Asiantuntijatkin ovat eri mieltä. Paljonko D-vitamiinia pitää syödä?
Moni uskoo D- ja C-vitamiinien vaikuttavan merkittävästi elimistön vastustuskykyyn. Kun flunssa tekee tuloaan, on houkutus ylittää suositellut päiväannokset. Mutta kannattaako se? Asiantuntijatkin ovat asiasta eri mieltä.
Moni uskoo D- ja C-vitamiinien vaikuttavan merkittävästi elimistön vastustuskykyyn. Kun flunssa tekee tuloaan, on houkutus ylittää suositellut päiväannokset. Mutta kannattaako se? Asiantuntijatkin ovat asiasta eri mieltä.
10 µg D-vitamiinia päivässä riittää
”Vitamiinit eivät varsinaisesti lisää vastustuskykyä, mutta niitä tarvitaan. Vitamiinit ovat välttämättömiä aineita ihmiselle. Pääsääntöisesti vitamiineja saa riittävästi normaalista ravinnosta, jos syö monipuolisesti – etenkin kalaa tai D-vitamiinilisillä höystettyjä maitotuotteita. D-vitamiinilisälle voi pohjoisissa oloissamme tulla tarvetta pimeään vuodenaikaan. Auringonvaloa tarvitaan aktiivisen vitamiinimuodon tuottamiseen.
Riittävä määrä D-vitamiinia on normaaliannos eli 10 mikrogrammaa vuorokaudessa.
Suosittelen esimerkiksi viikon matkaa aurinkoiseen paikkaan talviaikaan. Se täydentää vitamiinivarastoja ja piristää mieltä, mikä on hyväksi immuunijärjestelmällekin.
Tilapäisesti flunssan yhteydessä otettuna C-vitamiinilisillä ei liene muuta kuin lumevaikutus.”
Immunologian professori Seppo Meri
Lue lisää: Nauti vitamiinit ruoan muodossa
Suositeltava D-vitamiinin päiväannos on 50–100 µg
”Periaatteessa minkä tahansa vitamiinin puutos heikentää terveyttä ja vastustuskykyä. Laajan yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan infektioita oli vähiten ryhmässä, jonka veressä D-vitamiinipitoisuus oli suurin eli yli 75 nanomoolia litrassa.
10 mikrogramman kokonaissaanti ei riitä pitämään veripitoisuutta vakaana. Arviot D-vitamiinin oikeasta veripitoisuudesta vaihtelevat välillä 80–120 nmol/l. Se vaatii noin 50–100 mikrogramman päiväannoksen.
D-vitamiini ei ehdi auttamaan akuutissa infektiossa, vaan sitä tulee saada jatkuvasti niin, että veripitoisuus on vakaa.
Sinänsä terveellisen kalan D-vitamiinipitoisuus vaihtelee sen mukaan, onko kyseessä viljelty vai luonnonkala ja onko kyseessä kesällä vai talven jäiden alta pyydetty kala.
Selkeitä pitoisuusvertailuja ei ole saatavilla. Voidaan myös kysyä, mikä on prosessoidun pakastekalan D-vitamiinipitoisuus. Tiedetään, että kun lohen paistaa pannulla, parhaankin kalan D-vitamiinista noin puolet katoaa paistinrasvaan.
C-vitamiinin vaikutuksesta infektioihin on vaihtelevia tutkimustuloksia. Väestötasolla vaikutusta ei havaita, mutta kliinisissä tutkimuksissa säännöllinen C-vitamiinin käyttö 1–2 g:n vuorokausiannoksina saattaa hieman vähentää infektion kestoa ja vaikeutta etenkin lapsilla ja äärimmäisen fyysisen rasituksen aikana.
C-vitamiinia on suositeltu flunssan hoitoon jo 70 vuotta eikä ehkä turhaan. Laajan lääketieteellisen katsauksen loppupäätelmänä oli, että ’ei se ota jos ei annakaan’. Kannattaa siis itse kokeilla, auttaako C-vitamiinin lisätankkaus. C-vitamiini on hinnaltaan edullista ja turvallista nauttia.”
Farmakologian emeritusprofessori Ilari Paakkari
Lue lisää: 7 kysymystä D-vitamiinista – Lue huippuasiantuntijan neuvot!
Kommentit
Omakohtaisesti voin sanoa, että aloin ottamaan d-vitamiinia vuosia sitten ympärivuotisesti.
En juo maitoa, mutta syön juustoa ja levitteitä. Normaali kasvispainoitteinen ruokavalio.
Vähän lihaa, enemmin kalaa ja kanaa. Kun aloitin d-vitamiinin, en ole ollut päivääkään pois
töistä. En sairasta flunssia tai muitakaan tauteja. Vireystasoni myös parani.
Kommentit
Omakohtaisesti voin sanoa, että aloin ottamaan d-vitamiinia vuosia sitten ympärivuotisesti.
En juo maitoa, mutta syön juustoa ja levitteitä. Normaali kasvispainoitteinen ruokavalio.
Vähän lihaa, enemmin kalaa ja kanaa. Kun aloitin d-vitamiinin, en ole ollut päivääkään pois
töistä. En sairasta flunssia tai muitakaan tauteja. Vireystasoni myös parani.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous