Terveys

Milloin hiustenlähtö ei ole normaalia? Asiantuntijat vastaavat kysymyksiin hiuspohjan yleisimmistä ongelmista

Hiuspohja kutisee kuivuuttaan ja hiukset katkeilevat kammatessa. Talvipakkaset ja paahtavat patterit rasittavat hiuksia ja hiuspohjaa. Miten hiuspohjan saa voimaan paremmin? Entä milloin hiustenlähdöstä pitää huolestua?
9.3.2019 Teksti: Riikka Heinonen Kuvat: iStock

Hiustenlähtö huolestuttaa monia. Mutta onko siitä syytä huolestua? Kysyimme asiantuntijoilta kahdeksan kysymystä hiuspohjan yleisimmistä ongelmista.

1. Mitä hiuspohjan hyvinvointi kertoo terveydestämme?

Monet tekijät, kuten hiuspohjan tulehdukset, ravinto ja stressi vaikuttavat hiuspohjan hyvinvointiin. Hiuspohjan ongelmat ovat varsin yleinen vaiva. Suurin osa kärsii jossain vaiheessa elämäänsä hiuspohjan ohimenevistä ärsytysoireista, kuten kutinasta ja hilseilystä.

Nestehukka, huono ravitsemus ja stressi heijastuvat hiuspohjaan ja hiusten kuntoon. Hiuksen ympärillä on tiivis sidekudos täynnä hermoja, jotka reagoivat stressiin supistumalla. Stressi saa hiusten kasvun häiriintymään ja hidastumaan. Hiukset katkeilevat silloin pestessä ja kammatessa helpommin. Stressin vaikutukset aineenvaihduntaan saavat hiukset rasvoittumaan tai ihon ja päänahan kuivumaan.

Tavallisimpia hiuspohjan iho­sairauksia ovat psoriaasi, atooppinen ihottuma, ärsytysihottuma ja seborrooinen ekseema eli taliköhnä. Ne ilmenevät hiuspohjan lisäksi yleensä muuallakin ihossa. Psoriaasia esiintyy kyynärpäissä, polvien päällä ja pakaroissa. Atooppinen ihottuma eli taive­ihottuma näkyy taivealueilla, kuten kyynär- ja polvitaipeissa tai kasvojen ja kaulan alueella. Seborrooista ekseemaa voi olla korvissa, rintakehällä, yläselässä ja kasvoilla.

Tulehduksellisten ihosairauksien lisäksi hiuspohjassa voi olla pahanlaatuisia muutoksia. Esimerkiksi vanhemmilla miehillä, joiden päälaki on kaljuuntunut, saattaa esiintyä auringon UV-säteilyn aiheuttamia aurinkokeratoosimuutoksia. Näistä ihon valovauriomuutoksista voi pahimmillaan kehittyä ihon okasolusyöpä.

2. Miten hiuspohjan tulehdusta hoidetaan?

Vitamiinien, hivenaineiden ja erilaisten hiustenhoitoaineiden käytöstä hiuspohjan tulehdukseen ei ole tutkimusnäyttöön perustuvaa tietoa. Hiuspohjan tulehduksellisia ihosairauksia hoidetaan yleensä kortisonipitoisilla liuoksilla tai nestemäisillä emulsioilla. Pso­riaasi, atooppinen ihottuma ja seborrooinen ekseema ovat tulehduksellisia ihosairauksia, joiden hoitamiseen tarvitaan kortisoniliuoshoitoa.

Kutisevan hiuspohjan hoidon voi aloittaa apteekista ilman reseptiä saatavalla hydrokortisoniliuoksella. Jos oireet jatkuvat sen jälkeen, kannattaa hakeutua ihotautilääkärin tai lääkärin vastaanotolle.

hiustenlähtö

Stressin vaikutukset aineenvaihduntaan saavat hiukset rasvoittumaan tai ihon ja päänahan kuivumaan.

3. Miten hiuspohjan ­hyvinvointia voi lisätä?

Liian ahkera hiusten peseminen voi kuivattaa päänahkaa ja pahimmillaan aiheuttaa päänahan tulehduksen. Hiuspohja kannattaa totuttaa harvempaan pesurytmiin, jossa hiukset pestään kahdesti viikossa. Hiukset tottuvat rytmiin yleensä muutamassa viikossa, minkä jälkeen ne eivät enää rasvoitu yhtä nopeasti. Sampoota kannattaa myös annostella maltillisesti, sillä liian suuri määrä kuivattaa hiuksia ja päänahkaa. Jos hiukset joudutaan pesemään useammin esimerkiksi pölyisten tai hiostavien työolojen vuoksi, kannattaa sampooksi valita säilöntäaineeton vaihtoehto tai luomusampoo, jotka ovat hellempiä hiuksille ja hiuspohjalle.

Hiuspohjaansa voi hemmotella viikoittaisilla turvehoidoilla. Turve tasapainottaa rasvoittumisesta tai kuivuudesta kärsivää hiuspohjaa ja aktivoi verenkiertoa voimakkaasti. Myös päänahan hieronta vilkastuttaa hiuspohjan verenkiertoa.

Hiuspohjan hyvinvointia voi lisätä erilaisilla seerumeilla, joiden tarkoituksena on vahvistaa hiuksia, estää hiustenlähtöä ja aktivoida hiustenkasvua. Myös öljyhoidot tekevät hyvää kuivalle hiuspohjalle.

4. Rasittaako talvipakkanen hiuspohjaa?

Hiukset suojaavat päätä kylmältä, kuumalta, viimalta ja kolhuilta. Talvipakkasilla pää kannattaa suojata kunnolla, sillä kehosta vapautuu sen kautta runsaasti lämpöä.

Talven kylmyys ja paahtavat patterit rasittavat hiuksia ja lisäävät hiuspohjan kuivumista, hilseilyä ja ärsyyntymistä. Etenkin atooppisesta ihottumasta kärsivän iho kuivuu talviaikaan helpommin kuin muulloin. Hiuksia ja hiuspohjaa kosteuttavat hiustenhoitoaineet auttavat päänahkaa selviytymään talvella.

Hiuspohja kannattaa totuttaa harvempaan pesurytmiin, jossa hiukset pestään kahdesti viikossa.

5. Miten hormonitoiminta ­vaikuttaa hiuspohjaan ja ­hiuksiin?

Monet kärsivät raskauden ja imetyksen aikaisesta hiustenlähdöstä ja hiuspohjan ongelmista, kuten hilseestä ja hiusten rasvoittumisesta. Useimmiten hiustenlähtö loppuu hormonitoiminnan tasaannuttua. Mikäli tilanne ei korjaannu imetyksen lopettamisen jälkeen, hiustenlähdön taustalla voi olla hiuspohjan tulehdus.

Estrogeenin tuotanto vähenee vaihdevuosien aikana, ja se voi aiheuttaa tilapäistä hiustenlähtöä. Joka toisella 40–60-vuotiaalla ja kolmella neljästä yli 65-vuotiaasta naisesta on naistyyppistä kaljuuntumista. Perinnöllinen ominaisuus vastaa miestyyppistä kaljuuntumista ja aiheutuu testosteronin muuttumisesta DHT:ksi eli dihydrotestosteroniksi. Naisilla hiustenlähtö on yleensä huomaamattomampaa kuin miehillä.

6. Mikä hiuspohjan hyvinvoinnissa muuttuu iän myötä?

Vanhemmiten iho kuivuu herkemmin. Liian ahkera hiustenpesu voi olla hiuksille ja hiuspohjalle silloin erityisen haitallista. Myös janon tunne katoaa iän karttuessa, jolloin nesteitä ei muisteta juoda tarpeeksi. Ikäihmiset kärsivät usein kuivumisesta ja liian yksipuolisesta ravinnosta, mikä osaltaan vaikuttaa hiuspohjan ja hiusten kuntoon.

7. Mistä hiustenlähtö aiheutuu?

Usein hiustenlähdön taustalta ei löydy sairautta, vaan kyse on esimerkiksi perimään liittyvästä mies- tai naistyyppisestä hiusten ohentumisesta tai ikääntyessä tapahtuvasta kaljuuntumisesta

Joskus hiustenlähdön syynä voi olla tulehdus hiuspohjassa, ongelmat hilseen ja talin tuotannossa, synnytys ja imetysaika, kilpirauhasen vajaatoiminta, suolisto-ongelmat, stressi, unenpuute, leik­kaus, krooninen sairaus, huono ravitsemus, anemia, jotkin lääkkeet, solunsalpaajahoidot tai vakava infektio.

Hiilihydraatiton, rasvaton tai runsaasti huonoja rasvoja sisältävä ravinto, nestehukka tai liiallinen nesteenjuonti, tupakointi ja runsas alkoholin käyttö voivat myös aiheuttaa hiustenlähtöä. Harvinaisempia hiustenlähdön syitä ovat hiuspohjaan paikantuvat arpeuttavat alopecia-ihosairaudet, jotka aiheuttavat hiustupen tuhoutumista ja sen korvautumista arpikudoksella, jolloin hiukset eivät enää kasva takaisin.

8. Milloin hiustenlähdöstä pitää huolestua?

Päivittäin irtoaa hiuslaadusta riippuen noin 50–100 hiusta. Kannattaa huolestua, jos huomaa hiustenlähdön olevan tavanomaisesta poikkeavaa tai jos hiustenlähdön lisäksi on muita oireita, kuten hiuspohjan hilseilyä, kutinaa tai päänahan ihottumaa. Tällöin kannattaa hakeutua yleislääkärin tai ihotautilääkärin vastaanotolle.

Hiuksia voi lähteä läiskittäin tai siten, että hiukset ohentuvat laajemmin hiuspohjan alueelta. Suurin osa hiustenlähdöstä ei kieli vakavasta sairaudesta. Hiustenlähdön syy kannattaa kuitenkin aina selvittää.

Asiantuntijoina ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Sanna Poikonen Pihlajalinnasta ja hiustutkija Annikki Hagros-Koski.

Lue myös:

Kärsitkö matala-asteisesta tulehduksesta? Tee testi ja selvitä, onko kehossasi salakavalaa tulehduskuormitusta ja oksidatiivista stressiä

Suosittelemme