan kohteluun kiinnitetään enemmän huomiota, eikä seksistinen alistava kohtelu mahdu enää minkään sopivuuden piiriin, vaan se on törkeää käytöstä ja siihen tullaan puuttumaan. Ei ole hyvää argumentointia sanoa, että aiheesta ei saisi sanoa mitään. Siitä saa sanoa paljonkin, mutta puheista täytyy myös ottaa vastuuta ja kyetä käymään perustelevaa keskustelua.

On hyvä, jos työpaikalla saa keskittyä työntekoon asiallisessa ympäristössä, ilman seksistisiä vitsejä. Seksistiset vitsit häiritsevät työilmapiiriä. Työpaikalla kenenkään ei tarvitsisi joutua miettimään omaa sukupuoltaan tai seksuaalisuuttaan.”

Saresma: ”Minkä takia vanhanaikaisia seksistisiä juttuja pitäisi työpaikalla päästä sanomaan? Tai onko se huono asia, että #metoo:n kautta epäkohtia tuodaan esille ja osoitetaan, että mitä tahansa ei voikaan tehdä ilman, että joutuu vastuuseen?

Tähän liittyy myös etuoikeutettu asema, sitä kyseenalaistetaan, kun ei saa esittää rivoja vertauksia. Onhan se ikävää, kun ei saa käyttäytyä yhtä huonosti kuin aiemmin.”

Kape Aihinen on myöhemmin sanonut Ilta-Sanomien haastattelussa, ettei kenenkään sukupuolella tai seksuaalisella suuntautumisella ole hänelle väliä:

”Ei minulla ole ollut ikinä mitään ketään vastaan. Mielestäni maailma on herkempi, en tiedä, onko se koronan vai minkä takia. Varsinkin mietityttää, voiko julkisuudessa sanoa kaikkea ääneen, mitä pitäisi sanoa.”

Naisviha näkyy ja kuuluu arkisissa puheissa, joita ei välttämättä mielletä haitalliseksi. Naisviha eli misogynia voi olla arkisia puheita, mutta myös väkivaltaisia tekoja.

5. Palkkaa sometyöstä

”Entä käsi ylös ne, joiden mielestä 6 510 euroa kuukaudessa on liikaa sponsoroituja alushousujaan ja minttuyrttisitruunakastanjamuffinsejaan esittelevälle someinfluensserille?”

Politiikan toimittaja Tommi Parkkonen Sara Siepistä, Iltalehti 27.12.2020

Juvonen: ”Tässä mielletään naisellisena pidetyt asiat vähäpätöisemmiksi. Kun nainen menestyy kyvyillään, jotka liittyvät esimerkiksi muotiin, häntä väheksytään ja pidetään turhamaisena. Ei ymmärretä, että siihen liittyy todella paljon osaamista, taitoja ja kykyjä. Ikään kuin naiset menestyisivät asioissa vain, koska he ovat naisia ja sen takia sitä pidetään vähäpätöisempänä. Onhan se hyvin haitallinen maailmankuva.”

Saresma: ”Jälleen naisten ja naisellisina pidettyjen asioiden halveksuntaa. Nainen vain leipoo ja esittelee alushousujaan.

Ei ole mitään järkeä verrata poliitikoita ja somevaikuttajaa. Tässä esiintyy taas asenne, että on naurettavaa, kun tytöt esittelevät ulkonäköään.”

Tommi Parkkonen pahoitteli kolumniaan myöhemmin Twitterissä:

”Palautteen myötä tajuan hyvin, että näkökulmajuttuni sanamuodot epäonnistuivat. Tarkoitukseni oli hyvä (kehua k-edustajia), mutta Sara Siepin liittäminen asiaan oli täysin turhaa. Siis vilpittömät pahoitteluni.”

X