Milloin on syytä mennä suonikohjuleikkaukseen ja 9 muuta kysymystä suonikohjuista

Sääriä särkee, väsyttää ja turvottaa. Milloin on syytä mennä suonikohjuleikkaukseen? Kun suonikohjut hoitaa kuntoon talvella, jalat ovat keväällä todennäköisesti kunnossa.

Koska suonikohjut ovat kosmeettinen ja koska terveyshaitta?

Suonikohjuinen jalka on sairas jalka, sillä kohjut ovat merkkinä laskimoiden vajaatoiminnasta. Normaalisti laskimoveri virtaa jalassa kohti sydäntä ja keuhkoja. Suonikohjuisessa jalassa laskimoläpät ovat löystyneet, ja veri virtaa myös toiseen suuntaan. Lievässä tapauksessa tämä ei välttämättä aiheuta oireita, mutta laskimoiden vajaatoiminta tahtoo edetä. Ennen pitkää jalkoja alkaa särkeä, väsyttää ja ne tuntuvat painavilta. Kun jalkojen iho kovettuu ja muuttuu väriltään ruskeaksi, vaiva on jo edennyt pitkälle.

Vaikka suonikohjuista olisi pelkkä ulkonäköhaitta, laskimoiden tilanne ja hoidon tarve kannattaa selvityttää lääkärillä. Hoitamaton laskimovajaatoiminta voi joskus johtaa säärihaavaan. Mikään tappava tauti ei suonikohjutauti yleensä ole.

Voiko ihmisellä olla tietämättään laskimoiden vajaatoiminta?

Kun veri virtaa suonissa väärään suuntaan, paine suonissa kohoaa ja osa laskimoista laajenee. Nämä laajentuneet pintalaskimot ovat suonikohjuja.

Laskimon päärungon vika ei aina ohjaudu siitä haarautuviin laskimoihin saakka. Tällöin iho on siisti, eikä ihminen osaa epäillä itsellään laskimovajaatoimintaa. Vaikka jaloissa ei näkyisi mitään huolestuttavaa, mutta ne turpoavat ja väsyvät päivän mittaan, kannattaa käydä lääkärillä.

Miten laskimoiden vajaatoiminta selviää?

Laskimoiden toiminta tutkitaan ultraäänellä. Tutkimus on potilaalle helppo, eikä siihen tarvitse valmistautua mitenkään. Potilas seisoo paikallaan, ja lääkäri liikuttaa ultraäänilaitetta hänen ihollaan. Mahdollinen vajaatoiminta selviää välittömästi.

Mikä on helpoin tapa päästä suonikohjuista eroon?

Kuumennushoito on nykyään ensisijainen suonikohjujen hoitomuoto. Hoidossa sairaaseen laskimoon viedään laserilla tai radiotaajuusenergialla lämpöä, joka polttaa suonen umpeen. Poltettu suoni kuihtuu ja eriytyy verenkierrosta. Suoni ei tunne kipua, toisin kuin suonta ympäröivä kudos. Siksi hoito tehdään paikallispuudutuksessa.

Uusimmassa menetelmässä eli mekanokemiallisessa hoidossa suonen sisäpinnalla pyöritetään samppanjavispilän kaltaista metallivaijeria. Samassa yhteydessä suoneen ruiskutettu lääkeaine pääsee vaikuttamaan suonen seinämään ja tukkimaan sen. Tämä menetelmä ei tarvitse puudutusta. Mekanokemiallista hoitoa ei voida tehdä, jos potilas on sairastanut syvän laskimotukoksen tai keuhkoveritulpan.

Kaikki toimenpiteet ovat yleensä tunnissa ohi, ja potilas kävelee omin jaloin pois hoitopaikasta.

Miksi suonikohjut kannattaa hoitaa talvikautena?

Vaikka toimenpiteet ovat nopeita ja kevyitä, jalat eivät ole heti hamekunnossa. Toimenpiteestä voi syntyä mustelmia ja värimuutoksia, joiden korjaantuminen vie aikaa. Jalat ovat siistit useimmiten kolmen kuukauden kuluttua toimenpiteestä.

Toimenpiteen jälkihoitona käytetään yleensä reisimittaista hoitosukkaa keskimäärin viikon ajan. Sukkaan kudottu paine estää veren takaisinvirtausta laskimoissa ja nesteiden ylimääräistä kerääntymistä kudoksiin. Kesäkuumalla sukka voi tuntua hankalalta.

Tarvitaanko sairauslomaa?

Sairauslomaa kirjoitetaan toimenpiteestä riippuen nollasta seitsemään vuorokautta. Osa potilaista tarvitsee satunnaisesti kipulääkettä, osa ei lainkaan.

Hikiliikuntaa ja saunomista kannattaa välttää muutaman viikon ajan tulehdusvaaran vuoksi. Reipas liikunta laajentaa suonia, jolloin paraneminen saattaa hidastua ja vaikuttaa lopputulokseen.

Maksetaanko toimenpide omasta pussista?

Jotta suonikohjut hoidettaisiin julkisella sektorilla, potilaalla pitää olla oireita ja ultraäänitutkimuksessa tulee näkyä laskimon päärungon vajaatoiminta.

Kosmeettista kiusaa aiheuttavat suonikohjut hoidetaan yksityisellä sektorilla. Pääkaupunkiseudulla yhden jalan hoito maksaa 2 500–3 000 euroa. Jos jalat hoidetaan laserilla, molemmat voidaan hoitaa samalla kertaa, ja tällöin toisen jalan hoito tulee usein edullisemmaksi.

Jos äidillä on suonikohjut, tuleeko tyttärellekin?

Taipumus suonikohjuihin kulkee pitkälti perimässä. Taipumus voimistuu raskausaikana, sillä kasvava kohtu lisää vatsaontelon painetta, joka puolestaan vaikeuttaa laskimoiden paluuvirtausta. Samasta syystä ylipaino lisää suonikohjuja, mutta voi suonikohjuja tulla normaalipainoisellekin. Liikunnalla voi koettaa ehkäistä niitä. Istumista ja ylipäänsä pitkää paikallaan olemista kannattaa tauottaa. Pitkillä lennoilla on hyvä nousta ylös, jumpata jalkoja ja ojentaa ja koukistaa nilkkoja.

Liikunta ja painonhallinta kannattaa pitää ohjelmassa suonikohjutoimenpiteen jälkeenkin. Kuumentamalla suljettu laskimo aukeaa harvoin uudestaan. Taipumus saada suonikohjuja on kuitenkin pysyvä, eikä mikään tehty toimenpide suojaa uusien suonikohjujen synnyltä. On hyvin yksilöllistä, kuinka nopeasti uusia tulee. Mutta jos ihmisellä on vahva taipumus suonikohjuihin, niitä voi tulla jo puolessa vuodessa.

Lisäävätkö korkkarit suonikohjuja?

Laskimot vaativat toimiakseen liikettä, toimivan pohjelihaspumpun. Kun jalkalihakset liikkuessa supistuvat, laskimot painuvat kokoon ja laskimoläpät ohjaavat syntyvän verenvirtauksen oikeaan suuntaan.

Jalan pumppaava liike voi jäädä vajaaksi, jos nilkkanivel on kovin jäykkä tai kengät ovat huonot. Kävellessä askeleen pitäisi rullata kantapäältä päkiälle asti. Korkokengillä liike saattaa jäädä vajaaksi.

Pitääkö hämähäkkimäisistä luutasuonista huolestua?

Ihon pinnalla näkyvät hämähäkkimäiset luutasuonet kielivät kohonneesta laskimopaineesta, jonka takana voi olla laskimon päärungon vika. Tämän takia luutasuonia ei saisi hoidattaa, ennen kuin päärungot on tutkittu ultraäänellä. Vaiva voi pahentua, ellei alla olevaa vikaa ensin korjata. Jos syy luutasuoniin on päärungossa, sen hoito voi vähentää luutasuontenkin aiheuttamaa koettua haittaa.

Jaloissa voi olla luutasuonia ilman päärungon vikaakin. Tällöin ne hoituvat yleensä ruiskuttamalla suoneen sitä ärsyttävää ainetta. Tämä vaurioittaa suonen sisäkalvoa, jolloin suoni liimautuu kiinni ja arpeutuu.

Asiantuntijana verisuonikirurgian dosentti, Karoliina Halmesmäki, HUS