Stressihormonin liikatuotanto aiheuttaa monenlaisia oireita – milloin kortisolin mittaus kannattaa? Lääkäriltä selvä ohjeistus

Elimistön kortisolitaso nousee stressin vaikutuksesta. Myös tietyt sairaudet sekoittavat kortisolin tuotantoa.

Kortisoli tunnettaan stressihormonina. Stressitilanteissa kortisolitaso kohoaa. Myös jatkuva ylivireystila ja huonolaatuinen uni sotkevat kortisolin tuotantoa. Jos epäilee kärsivänsä pitkittyneestä stressistä ja sen vuoksi kohonneesta kortisolitasosta, kannattaako kortisolin mittaus ilman lähetettä yksityisen laboratoriotutkimuksia tarjoavan palvelun kautta?

– Ei. Kortisoli ei käy stressimittarista, eikä stressiä voi määritellä kortisolipitoisuudesta. Stressi ei myöskään jätä kortisolia pysyvästi koholle, vastaa yleislääketieteen erikoislääkäri Juha Heino Mehiläisestä.

Stressioireita ei pidä Heinon mukaan liikaa medikalisoida. Yksittäisen laboratoriotutkimuksen sijaan stressin paljastavat oireet, kuten unihäiriöt, ärtyneisyys ja keskittymisvaikeudet.

Kortisolin mittaus sisältää myös paljon virhelähteitä, ja tulosten tulkinta voi olla ongelmallista. Esimerkiksi jo pelkkä vuorokaudenaika vaikuttaa ihmisen kortisolitasoon.

– Jos ihminen lähtee itse mittauttamaan kortisolitasoaan, voidaan vain ajautua hetteikköön, jossa syntyy ahdistusta ja katteettomia lisätutkimustarpeita.

Lääkäri osaa määritellä, milloin kortisolin mittaus on tarpeen

Lääkäri tutkituttaa henkilön kortisolitason silloin, kun epäillään sairautta.

Selittämättömät oireet, kuten väsymys, voimattomuus, laihtuminen, pahoinvointi, lihasheikkous ja suolannälkä, voivat olla merkki kortisolin vajaatuotannosta. Sitä epäiltäessä kortisolin mittaus on aiheellista.

– Kortisolin vajaatuotanto eli Addisonin tauti on jopa hengenvaarallinen tila, mutta se on todella harvinainen sairaus.

Hieman yleisempää on, että ihminen kärsii kortisolin liikatuotannosta eli Cushingin syndroomasta.

Kortisolin liikatuotannon oireita ovat muun muassa painonnousu, kasvojen pyöristyminen ja punoitus, kuukautishäiriöt ja rasvakudoksen kertyminen erityisesti vyötärölle, niskaan ja soliskuoppiin.

Liikatuotantoa aiheuttavat esimerkiksi aivolisäkkeen ja lisämunuaisen kuorikerroksen kasvaimet.

– Yleisempää kuitenkin on, ettei taustalla ole sairautta, vaan kortisolia on saatu lääkkeenä jonkin muun sairauden hoitoon, minkä vuoksi elimistössä on liikaa kortisolia.

Kortisolin mittaus: Kortisolin liika- ja vajatuotanto on harvinaista

Niin kortisolin liika- kuin vajatuotantokin ovat harvinaisia tiloja.

– Tavallista vastaanottotyötä tekevälle lääkärille ei välttämättä tule kertaakaan urallaan vastaan potilasta, joka kärsisi Cushingin syndroomasta tai Addisonin taudista.

Cushingin oireyhtymän eli kortisolin liikatuotannon hoitona on kasvaimen leikkaus. Addisonin taudin eli kortisoli vajaatuotannon hoitona puolestaan on tavallisesti puuttuvien hormonien korvaaminen hydrokortisonitableteilla.

Lue myös Seuran artikkeli: Kuvittele pahin mahdollinen krapula ja kerro se kymmenellä – Siltä tuntuun, kun on Addisonin tauti

Sinua voi kiinnostaa myös:

1. Terveys

   Saisiko olla lisää energiaa, parempaa seksiä ja vähemmän stressiä? Näin lisäät helposti mielihyvähormonien tuotantoa ja lasket kortisolitasoasi

2. Terveys

   Pitkittyneen stressin taustalla jumittunut vagushermo? Näin tunnistat, toimiiko vagushermosi oikein – ja aktivoit sen tarvittaessa uudestaan

3. Terveys

   Kilpirauhasen liikatoiminta saa elimistön ylikierroksille – oudot oireet voi sekoittaa stressiin tai vaihdevuosioireiluun