Terveys

Syömishäiriötä voi sairastaa minkä kokoinen ihminen tahansa – syömiseen ja liikuntaan liittyvä ahdistus voi kieliä epätyypillisestä syömishäiriöstä

Aikuisten syömishäiriöt ovat todennäköisesti luultua yleisempiä. Moni kamppailee oireidensa kanssa yksin, koska syömishäiriöihin liittyy edelleen isoa stigmaa.

Teksti:
Janna Nousiainen
Kuvat:
Istock

Aikuisten syömishäiriöt ovat todennäköisesti luultua yleisempiä.

Aikuisten syömishäiriöt ovat todennäköisesti luultua yleisempiä. Moni kamppailee oireidensa kanssa yksin, koska syömishäiriöihin liittyy edelleen isoa stigmaa.

Aikuisten syömishäiriöt ovat todennäköisesti yleisempiä kuin luullaan. Syömishäiriöt mielletään usein nuorten naisten taudiksi, vaikka sitä voi sairastaa iästä ja sukupuolesta riippumatta kuka tahansa.

Syömishäiriökäyttäytymiseen kuuluu paljon eri piirteitä ja eri syömishäiriöt oireilevat eri ihmisillä eri tavoin.

– Kiteytetysti syömishäiriössä omaa arvokkuutta mitataan sen perusteella, minkä kokoinen on, minkä verran syö, minkälaista ruokaa sekä miten on liikkunut, Syömishäiriöliiton asiantuntija Katri Mikkilä sanoo.

Oirekuvasta riippumattomia ajatuksia ovat yleisesti pelko siitä, että ei ole tehnyt riittävästi tai suorittanut tarpeeksi. Syömishäiriössä ruoka ei ole vain syömistä varten, vaan sen avulla ihminen pyrkii kontrolloimaan asioita. Ruokaa käytetään tunteiden säätelyyn keinona selviytyä elämästä ja olosta oman itsensä kanssa.

– Syömisen hallinnasta tulee turvaa tuova selviytymiskeino, kun elämässä on jokin hankala tilanne. Oman arvon tunne voi olla monessakin asiassa alhainen, ei vaan syömisessä.

Lue myös: Syömishäiriöstä kärsivän Rea Tallgrenin teki aiemmin mieli pyydellä ohikulkijoilta anteeksi ulkonäköään – viime kesä muutti asian: ”Isoin oivallus oli se, etten ole velkaa kellekään”

Aikuisten syömishäiriöt voivat olla vaikeampia tunnistaa

Diagnoosien perusteella syömishäiriöiksi tunnistetaan tällä hetkellä anoreksia, bulimia, BED (ahmintahäiriö) ja epätyypillinen syömishäiriö. On tärkeää ymmärtää, että syömishäiriön oireilla voi aiheuttaa itselleen pahaa oloa monin tavoin.

Käyttäytymiseen vaikuttaa usein oman itsen arvottaminen syömisen, liikkumisen, painon tai muun ulkoisen ominaisuuden perusteella. Tämä pätee diagnoosista tai oireilun ilmiasusta riippumatta.

Anoreksian ajatellaan usein olevan syömishäiriöistä yleisin, mutta Mikkilän mukaan todellisuudessa se on vain yleensä muita helpompi tunnistaa.

Anoreksiassa syömistä rajoitetaan yleensä voimakkaasti. Kun anoreksiaan sairastunut sitten syö, aiheuttaa syöminen tyypillisesti kovaa ahdistusta.

Bulimiassa ihminen taas tyypillisesti pyrkii rajoittamaan syömisiään ja syömisten välille syntyy pitkiä taukoja. Lopulta kontrolli katkeaa ja ihminen ahmii suuren määrän ruokaa, josta seuraa sekä fyysistä että henkistä pahaa oloa.

– Bulimiaa voi sairastaa myös oksentamatta kertaakaan. Kompensaatiokeinoina voivat oksentamisen sijaan yhtä hyvin olla esimerkiksi entistä tiukempi syömisen rajoittaminen tai liikkuminen.

Syömishäiriöitä voi sairastaa minkä kokoinen ihminen tahansa

Kaikki syömishäiriötä sairastavat eivät täytä syömishäiriöiden diagnostisia kriteerejä. Silloin kyse on epätyypillisestä syömishäiriöstä. Esimerkin Mikkilä antaa anoreksiasta: ihminen voi kärsiä monista anoreksian oireista, mutta ei painoindeksinsä puolesta täytä varsinaisen diagnoosin kriteereitä.

Iso harhaluulo onkin, että täytyisi olla laiha sairastaakseen syömishäiriötä.

– Anoreksiatyylisesti voi oireilla minkä kokoinen ihminen tahansa, Mikkilä sanoo.

Aikuisten syömishäiriöt ovat voineet oireilla jo lapsuudessa tai nuoruudessa. Syömishäiriö puhkeaa yleensä jonkinlaisen kriisin seurauksena, vaikka näennäisesti oireilun voi laukaista esimerkiksi tietty kommentti ulkonäköön tai kehon kokoon liittyen.

Kukaan tai mikään ei yksin sairastuta ketään. Syömishäiriön taustalla vaikuttavia tekijöitä on monia. Myös laihdutusmyönteinen kulttuuri altistaa helposti syömishäiriökäyttäytymiselle.

– Mielestäni on hälyttävää, jos ajattelee, että ’sitten, kun olen laihempi, olen parempi ja kaikki ongelmat elämässäni ratkeavat’. Totta kai liikkumiseen ja jaksamiseen liittyvät ongelmat voivat parantua, mutta pelkkä laihduttaminen harvoin on ratkaisu elämän suuriin ongelmiin ja ahdistuksiin.

Sateisen ikkunan takaa otettu kuva vanhemmasta naisesta, joka katsoo keittolautasta. Aikuisten syömishäiriöt voivat koskettaa minkä ikäisiä ihmisiä tahansa.
Aikuisten syömishäiriöt voivat koskettaa minkä ikäisiä ihmisiä tahansa: syömishäiriötä voi sairastaa kuka tahansa iästä ja sukupuolesta riippumatta.

Syömishäiriön oireilu voi myös olla kausittaista, eikä voida sanoa, että kaikki syömishäiriötä sairastavat käyttäytyisivät tietyllä tavalla. Mikkilä uskoo, että moni syömishäiriöön sairastumaton saattaa tunnistaa itsestään syömishäiriöille tyypillistä ajattelua. Moni oireileva saattaa kuitenkin kavahtaa ajatusta syömishäiriöstä, sillä siihen liittyy paljon stigmaa.

– Syömishäiriölle tyypillinen ajattelumaailma on kulttuurissamme normalisoitua ja siksi ehkä ymmärrettävämpää kuin osataan ajatella. Sairaudesta on kyse, jos syöminen ja liikkuminen tahdittavat arkea ja hallitsevat päivittäisiä ajatuksia.

Syömishäiriöön kannattaa hakea apua jo ennen kuin se pääsee kehittymään pahaksi. Apua voi hakea omalta terveysasemalta tai kysymällä neuvoa esimerkiksi Syömishäiriöliiton tukipuhelimesta.

– Liian usein jäädään ajatusten kanssa yksin, koska oman tilanteen ei ajatella olevan vielä tarpeeksi paha. On hyvin tyypillistä syömishäiriöajattelua, että joku muu tarvitsee ja ansaitsee enemmän apua. Sillä on paljon hyvinvointivaikutuksia, kun uskaltaa päästää irti syömishäiriöille tyypillisistä ajatuksista.

X