Terveys

Oudot kivut saattavat johtua stressivatsasta – näin hoidat kipeää vatsaasi kotikonstein

Vatsaa kivistää eikä suoli toimi kunnolla. Epämääräiset vatsaoireet voivat saada hätääntymään, onko jokin pahasti vialla. Kipu voi kuitenkin johtua erityisesti naisille tutusta vitsauksesta, stressivatsasta. Sen hoitoon on onneksi hyviä kotikonsteja.
25.3.2017 Teksti: Elisa Hurtig

Vatsassa vääntää ja syöminen pahentaa kipua. Iltapäivällä farkkujen nappi on pakko avata, sillä vatsa on turvonnut palloksi. Kuulostaako tutulta?

Moni säikähtää epämääräisiä vatsakipuja ja kiiruhtaa lääkäriin. Ennen hätääntymistä kannattaa kuitenkin miettiä, minkälaista oma arki on: kuluvatko yöt valvoessa, onko arki kiireistä ja verottavatko työasiat vapaa-aikaa?

Vatsakipujen syy saattaa olla kuormittunut elämäntilanne tai ahdistus.

Stressiin reagoidaan epämääräisillä oireilla

Ihminen reagoi stressiin epämääräisillä oireilla. Niitä voivat olla vatsakipu ja häiriintynyt suolentoiminta eli ripuli tai ummetus sekä niiden vaihtelu.

Joillakin on iltaa kohden pahenevaa vatsan turvotusta ja paineen tunnetta vatsassa.

– Kun kipu johtuu siitä, että suoli venyy joko kaasun tai ulosteen vuoksi, tarkkaa kipukohtaa voi olla vaikea osoittaa sormella. Usein oireet kuitenkin tuntuvat alavatsalla tai ylävatsalla vasemman kylkikaaren vieressä, gastroenterologian erikoislääkäri Markku Hillilä Diacorilta kertoo.

Ruokailu pahentaa kipuja

Hänen mukaansa yli puolella vatsakivuista kärsivillä ruokailu pahentaa oloa. Oireet voivat ilmaantua jo 20 minuutin kuluttua ateriasta ja viimeistään parin tunnin kuluessa.

Syöminen nimittäin käynnistää refleksin: kun mahalaukkuun tulee ruokaa, paksusuoli alkaa supistella. Siksi joku joutuu singahtamaan suoraan ruokapöydästä vessaan. Se ei tarkoita, että ruoka pyrkisi saman tien ulos vaan entinen tavara tulee supistelun vuoksi vauhdikkaasti pois.

Stressivatsa eli ärtyneen suolen oireyhtymä

– Kansankielellä tällaista oireilua voi luonnehtia stressivatsaksi, mutta lääketieteellinen diagnoosi on ärtyvän suolen oireyhtymä, Hillilä selventää.

Kyseisen toimintahäiriön taustalla voi olla useita syitä, mutta stressi on yksi merkittävimmistä.

Vaikka kyse on vaarattomasta oireilusta, se kannattaa ottaa vakavasti, sillä jatkuva kipeän vatsan kanssa eläminen heikentää elämänlaatua.

Kun ihminen on stressaantunut, mahasuolikanavan motoriikka muuttuu: suolisto ja mahalaukku supistelevat eri tavoilla kuin normaalisti. Se aiheuttaa joko ripulia tai ummetusta.

– Ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivillä on havaittu myös poikkeavuutta stressihormonin eli kortisolin säätelyssä, Hillilä kertoo.

Stressi saa aikaan myös tuntoherkkyyden lisääntymistä, jolloin keho aistii paremmin vatsan lähettämiä signaaleita.

– Sanonta perhosia vatsassa kuvaa hyvin sitä, miten ihminen herkistyy jännitystilassa vatsan tuntemuksille, Hillilä kuvaa.

Uusien tutkimusten mukaan aivot ja suolisto vaikuttavat yllättävän paljon toisiinsa. Stressi voi aiheuttaa vatsaongelmia ja toisaalta taas suoliston bakteerien epätasapaino voi vaikuttaa mieleen ja saada aikaan stressiä ja masennusta.

Probiooteista voi saada apua

Koska suoliston bakteeritasapainon häiriöt voivat olla osatekijänä vatsaoireissa, probiootit voivat helpottaa varsinkin vatsan turvotusta ja ilmavaivoja.

Probiootit ovat eläviä mikrobeja, jotka edesauttavat suoliston hyvinvointia. Niitä sisältäviä valmisteita olisi hyvä käyttää vähintään neljän viikon ajan, jolloin mikrobit ehtivät asettua suolistoon.

– Jos neljän viikon kokeilun jälkeen vatsa ei ole parempi, kokeilun voi lopettaa, Hillilä sanoo.

Corkin yliopiston tutkimusten mukaan probiootteja voitaisiin tulevaisuudessa käyttää myös masennuksen hoidossa, sillä niillä on kyky tuottaa mielialahormoni serotoniinia.

Paljon kuituja ja vettä, jos kärsit ummetuksesta

Vatsakipukohtausta tekisi mieli lääkitä särkylääkeellä. Se ei kannata. Kaikki tietävät, että ärsyyntynyttä ihmistä ei kannata ärsyttää yhtään enempää, jos haluaa välttyä suuremmilta sodilta.

Sama pätee vatsaan. Siksi ainakin mahasuolikanavan limakalvoa ärsyttävät tulehduskipulääkkeet on syytä unohtaa. Vatsaa kannattaa lepytellä ruokavaliolla.

– Jos oireena on ummetusta, lautasella pitäisi olla reippaasti kuituja ja vettä olisi hyvä juoda paljon, eikä liikuntakaan olisi pahitteeksi, Hillilä neuvoo.

Unohda kahvi, jos kärsit ripulista

Hänen mukaansa ripulista kärsivän olisi hyvä vieroittautua kahvista, sillä se lisää ripulia.

– Gluteeniviljojen välttely saattaa myös helpottaa oloa, vaikka ei kärsisikään keliakiasta. Kolme neljästä hyötyy myös FODMAP-ruokavaliosta, jossa karsitaan huonosti imeytyviä hiilihydraatteja, Hillilä sanoo.

Ilman reseptiä saatavat piparminttuöljykapselit voivat hänen mukaansa helpottaa vatsakipuja, sillä piparminttu rentouttaa suolen lihasta ja lievittää kipua.

Hoida stressin syyt

Kun ruokavalio on kunnossa ja probiootit kokeiltu, on aika mennä ongelman alkujuurille: stressin syihin. Jos pinna on jatkuvasti kireällä tai tuntuu kuin hukkuisi huoliin, kannattaa pysähtyä.

– Arkeen kannattaa lisätä erilaisia rentoutusharjoituksia tai meditaatiota. Niistä on tutkimusten mukaan apua hektisinä hetkinä.

Jos ohjattuihin rentoutusharjoituksiin on vaikea ehtiä, harjoituksia löytyy YouTubesta ja älypuhelinten sovelluksista.

Silloin kun vatsakipujen takana on isompia ongelmia, kuten masennusta ja ahdistuneisuutta, Hillilä suosittelee kääntymään lääkärin puoleen. Mielen ongelmiin voi löytyä apua kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta tai hypnoterapiasta.

Milloin pitää mennä lääkäriin?

Aina ei voi olla varma, onko kyseessä stressistä johtuva vatsakipu vai enteilevätkö oireet jostain vakavammasta.

– Jos on lapsesta saakka reagoinut jännitykseen vatsalla ja aikuisena huomaa, että stressaavan kauden aikana nukkuu huonosti ja vatsa on kipeä, mutta stressijakson väistyessä vatsa on taas normaali, voi olla melko varma, että kyse on stressivatsasta, Hillilä sanoo.

Lääkäriin kannattaa mennä, jos yli 45-vuotiaana huomaa uuden vatsaoireen tai suolentoiminnan muutoksen, laihtuu tai ulosteessa on verta. Silloin oireet voivat johtua hoitoa vaativasta sairaudesta.

Samoin, jos suvussa on keliakiaa, tulehduksellisia suolisairauksia tai paksusuolisyöpää, kannattaa herkästi hakeutua lääkärin vastaanotolle.

Lue lisää:

Rauhoittaako FODMAP-dieetti vatsan? Toimittaja testasi!