Tuoreet ja laadukkaat raaka-aineet ovat terveellisen ruokavalion perusta.
Terveys

Happo-emästasapaino kuntoon: ”Terveys on kuonaton keho”

Nykyihmisen keho on kaikkiaan liian hapan, mikä johtaa monenlaisiin vaivoihin. Mutta kuinka kehon happo-emästasapainon voi palauttaa?
Teksti: Anne Kuvat: iStock

Hapan – sinäkö? Kyllä vain, sanoo Artemis City Span Raija Griessler. Ravinnon laadun heikentyminen, ruokailutottumustemme muuttuminen, ilmansaasteet, kosmetiikka ja passiivinen elämäntapamme happamoittavat kehoamme.

Mutta mistä ihmeestä happo-emästasapainossa on kyse? Mieleen tulevat ensin lähinnä maitohapot ja yläkoulun kemian tunnit, jotka itse asiassa molemmat liittyvät asiaan.

– Happo-emästasapaino on eräs kehomme tärkeimpiä säätelymekanismeja. Vielä pari sukupolvea sitten ihmisten happo-emästasapaino oli kunnossa, mutta nyt se on muuttunut ratkaisevasti, Raija Griessler kertoo.

Ruokailutottumukset syyniin

Yksi keskeisistä syistä kehomme tasapainon järkkymiseen on ravinnon laadun heikkeneminen.

– Pikaruokien yleistyminen ja esikäsiteltyjen ruokien syöminen on yleistynyt merkittävästi. Kun nappaamme porkkanan suoraan maasta, löytyvät siitä tarpeelliset ravintoarvot. Jalostetuista ja käsitellyistä valmisruuista tulemme kyllä täyteen, muttemme saa tarvitsemiamme ravintoaineita, Griessler jatkaa.

Ravintoaineiden niukkuus puolestaan johtaa puutostiloihin ja erilaisiin kremppoihin ja kolotuksiin.

– Kehomme on tosin hyvin sitkeä ja tekee kaikkensa pitääkseen tasapainoa yllä. Pieniä määriä se pystyykin puskuroimaan. Suuret määrät aiheuttavat silti kehoomme kriisin, ja monien vaivojen ja niin kutsuttujen elintasosairauksien taustalla on itse asiassa ruokavalio.

Griessler tutustui happo-emästasapainon tärkeyteen Saksassa ja sai siellä emäksisistä kylvyistä apua atooppiseen ihoonsa. Hän kaipaa ruokapöytiin lähiruokaa ja itse tehtyä vanhan ajan ruokaa. Valmisruoissa kun on kemiallisia lisäaineita hirmuiset määrät.

Katsaus kosmetiikkaan

Ruoan lisäksi pakkausmateriaalit, ilmansaasteet sekä kosmetiikka aiheuttavat keholle huiman haasteen.

– Emme edes ajattele, miten paljon hengitämme haitallisia aineita kehoomme. Kosmetiikasta puolestaan suurin osa on tehty jäteöljyihin.

Ihminen on tuhansien vuosien ajan käyttänyt emäksisiä aineita ihonhoidossa, mutta nykyisin lähes kaikki kosmetiikka on hapanta.

 Nykyisistä kosmetiikkapurkeista ei löydy tietoa sisällön pH-arvosta. Monet iho-ongelmat johtuvat liian happamasta ihosta, eikä happamien voiteiden käyttö edesauta ihon tervehtymistä. Tasapaino saadaan aikaan happaman vastavoimalla emäksellä eli pehmeän pH-arvon tuotteella.

Emäksisten tuotteiden haasteena on niiden tuottaminen: niitä ei voi valmistaa massatuotteena, sillä ne ovat luonnon aineksista valmistettuja eivätkä säily määrättömän pitkään.

Keho liikkeelle ja kielteinen ajattelu kuriin

Myös passiivinen elämäntyylimme edesauttaa kehon happamoitumista.

 Ennen vanhaan tehty ruumiillinen työ poisti osaltaan kehosta kuonaa ja happoja. Nykyisin ihmiset estävät epämiellyttäväksi koetun hikoilun – jopa meille haitallisilla tuotteilla kuten alumiinia sisältävillä antiperspiranteilla. Hikoilu on ihmiselle hyvin tärkeä toiminto.

Ja kaikkia, jotka ovat kovia stressaamaan, Griessler muistuttaa, että myös kielteiset tunteet aiheuttavat happamoitumista.

 Negatiiviset mielialat, pelko, viha, kateus, suorituspaineet ja kaikki sisällä pidetty kielteisyys tekee hallaa ja saattaa sairastuttaa.

Herkut mustalla listalla

Jokapäiväinen kahvimme, tuo musta nautintoaine, päätyy itsensä kanssa samanväriselle listalle.

 Vaaleapaahtoinen suodatinkahvi sisältää paljon haitallista parkkihappoa. Eurooppalaiset tummat kahvit, kuten cappuccino ja espresso, sen sijaan ovat tässä mielessä terveellisempiä.

Kokonaan kahvista ei tarvitse Griesslerinkään mukaan silti luopua: pari kuppia aamusta juotuna ei ole kovin paha asia.

 Mutta määrä tekee myrkyn, Griessler muistuttaa.

Virvoitus- ja energiajuomat puolestaan ovat Griesslerin silmissä synteettisiä kauhistuksia.

Myös suklaa on Griesslerin listalla happoja aiheuttavien ruoka-aineiden joukossa. Tumma luomusuklaa sen sijaan saa synninpäästön puhtautensa ja hyvien ainesosiensa vuoksi.

Makeuttajista Griessler opastaa suosimaan hunajaa ja hedelmäsokeria.

Tuumatauko särkylääkkeen edellä

Kun happamoitunut keho ilmoittelee huonovointisuudestaan, nappaamme usein vaivaan lääkkeen. Griessler ei hyvänä pidä ylenpalttista särkylääkkeiden käyttöä. Ennen lääkkeen nielaisemista hän kehottaa tarkistamaan, onko vettä tullut juotua riittävästi.

Griesslerin sanoin vesi on tavarajuna, joka nappaa kehon läpi kulkiessaan mukaansa kuona-aineita.

 Juomamme veden tulisi olla puhdasta, hiilihapotonta vettä, joka sitoo itseensä kuona-aineita. Vedessä, jossa on hiilihappoa, veden molekyylirakenne on muuttunut sikäli, ettei se aja samaa asiaa. Tavaravaunu on jo ikään kuin täysi.

Monella länsimaisella ihmisellä alkaa keski-iässä olla liuta lääkityksiä.

 Toki lääkkeitä täytyy ottaa vakaviin sairauksiin, mutta joihinkin vaivoihin voi vaikuttaa muuttamalla elämäntapoja, jolloin elimistö alkaa puhdistua. Kun solut ovat puhtaat, pystyy keho toimimaan parhaimmin. Terveys on itse asiassa kuonaton keho.”

Kaurapuurosta ja lautasmallista lähemmäs luontoa

Kuulostaa siltä, että happo-emästasapainon palauttaminen ei ole lainkaan hassumpi idea. Miten tasapainon palauttamisen alkuun sitten pääsee?

Griesslerin neuvo on yksinkertainen: ruokalautasella happoja aiheuttavia ruoka-aineita tulisi olla 20 ja emäksisiä 80 prosenttia.

– Kaikkea happoa aiheuttavaa ei kuitenkaan tule jättää pois – se on vaarallista. Ravintolassa käyminen voi olla haastavaa, sillä annoksessa on usein vain vähän emäksiä tuottavia aineksia. Itse käyn usein ravintoloissa, joissa voin itse ottaa ruokaa. Kotona käytän paljon kotimaisia juureksia kuten lanttua, porkkanaa ja punajuurta. Aamiaispöydän kuninkaita sen sijaan on usein kehuttu kaurapuuro.

Ja jos tuntuu siltä, että kroppa on saanut aimo annoksen happoja, voi nauttia todellisista emäspommeista kuten kuivatuista taateleista ja viikunoista tai kurkusta. Griessler toteaa, että Suomessa oman haasteensa keholle asettaa jo ilmasto: kylmyys aiheuttaa happoja kehoon. Voidapa siis viettää aikaa lämpimissä maissa, joissa aurinko paistaa. Siellähän ne taatelit ja viikunatkin kasvavat!

Oman osansa paletissa muodostavat kivennäisaineet, jotka niin ikään ovat niukalla Suomessa.

– Meillä maaperä on köyhä, joten vedessä ei ole runsaasti kivennäisaineita. Suomalainen järvivesi on toki hyvin puhdasta, mutta kasviksia ja juureksia olisi hyvä syödä juuri siksi, että niistä saa kivennäisaineita. Vaihtoehtoisesti emäksisiä kivennäisaineita, kuten kaliumia, magnesiumia, kalsiumia ja fosforia, voi syödä purkista.

Ydin on siis tässä: olemme etääntyneet niin ratkaisevasti luonnosta ja altistumme niin monille kemikaaleille, saasteille ja myrkyille, että kehomme kärsii siitä. Se pistää ajattelemaan. Ja haluamaan taateleita.

Happoja tuottavia ruoka-aineita
sokeri, makeiset, vaaleat viljatuotteet etikkahappo
liha, makkarat virtsahappo, salpietarihappo
sianliha rikkihappo
kahvi, musta tee parkkihappo
virvoitusjuomat, kivennäisvesi hiilihappo
colajuomat fosforihappo
viini, alkoholi viinihappo, rikkihappo
raparperi, pinaatti oksaalihappo
Muita happojen lähteitä
tupakka nikotiinihappo
stressi, pelot, ärtymys suolahappo
liiallinen liikunta maitohappo
kipulääkkeet asetyylisalisyylihappo
solukuolema virtsahappo
Emäksiä tuottavia ruoka-aineita
kaikki kasvikset, juurekset, hedelmät ja marjat sekä kuivatut viikunat, kurkku, soija, rusinat, tomaatti, selleri, mandariini, sitruuna, appelsiini, omena, aprikoosi, keitetyt linssit, retiisi, porkkana, peruna, kasvismehut, yrttiteet, kaali, voikukan lehdet, kesäkurpitsa, purjo, hirssi, tattari, auringonkukan siemenet, hunaja

Lue lisää:
Kehologi
Artemis City Spa

Lue myös:

Haluatko hoikemman vartalon ja pirteämmän mielen? 5 syytä kokeilla julkkisten suosimaa pH-dieettiä

pH-dieetti – Happo-emästasapaino kuntoon

X