Hyvinvointi

Milloin olisi hyvä syödä?

Teksti: Anna.fi

Ihminen on aktiivinen luonnostaankin päiväsaikaan, on normaalia että yöllä levätään ja paastotaan. Vuorokausirytmi on elimistömme biologisen kellon perusta. Elimistö tottuu nopeasti säännöllisiin ruoka-aikoihin.

Milloin olisi hyvä syödä?

Ruoansulatukseen tarvitaan erilaisia hormoneja ja entsyymejä, joita elimistö osaa säännöllisen ruokarytmin ansiosta erittää juuri oikeaan aikaan. Siksi ruoka sulaa elimistössä nopeammin, kuin jos ruokailtaisiin joka päivä milloin sattuu. Liian pitkät tauot ruokailujen välillä ovat haitallisia, koska kerralla syötävä ruokamäärä lisääntyy ja ruoansulatus kuormittuu.

Aamulla veren sokeri on alhainen ja saatamme siksi olla hyvin kärttyisiä. Aamupala ei välttämättä silti maistu heti ylösnousun jälkeen, vaan elimistö haluaa herätellä itsensä rauhassa ennen aamupalaa. (jos on siihen tottunut) Parhain aika syödä hyvin on päivällä, kun on ihmisen aktiivisin vuorokauden aika. Sen suhteen tulee olla tarkkana, ettei syö kuitenkaan liikaa. Sillä vaikka elimistömme järjestelmät ovat hyvin suunniteltuja, niin elimistö ei ilmoita meille huonoista ruokailutottumuksista – kuten liian suuresta annoskoosta tai ravintokoostumuksesta, vaan sopeutuu helposti vääriin tapoihin.

Syöminen illalla myöhään tai jopa yöllä sekoittaa herkästi elimistön hormonitasapainoa – elimistö luulee sulattavansa nyt energiaa varastoista yön perusaineenvaihduntaa varten, mutta samanaikaisesti sen tulisi käyttää energiakseen yösyömisiä. Laihduttamista ajatellen olisi parempi siis jättää iltapala pois kuin jättää aamupala väliin. Jos napostelee pitkin päivää kaikkea pientä, niin vatsa oppii siihen, ettei koskaan tule kylläisesi, vaan koko ajan tekisi mieli syödä ”jotain pientä”. Tämä saattaa häiritä keskittymistä yhtä lailla kuin myös se, että on syönyt liikaa. Tällöin elimistön lämpötila kohoaa ja tulee väsymystä, turvotusta, hikisyyttä ja jopa pahoinvointia.

Lähde: Ravitsemuskatsaus 2 / 1999.

Teksti: Piia Jaatinen / tuuli.net 10.11.2004

X