Suolistomikrobit vaikuttavat terveyteen, hyvinvointiin ja jopa onnellisuuteen – näin pidät huolta suolistostasi

Jos kärsit masennuksesta, stressistä tai ahmimishimosta, syy voi olla suolistossasi. Aivojen ja suoliston yhteyttä tutkitaan kiivaasti. Voiko tavallinen nainen tehdä jotain suolistonsa ja aivojensa terveyden hyväksi?

Ystäväni on hyväntuulinen ja hoikka. Jos minuun siirrettäisiin hänen suolistomikrobejaan, voisiko minustakin tulla sellainen? Niin hullulta kuin tämä kuulostaakin, ehkä voisikin.

Jo kauan on tiedetty, että mieliala ja hyvinvointi voivat vaikuttaa suolistoon. Stressin aiheuttamat suolisto-oireet ovat tuttu ilmiö, ja jokainen on varmaan huomannut senkin, kuinka huono olo ripulista seuraa. Silti vasta nyt on valkenemassa, kuinka valtavan laajasti suolisto vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin. Uusimpien tutkimusten mukaan suoliston mikrobit voivat vaikuttaa myös aivoihin.

– Suolistomikrobit pystyvät viestimään aivoihin esimerkiksi vagus- eli kiertäjähermon välityksellä, Helsingin yliopiston mikrobiologian professori Per Saris kertoo.

– Aivot viestivät saman hermon välityksellä suolistoon eli keskusteluyhteys on kaksisuuntainen.

Kun terveille rotille annettiin viime vuonna tehdyssä tutkimuksessa masentuneiden ihmisten suolistomikrobistoa, rotat alkoivat käyttäytyä kuin masentuneet.

Eläinkokeiden tuloksia ei voi suoraan soveltaa ihmisiin, mutta näyttää siltä, että kun ihmisen suolistomikrobit ovat hyvässä tasapainossa, ne ehkäisevät sairauksia ja edistävät hyvää mielialaa – ja esimerkiksi hoikkuutta. Sariksen mukaan on saatu alustavaa tutkimusnäyttöä – paitsi rotilla myös ihmisillä – siitä, että kun ylipainoiselle siirretään hoikan suolistomikrobistoa, ylipainoinen laihtuu.

Jos mikrobitasapaino häiriintyy, seurauksena voi olla pahimmillaan vakavia, kroonisia sairauksia, sellaisia kuin diabetes, allergiat ja masennus, ahdistus tai stressi.

Tulehdukset ja ruokavalio vaikuttavat

Miten suolistomikrobit saavat aikaan masennuksen? Entä miten kummassa ne lihottavat?

– Eri mikrobilajit vaikuttavat eri tavoin, ja myös saman bakteerilajin eri kantojen vaikutukset voivat poiketa toisistaan, Per Saris sanoo.

Jotkin mikrobit hajottavat ruoan mukana tulleita haitta-aineita, toiset keskustelevat immuunipuolustuksen solujen kanssa. Kolmannet vaikuttavat suolen seinämän läpäisevyyteen. Monet hyvät mikrobit lisäävät suolen seinämän tiukkuutta. Jos suolen seinämä muuttuu liian läpäiseväksi eli alkaa vuotaa, seuraa tulehdus. Elimistön matala-asteinen tulehdus taas on liitetty moniin sairauksiin.

Jotkin mikrobit taas keskustelevat hermosolujen kanssa niin, että serotoniinintuotanto aivoissa lisääntyy. Serotoniini on välittäjäaine, joka vaikuttaa muun muassa mielialaan, aggressioon ja ruokahaluun.

Lisäksi on mikrobeja, jotka lisäävät liman määrää suolessa. Kun limaa on tarpeeksi, se suojaa soluja.

– Koska vaikutustapoja on niin monia, suoliston mikrobisto on hyvä silloin, kun se on mahdollisimman monimuotoinen ja tasapainossa. Köyhtynyt mikrobisto liittyy moneen sairauteen, Per Saris kertoo.

Suoliston mikrobisto on erittäin monimutkainen ekosysteemi, jonka tasapaino voi horjua esimerkiksi antibioottien, tulehdusten tai ruokavalion takia. Jos esimerkiksi syö paljon rasvaista ruokaa, se ruokkii huonoa mikrobikantaa suolistossa. Tämä taas vaikuttaa aivoihin niin, että ruokahalu lisääntyy. Syntyy kierre, jonka seurauksena lihoo.

Probiooteista voi olla jopa haittaa

Jos haluaa terveen suoliston ja terveet aivot, kannattaa siis huolehtia siitä, että oma mikrobifloora on mahdollisimman monimuotoinen. Markkinoilla on monenlaista maitohappobakteerivalmistetta, ja moni hakee niistä terveyttä ja kauneutta. Kannattaako niitä syödä?

– Ei välttämättä, Saris sanoo.

Probiootit ovat terveydelle hyödyllisiä mikrobeja. Moni luulee, että maitohappobakteeri on sama asia kuin probiootti. Ei ole. Probiootteja ovat vain ne mikrobit, joiden teho on osoitettu laajoissa kliinisissä tutkimuksissa. Ei ole tutkimuksilla esimerkiksi osoitettu, että hapatetuissa maitovalmisteissa olisi luonnostaan probiootteja.

Tällä hetkellä vakuuttavin tutkimusnäyttö on Per Sariksen näkemyksen mukaan Lactobacillus reuterista, Lactobasillus rhamnosus GG:stä sekä Saccharomyces boulardii -hiivasta, joista ensimmäinen lyhentää hengitystieinfektioiden kestoa ja kaksi jälkimmäistä vähentävät ripulien määrää.

– Itse alan syödä Lactobasillus rhamnosus GG:tä, jos aion matkustaa kohteeseen, jossa on riski sairastua turistiripuliin, Per Saris sanoo.

– Toisinaan probioottien syöminen on kuitenkin turhaa, ja joskus siitä voi olla jopa haittaa.

Mistä sitten tietää, ovatko oman suoliston mikrobit hyvässä tasapainossa? Jos syöt monipuolisesti ja elät terveellisesti ja koet voivasi hyvin, ulosteesi on normaalia eikä siinä ole esimerkiksi verta, suolentoimintasi on säännöllistä ja ihosi on hyvässä kunnossa, kaikki on Sariksen mukaan luultavasti hyvin.

– Silloin omassa suolistossasi voi olla jo hyvä mikrobitasapaino ja parempia mikrobikantoja kuin apteekin valmisteissa. Tällöin syömällä probioottivalmisteita voit pahimmassa tapauksessa heikentää omaa hyvää suolistoflooraasi, Saris pohtii.

Vakavasti sairaiden, varsinkin immuunipuutteisten, kannattaa aina keskustella lääkärinsä kanssa ennen probioottien ottamista.

Jokaisella on omanlaisensa mikrobisto

Jos olet stressaantunut tai ahdistunut tai sinulla on jokin krooninen sairaus, on hyvin mahdollista, että suolistofloorasi monipuolisuus on kärsinyt. Tasapainon palauttaminen voi olla vaikeaa.

Tilannetta hankaloittaa entisestään se, että jokaisen suolistofloora on yksilöllinen.

– Periaatteessa jokaisen terveen ihmisen kannattaisikin pakastaa omaa ulostettaan siltä varalta, että hän myöhemmin sairastuu vakavasti, Per Saris sanoo.

Hän itse on tehnyt niin.

– Olin silloin terve ja tiesin, että tulossa olisi borrelioosin takia antibioottikuuri, joka sotkisi suolistoni mikrobitasapainon.

Hän aikoi syödä ulostettaan, kun kuuri olisi ohi. Näin suolistoon palautuisi se tasapaino, joka siellä oli ennen kuuria.

– Vaimoni sanoi, että jos tuota syöt, en suutele sinua enää.

Saris luopui aikeestaan.

Toisen aikeensa hän toteutti. Koska suolistomikrobisto muotoutuu suurimmaksi osaksi ihmisen ensimmäisen elinvuoden aikana, sen koostumukseen voi vaikuttaa eniten silloin. Per Sariksella oli kuopuksensa synnytyksessä mukana kolme petrimaljaa. Hän sipaisi kutakin vuorollaan sormellaan ja laittoi sitten sormensa avulla miljoonia bakteereita vauvansa suuhun. Maljoissa oli tutkimuksissa tehonsa osoittaneita probiootteja, yhtä kussakin.

Aikuisiällä jokanaisen varmin ja kätevin tie terveeseen suolistoon ovat kuitenkin terveelliset elintavat.

Paljon kasviksia, ei liikaa sokeria

Ruokavalio vaikuttaa paljon siihen, millaisia mikrobeja suolistossasi on.

– Ihan perinteinen ravintosuositus eli lautasmalli on toimiva myös suolistomikrobien kannalta, Per Saris sanoo.

– Prosessoitua vehnää ja liikaa sokeria kannattaa välttää, sillä ne ruokkivat huonoa bakteerikantaa. Kasviksia tulisi syödä paljon ja paitsi kypsennettyinä myös raakoina. Myös kovia, kuitupitoisia osia.

Saris tähdentää, että erityisesti kuitu hellii hyviä mikrobejasi. Sitä kannattaisi syödä, vaikka se tuottaa suolistokaasuja. Liukenematon kuitu, jota on kasvisten lisäksi esimerkiksi täysjyväviljassa, on hyvien mikrobien lempiruokaa.

– Minä syön ruisleipää joka päivä, Saris sanoo.

Moni karttelee nykyään FODMAP-hiilihydraatteja. Ne ovat huonosti ohutsuolesta imeytyviä hiilihydraatteja, joita on esimerkiksi sienissä, viljoissa, palkokasveissa ja sipulissa. Mutta vaikka ne aiheuttavatkin turvotusta ja ilmavaivoja, niitä kannattaisi yrittää syödä edes vähän. Niistä voi olla aivoillesi enemmän hyötyä kuin ristisanatehtävistä.