Terveys

Stressi sairastuttaa – katkaise unettomuuden kierre

Älä anna stressin sairastuttaa. Stressi vie helposti yöunet, ja sitten unettomuus alkaa stressata. Miten kierteen voi katkaista?
Teksti: Anna Haikarainen

Miksi stressaan?

Stressin tehtävä on valmistaa ihminen kohtaamaan haasteet. Lyhytaikainen stressi auttaa meitä tekemään asioita tehokkaammin ja keskittymään.

Keskeistä on, että pystyt palautumaan normaalitilaan, kun tehtävä on hoidettu. Jos stressitila jatkuu, se aiheuttaa terveydellisiä vaikutuksia. Myös tunteiden hallinta voi pettää. Lopulta ihmisen toimintakyky alkaa heikentyä merkittävästi ja voi jopa romahtaa kokonaan.

Tuntuu, että stressi vie yöunet.

Taidat märehtiä huolissasi. Stressaantuneena työn vaatimukset tuntuvat kovemmilta, eikä työyhteisökään tunnu antavan riittävästi tukea. Elimistö on liiallisessa valmiustilassa, mikä puolestaan heikentää unen laatua. Syntyy noidankehä, jossa heikentynyt unen laatu lisää murehtimista ja elimistön ylikuormitustilaa, mikä heikentää unen laatua entistä enemmän.

Välillä tuntuu, että stressaantuneena saan kaikki maailman pöpöt. Kuvittelenko vain?

Et kuvittele. Hyvin pitkään kestäneen stressin vaikutukset voivat altistaa infektioille, esimerkiksi flunssalle. Stressillä on suoria vaikutuksia elimistön vastustuskykyyn sekä keskushermostoon ja siihen liittyvään hormonaaliseen toimintaan.

Tarvitsemme riittävästi unta, jotta puolustusjärjestelmämme on toimintakunnossa. Myös vuorokausirytmin häiriöillä on vaikutuksia puolustusjärjestelmään.

Lue lisää: Hyvä vastustuskyky ja 10 vinkkiä virustorjuntaan

Olen alkanut pelätä, että stressaaminen ja valvominen sairastuttaa minut vakavammin.

Ei turha huoli sekään. Stressillä, unettomuudella ja alttiudella sairastua on suuri yhteys keskenään. Tutkimuksissa on todettu, että jos terve ihminen saa unta vain neljä tuntia yössä, puolustusjärjestelmä aktivoituu. Stressillä on selvästi yhteyttä ainakin sydän- ja verisuonitauteihin, mielenterveyden häiriöihin, diabetekseen sekä tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin. Myös rintasyövän ja miesten eturauhassyövän yhteyksiä stressiin tutkitaan parhaillaan.

Stressi liittyy myös keskivartalolihavuuteen, rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin sekä kykyyn ylläpitää terveellisiä elintapoja, eli liikuntaan, ravitsemukseen ja tupakan sekä päihteiden käyttöön.

Unettomuus altistaa burnoutille eli loppuun palamiselle. Noin 12 prosentilla unettomuudesta kärsivistä todetaan burnout. Tutkimuksessa on todettu, että burnoutia usein edeltävät lisääntynyt työkuorma ja työskentely kotona sekä vähentynyt nukkuminen. Juuri ennen burnoutia potilaat ovat monesti lakanneet nukkumasta kokonaan.

Unettomuus altistaa myös masennukselle, ruoansulatushäiriöille sekä fibromyalgialle. Fibromyalgia on oireyhtymä, joka aiheuttaa kipua lihaksissa ja sidekudoksissa, ja on yleisin keski-ikäisillä tai sitä vanhemmilla naisilla.

Miten stressi vaikuttaa unen laatuun?

Päivittäin stressiä kokevat tai asioitaan murehtivat ihmiset nukkuvat usein vähän huonosti. Stressaantuneella nukahtaminen kestää pidempään, unen laatu on huonompi, ihminen heräilee paljon ja syvän unen laatu vähäisempää.

Tutkimusten mukaan työstressi heikentää EU-maista erityisesti suomalaisten ja ruotsalaisten unenlaatua. Vaatimukset työssä lisäävät unihäiriöitä, ja huonouninen stressaantuu entisestään, jos hän kokee, ettei saa riittävästi tukea työympäristöstään. Myös epäsäännölliset työajat voivat altistaa uniongelmille.

Stressireaktiossa unen rakenne muuttuu. Kovassa stressissä uni on katkeilevampaa, mutta unen pituus voi jopa kasvaa, kun unenlaatu on heikompaa. Mitä vähemmän syvää unta saa yön aikana, sitä epätasapainoisemmaksi olonsa voi kokea aamulla.

Pahimpina aikoina stressaan jopa nukkumistani: saanko unta, heräänkö yöllä valvomaan, miten ikinä jaksan seuraavan päivän.

Olet tainnut kehittää unettomuutta ylläpitäviä ajattelu- tai käyttäytymismalleja. Unettomuuden pelossa unettomuudesta itsestään on tullut stressitekijä, joka ylläpitää unettomuutta. Unettomuutta ei juurikaan esiinny muilla kuin niillä, jotka ovat kärsineet pitkäaikaisesta stressistä.

Tämäntyyppisen unettomuuden hoidossa tarvitaan terapiahoitoa, jotta noidankehä saadaan katkaistua ja asenne nukkumiseen kuntoon. Negatiiviset ajatukset pitäisi saada pois mielestä ja positiiviset ajatukset tilalle.

Toinen tavallinen unettomuutta ylläpitävä tekijä on nukkumispaikan ja nukkumaanmenon yhdistyminen asioiden murehtimiseen. Myös tunne, ettei pysty kontrolloimaan untaan, voi ylläpitää unettomuutta. Uni onkin harvoja elämän osa-alueita, joita ihminen ei kykene järjellään paljoakaan hallitsemaan. Tavallisesti uni korjaantuu, kun stressitilanteeseen löytyy ratkaisu ja stressireaktio sammuu.

Lue lisää: Vaivaako stressi? Rauhoita hermosto viiden minuutin meditaatiolla

Apua, miten voin lakata stressaamasta?

Sinun kannattaa etsiä apua. Stressin syy tulisi aina selvittää ja lähteä ratkaisemaan sitä systemaattisesti. Ei auta vain reagoida ja tyytyä tilanteeseen.

Ajanhallinta ja hyvät elintavat ovat tärkeitä. Paras ja tehokkain tapa vähentää stressiä on sanoa tiukka ei liialle työlle. Älä ota itsellesi liikaa velvoitteita, moni luulee usein jaksavansa paljon enemmän kuin jaksaakaan.

Puhelimet ja muut älylaitteet pitää jättää makuuhuoneen ulkopuolelle, sillä aivoille ne ovat kuin käsky olla valmiustilassa.

Kannattaa myös hankkia tietoa unettomuudesta ja stressinhallinnasta.

Lue lisää: Miksi värittäminen kannattaa? Näin aikuisten värityskirjat hoitavat aivojasi

Asiantuntijoina kliinisten neurotieteiden professori Torbjörn Åkerstedt Karoliinisesta instituutista ja tutkimusprofessori (työajat ja uni) Mikko Härmä Työterveyslaitokselta.

X