Kuulosta huolehtiminen suojaa muistia – nämä merkit viittaavat ikäkuuloon, jota kannattaa kuntouttaa
Kun heinäsirkat hiljenevät ja kaverin puhe muuttuu puuroksi, on hyvä hakeutua kuulontutkimuksiin. Ikään liittyvää kuulonalenemaa voidaan kuntouttaa. Se kannattaa, sillä huono kuulo on merkittävä muistisairauden riskitekijä.
Ikäkuulo on kuntoutettavissa.
Kun heinäsirkat hiljenevät ja kaverin puhe muuttuu puuroksi, on hyvä hakeutua kuulontutkimuksiin. Ikään liittyvää kuulonalenemaa voidaan kuntouttaa. Se kannattaa, sillä huono kuulo on merkittävä muistisairauden riskitekijä.
1. Mistä ikäkuulo johtuu?
Ikäkuulo tai ikähuonokuuloisuus eli ikään liittyvä kuulonalenema on normaali, elimistön vanhenemiseen liittyvä ilmiö. Iän myötä jokaisen ihmisen sisäkorvaan, kuulohermoon ja aivoihin tulee kuuloon vaikuttavia rappeutumismuutoksia.
Perimä, korva-, verenkierto- ja aineenvaihduntasairaudet sekä melulle altistuminen vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti kuulo heikkenee.
Joka viidennellä 70-vuotiaista kuulonalenema haittaa keskustelua. Kymmenen vuotta myöhemmin se vaivaa joka kolmatta. Osa huomaa kuulossaan muutoksia jo viisikymppisenä.
2. Mistä ikäkuulon tunnistaa?
Hälyssä kuuleminen vaikeutuu suurimmalla osalla ihmisistä jo 40 ikävuoden jälkeen, vaikka kuulo olisi normaali.
Ikähuonokuuloisen on sitäkin vaikeampaa saada selvää vierustoverin puheesta, jos taustalla soi musiikki, lautaset kilisevät tai kengät kopisevat.
Ikähuonokuuloisuudessa korkeat äänet heikentyvät. Heinäsirkkojen sirinä lakkaa kuulumasta ja osa pikkulinnuista tuntuu hiljenneen.
Konsonanttien erottaminen vaikeutuu, sillä ne edellyttävät korkeataajuisten äänten vastaanottokykyä. Ikäkuuloisen voi olla vaikea erottaa, puhutaanko kassista vai passista.
Kovat äänet voivat alkaa säröillä. Ne voivat tuntua epämiellyttäviltä, jopa sattua korvaan.
Omasta mielestään ikähuonokuuloinen kuulee yleensä hyvin, mutta muut puhuvat epäselvästi.
Läheiset havahtuvatkin perheenjäsenen tai ystävänsä kuulo-ongelmiin monesti ensimmäisenä. He saattavat esimerkiksi alkaa huomautella television äänenvoimakkuudesta.
Lue myös: Taru, 44, totuttelee elämään kuulokojeen kanssa – ”En itse huomannut kuuloni heikenneen”
3. Voiko kuulo alentua tilapäisesti?
Melu vaurioittaa kuuloaistinsoluja. Jos korvissa soi konsertin jälkeen, kannattaa seuraavina päivinä madaltaa melutasoa. Vaurio voi olla tilapäinen. Korvan aineenvaihdunta yrittää korjata sitä parin päivän ajan.
Toistuvat, melualtistukseen liittyvät kuulonalenemat heikentävät kuitenkin vähitellen kuuloa. Kuuloaistinsolujen määrä on rajallinen, ja tilapäiseksi luultu vaurio voi olla pysyvä.
4. Milloin melua on kuulolle liikaa?
Ympäristö on varmasti liian meluisa, jos puhuminen metrin päässä seisovalle ihmiselle ei onnistu huutamatta. Normaali puheääni on 50–60 desibeliä.
Meluvaurion riski kasvaa, kun melu ylittää 80 desibeliä. Riski on sitä suurempi, mitä kauemmin altistus kestää. Yksittäinen, riittävän voimakas ääni voi myös vaurioittaa kuuloa.
Voimakkaassa melussa käytetään kuulosuojaimia. Korvatulpat otetaan mukaan konserttiin ja moottorisaha käynnistyy vasta, kun kuulosuojaimet ovat korvilla.
Meluisammissa paikoissa kannattaa käyttää musiikin kuunteluun vastamelukuulokkeita. Koska ne sulkevat pois ulkopuolisen melun, musiikkia tai muuta ääntä ei tarvitse kuunnella niin kovaa.
Kannattaa hyödyntää myös puhelimen median äänenvoimakkuuden rajoitinta, joka estää äänenvoimakkuuden nousun asetetun tason yläpuolelle.
5. Missä ja miten kuuloa tutkitaan?
Kuulon selvittely alkaa terveyskeskuksessa, työterveyshuollossa tai yksityislääkärillä. Lääkäri kirjoittaa lähetteen kuuloseulaan tai kuulontutkimukseen.
Kuuloseula on astetta kevyempi tutkimus, jonka tekee esimerkiksi sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja.
Kuulontutkimuksessa tutkittava kuuntelee häiriöttömässä tilassa voimakkuudeltaan ja taajuudeltaan erilaisia piippausääniä. Jos kuulo on kuulontutkimuksessa alentunut, tutkimukset jatkuvat korvalääkärin tai audiologin vastaanotolla.
Normaalin kuulon alaraja on 20 desibeliä. Kuulo tarvitsee yleensä kuntoutusta, jos parempi korva ei kuule 30–35 desibeliä hiljaisempia ääniä.
6. Miksi kuulontutkimuksia ei kannata lykätä?
Huonokuuloisella on seurassa rankkaa. Hän joutuu pinnistelemään, arvailemaan ja lukemaan huulilta pysyäkseen keskustelussa mukana.
Tästä seuraa väärinymmärryksiä ja noloja tilanteita, ja siksi huonokuuloinen jättäytyy mieluummin keskustelun, ja myöhemmin seuran, ulkopuolelle.
Ennen pitkää huono kuulo eristää ihmisen muista. Kun seura ja kodin ulkopuolella liikkuminen eivät innosta, muukin terveys alkaa olla vaarassa.
Kuulonalenema on huomattava muistisairauden riskitekijä. Kuuloaivokuori tarvitsee ärsykkeitä pysyäkseen vireänä.
Huono kuulo vaikeuttaa asioiden mieleen painamista sekä ihmissuhteiden ylläpitoa ja voi johtaa jopa masennukseen.
Kuulonalenema voi altistaa uhkaaville tilanteille liikenteessä: huono kuulo ei varoita kävelijää lähestyvistä kulkuneuvoista ja hälytysäänien kuuleminen on epävarmaa.
7. Miten kuuloa kuntoutetaan?
Kuuloa kuntoutetaan kuulokojeella, joka vahvistaa puhetta ja ympäristön ääniä. Se on pieni, huomaamaton tietokone, joka säädetään yksilöllisesti potilaan tarpeiden ja kuulon mukaan.
Kuulokojeen käyttöönotto vaatii aikaa, sillä aivoilta vie tovin sopeutua uuteen äänimaailmaan. Alku on yhtä hankalaa kuin uusien monitehosilmälasien kanssa. Kun apuvälineeseen tottuu, voi vain ihmetellä, miten on joskus pärjännyt ilman.
Vaikeasti huonokuuloinen saattaa tarvita myös muita apuvälineitä, kuten palohälyttimen ja ovikellon soitonilmaisimen, jotka tärisevät tai antavat valomerkin.
8. Onko ikäkuulo ehkäistävissä?
Perimälle ei voi mitään, mutta muuten tehokkain tapa ehkäistä kuulonalenemaa on suojautua melulta.
Kaikki verenkiertoa heikentävät asiat vaikuttavat kuuloon: tupakointi, korkea verenpaine ja diabetes edistävät kuulonalenemaa.
Korkean verenpaineen ja diabeteksen ehkäisy liikunnalla, painonhallinnalla, sydänystävällisellä ruokavaliolla ja säästeliäällä suolan käytöllä suojelee myös kuuloa.
Asiantuntijana korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, audiologi, lääketieteen tohtori Misa Jaakkola, Mehiläinen, Turku
Juttu on julkaistu Kotilääkärin numerossa 8/2022.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous