Kärsitkö sormien turvotuksesta? Tämän sormien turvotus voi kertoa terveydestäsi

Sormukset puristavat ja sormet tuntuvat makkaroilta. Kuulostaako tutulta? Sormien turvotus on yleinen vaiva, joka voi johtua ainakin seitsemästä erilaisesta syystä.

Moni kärsii silloin tällöin sormien turvotuksesta. Useimmiten ilmiö on harmiton, vaikka ylimääräinen neste sormissa voikin tuntua ikävältä. Joskus sormien turpoaminen voi kuitenkin olla merkki piilevästä sairaudesta tai hoitoa vaativasta vaivasta.

Listasimme seitsemän asiaa, joista sormien turpoaminen voi johtua.

1. Olet harrastanut liikuntaa

Jos sormesi ovat joskus turvonnet harrastaessasi liikuntaa, et ole ainut.

Liikunta saa lihakset tuottamaan lämpöä. Kun elimistö yrittää päästä eroon liiasta lämmöstä, se puskee verta ihon pinnalla oleviin verisuoniin. Tämä saa ihmisen hikoilemaan ja voi lisäksi aiheuttaa sormien turpoamista. Myös jalkaterien turvotus on tyypillistä liikunnan aikana.

Sormien turvotusta voi ehkäistä pyörittelemällä käsivarsia ja liikuttelemalla sormia liikunnan aikana. Turvotus ei ole vaarallista, ja se laskee tyypillisesti pian liikunnan jälkeen. Jos turvotus ei ala hävitä, voi olla syytä ottaa yhteyttä lääkäriin.

2. Olet syönyt liikaa suolaa

Munuaisten tehtävä on poistaa kehosta ylimääräistä nestettä, suoloja ja kuona-aineita. Kun ihminen nauttii hyvin suolaista ravintoa, munuaisten toiminta vaikeutuu. Seurauksena voi olla nesteiden kertymistä kudoksiin eli turvotusta esimerkiksi juuri sormiin.

Terveellisen ruoan nauttiminen ja vedenjuonti auttavat elimistön suolatasapainoa normalisoitumaan. Vähitellen myös turvotus laskee.

3. Olet ollut ulkona kuumalla säällä

Kuuma sää saa verisuonet laajenemaan, jotta liika lämpö pääsisi pois kehosta ja elimistö pysyisi viileänä. Samalla sormet, kädet ja jalat voivat turvota.

Elimistöllä voi kestää pari päivää sopeutua kuumaan säähän. Kun se tottuu kuumuuteen, turvotus usein helpottaa.

4. Kärsit psoriaasista

Psoriaasi voi aiheuttaa iho-ongelmien lisäksi nivelvaivoja. Nivelpsoriaasi oireilee nivelten arkuutena, jäykkyytenä ja turvotuksena. Sormista voi tulla hyvin turvonneet ja makkaramaiset.

Jos epäilet kärsiväsi nivelpsoriaasista, ota yhteys lääkäriin.

5. Sinulla on pre-eklampsia eli raskausmyrkytys

Raskaus lisää turvotustaipumusta, eikä pienestä jalkojen ja käsien turvotuksesta tarvitse yleensä huolestua. Jos turvotus on voimakasta ja sen lisäksi verenpaine on koholla, kyse voi olla pre-eklampsiasta.

Pre-eklampsia, jota aiemmin kutsuttiin raskausmyrkytykseksi, nostaa raskaana olevan naisen verenpainetta. Pre-eklampsia on kyseessä, jos verenpaine kohoaa 20. raskausviikon jälkeen yli 140/90 mmHg ja siihen liittyy valkuaisen erittymistä virtsaan. Myös turvotus kasvoissa, ylävartalolla ja käsissä on tyypillinen pre-eklampsian oire.

Ota yhteyttä neuvolaan, jos verenpaineesi on levosta huolimatta toistuvasti yli 150/100 mmHg. Jos sinulla esiintyy lisäksi voimakasta päänsärkyä, ylävatsakipua, näköhäiriöitä tai hengenahdistusta tai jos turvotus pahenee nopeasti, ota yhteys synnytyssairaalan päivystykseen.

6. Nivelesi ovat tulehtuneet

Jos sormien nivelet ovat turvonnet ja jäykät erityisesti aamuisin, kyseessä saattaa olla nivelreuma.

Nivelreuman näkyvin oire on nivelten turvotus, joka alkaa usein sormista ja ranteista. Lisäksi sairauden ensioireita ovat muun muassa yleiskunnon lasku ja väsymys.

Mikäli epäilet sairastavasi nivelreumaa, hakeudu lääkäriin.

7. Allerginen reaktio on käynnissä

Keho voi reagoida allergeeniin eli allergiaa aiheuttavaan asiaan turvotuksella. Ilmiötä kutsutaan angioedeemaksi. Sen voi laukaista esimerkiksi jokin ruoka-aine, hyönteisen pisto tai lääke.

Allergista turvotusta esiintyy tyypillisesti huulissa ja silmäluomissa, mutta myös sormien turpoaminen on mahdollista. Turvotus kehittyy usein nopeasti ja häviää 1–3 vuorokaudessa. Tilaa voi helpottaa hydrokortisonitabletilla.

Jos turvotusta on kielessä tai nielussa ja se ahtauttaa hengitysteitä tai jos turvotuksen lisäksi esiintyy kovia vatsakipuja tai laajaa nokkosihottumaa ja verenpaineen laskua, hakeudu välittömästi lääkärin hoitoon.

Lähteet: Healthline, Prevention, Terveyskirjasto, Terveyskylä