Terveys

Tätä suomalaiset naiset haluavat plastiikkakirurgeilta – lääkärit kertovat

Plastiikkakirurgia arkipäiväistyy Suomessakin. Täällä toivotaan usein, ettei kukaan huomaa leikkauksessa käydynkään.
22.2.2019 Teksti: Iina Alanko Kuvat: iStock

Plastiikkakirurgia merkitsee yhä monille yhtäläisyysmerkkejä Hollywood-tähtien kauneusleikkausten kanssa, joiden tuloksina olemme nähneet ylikorkeita poskipäitä, liikkumattomia silmäluomia, turpeiksi täytettyjä töröhuulia ja epäluonnollisilta näyttäviä hymyjä.

Todellisuus on pääsääntöisesti jotain ihan muuta, sanoo plastiikkakirurgian erikoislääkäri ja Suomen plastiikkakirurgiayhdistyksen puheenjohtaja Anna Höckerstedt.

– Yhdysvalloissa ihmiset monesti haluavat tieten tahtoen näyttää siltä, että he ovat käyneet plastiikkakirurgilla. Suomalaiset puolestaan useimmiten toivovat, ettei kukaan huomaisi leikkauksessa käydynkään.

– Yksityiselle puolelle hakeutuva potilas voi kertoa toiveensa ja sen, miltä hän haluaa operaation jälkeen näyttää: ihan erilaiselta vaiko vain freshimmältä itseltään.

Julkisella puolella plastiikkakirurgia tarkoittaa pääasiassa korjaavaa kirurgiaa, muun muassa kudossiirtoja, palovammaleikkauksia, rintasyövän jälkeisiä rintarekonstruktioita ja erilaisia päivystysleikkauksia. Jonkin verran tehdään myös elämänlaatukirurgiaa, kuten rintojen pienennysleikkauksia ja silmien yläluomileikkauksia.

– Yksityisellä puolella tehdään osin samojakin leikkauksia, mutta siellä ei vaadita vastaavia kriteerejä kuin julkisella puolella. Leikkauksen syyksi riittää se, että jokin asia ulkonäössä vaivaa ja potilas sen haluaa omalla kustannuksellaan korjata, Höckerstedt sanoo.

Yleisin plastiikkakirurginen operaatio on silmän yläluomileikkaus

Asenteet esteettistä kirurgiaa kohtaan ovat Höckerstedtin mukaan viime vuosina muuttuneet sallivammiksi. Myös omakustanteisiin leikkauksiin hakeutuvien määrät ovat kasvaneet.

Yksityisillä klinikoilla tehtäviä plastiikkakirurgisia operaatioita ei Suomessa tilastoida, mutta Höckerstedtin arvion mukaan yksityisen puolen asiakkaistakin suurin osa – noin 80 prosenttia – haluaa korjaavia tai palauttavia toimenpiteitä esimerkiksi imettämisen, raskauksien tai merkittävän painonpudottamisen jälkeen.

Selvästi yleisin plastiikkakirurginen operaatio on silmän yläluomileikkaus. Alaluomileikkauksia tehdään huomattavasti harvemmin, koska niissä mahdolliset komplikaatiot ovat vakavampia ja toipuminen hitaampaa.

Seuraavaksi yleisintä on naisilla rintojen muokkaus – niiden pienennys, suurennus tai muotoilu – ja miehillä rintarauhasen liikakasvuun liittyvät gynekomastian operaatiot tai hiussiirteet. Kolmantena tulevat rasvaimut ja vatsan alueen korjausleikkaukset.

Riskejä liittyy leikkauksiin kuitenkin aina – myös odottamattomia. Nyt kohistaan ALCL:stä, harvinaisesta imukudoksen syövästä, joka kehittyy implanttionteloon ja on mahdollisesti nimenomaan implanttiin liittyvää.

Ala valvovat Valvira ja AVI eli aluevalvontavirasto.

– Pieleen menneistä leikkauksista ei Suomessa saa mitään miljoonakorvauksia, eivätkä korvaukset – mutteivät myöskään vahinkotapahtumat – ole yksiselitteisiä. Pelkkä pettymys lopputulokseen ei välttämättä ole potilasvahinko, sen sijaan raju infektio useimmiten on.

Korjaavat toimenpiteet tehdään ensisijaisesti operaation tehneellä klinikalla.

– Terveydenhuollon ammattilaisten laiminlyöntejä ja tietotaidon tasoa seurataan tarkasti, Anna Höckerstedt sanoo.

Jos esimerkiksi huulien täyteaineen on pistänyt terveydenhoitoalan ammattilainen, potilasvahinkolaki on voimassa.

– Jos sen on pistänyt joku muu, esimerkiksi kosmetologi, ja tulee esimerkiksi tulehdus, potilasvahinkolaki ei hoitoa korvaa, Höckerstedt sanoo.

Leikkauksen vievät pitkän pennin kukkarosta

Kauneusleikkausten hinnat vaihtelevat suuresti, ja aika ajoin esimerkiksi silmän yläluomileikkauksia tarjotaan tehtäväksi suurella alennuksella. Normaalistikin sama toimenpide voi maksaa toisella klinikalla kaksi kertaa niin paljon kuin toisella.

– Hintaan vaikuttaa ennen kaikkea se, kuinka kauan leikkaukseen menee aikaa, sanoo rasvansiirtoihin, rasvaimuun ja vartalonmuokkaukseen erikoistunut plastiikkakirurgi Hilkka Peltoniemi.

Leikkauksessa on kirurgin lisäksi mukana anestesialääkäri, anestesiahoitaja, avustava hoitaja, passari ja heräämöhoitaja. Heidän palkkansa lisäksi asiakas maksaa myös leikkaussalikulut.

– Kahden tunnin leikkauksessa kustannukset liikkuvat 5 000:n ja 8 000:n euron välillä. Siinä ajassa ehditään tehdä esimerkiksi rintojen pienennys tai suurennus, vatsanpeitteiden korjaus tai kasvojen rasvansiirto, Peltoniemi kertoo.

Jos kyseessä on puhtaasti esteettinen toimenpide, hinnan päälle lisätään vielä 24 prosentin arvonlisävero. Lisäkustannuksia syntyy, jos operaa- tiossa käytetään kalliita materiaaleja, erikoislankoja tai implantteja.

– Vatsamakkaroiden rasvaimu on tyypillisesti alvillista, mutta esimerkiksi monta lasta synnyttäneen naisen vatsalihasten erkauman korjaus on ilman muuta sairauden hoitoa eikä kuulu alvin piiriin, Peltoniemi kertoo.

”Ala on aika villi”

Mistä sitten tietää, minne kannattaa mennä hoitoon ja kenen plastiikkakirurgin leikattavaksi?

– Hyvä kysymys, Anna Höckerstedt sanoo.

– Ei ole olemassa mitään yleistä rekisteriä, jonka perusteella kuluttaja voisi päätellä, kenelle kannattaisi mennä. Siinä mielessä ala on aika villi. Osa potilaista arvostaa esimerkiksi nopeaa leikkausaikataulua, toiset taas haluavat tietyn kirurgin leikattavaksi. Joillekin raha ratkaisee.

Osa kirurgeista on erikoistunut tiettyihin toimenpiteisiin, kuten vaikeina pidettyihin nenäoperaatioihin tai kasvojenkohotuksiin. Hilkka Peltoniemi on yksi kapealla sektorilla töitä tekevistä.

– Intohimo, perehtyminen, ankara treenaus ja toisto tekevät tässäkin lajissa mestarin. Jos tekee vähän kaikkea, ei tule oikeasti hyväksi missään, hän sanoo.

Kuluttajan kontolle jää siis itse ottaa selvää eri klinikoiden laadusta, hoidosta ja plastiikkakirurgien ammattitaidosta.

– Suomessakaan kaikki leikkaavat lääkärit eivät ole edes yleiskirurgeja saati plastiikkakirurgeja, Peltoniemi kertoo.

”Moni häpeää ajatellakaan kauneusleikkausta”

Häpeä omasta turhamaisuudesta vaivaa monia naisia vielä silloinkin, kun he jo istuvat plastiikkakirurgin vastaanotolla.

– Välillä minun käy heitä oikein sääliksi, niin arasti he toiveistaan puhuvat ja niin hirveästi itseään syyllistävät, Peltoniemi kertoo.

– Kliseisen kuvan takia kaikki tuomitaan, ja siksi moni häpeää ajatellakaan kauneusleikkausta.

Yhä useampi ei häpeä. Peltoniemen konsultaatio- ja leikkausjono on kasvanut muutamassa vuodessa viikoista kolmeen kuukauteen.

– Nykyisin trendi on siirtynyt pelkistä rasvaimuista rasvansiirtoihin. Rasvansiirto kasvoihin yleistyy koko ajan. Implanttien poisto ja rasvansiirto rintoihin oli viisi vuotta sitten harvinaisuus, nyt se on viikoittainen toimenpide. Raskauksien jälkeisiä vatsanpeitekorjauksia tein viisi vuotta sitten yhdestä kolmeen kuukaudessa, nyt yhdestä kolmeen viikossa.

Peltoniemi kuvailee tyypillistä asiakastaan tavalliseksi keski-ikäiseksi perheenäidiksi, jolla on jalat maassa ja arvot kohdallaan.

– He eivät hae plastiikkakirurgiasta ikuista nuoruutta, vaan heillä on jokin jokapäiväistä elämää haittaava ongelma, jonka ratkeamisesta he ovat onnellisia ja helpottuneita.

Peltoniemen kokemus on, että naisia vaivaavat eniten raskauksien ja imetysten jäljet sekä vatsan roikkuminen.

– Monta lasta synnyttäneiden tai kaksosraskauden kokeneiden naisten lihaskalvot voivat olla niin venyneet, ettei vatsassa ole enää mitään pitoa. Vatsa pullottaa kuin loppuraskaudessa, ja selkä on sökönä, kun lihaskalvojen normaalisti antama tuki puuttuu. Tällaisille naisille vatsanpeitteiden korjaamisella voi olla elämänlaadullisesti valtava merkitys.

Raskauksien tuoma muutos vartaloon voi olla raju ja äkillinen, mutta raskaus ei Peltoniemen mukaan ole ainoa ”hyväksyttävä” syy hankkiutua leikkaukseen.

– Vatsan alueen leikkaus voi olla myös hyvä porkkana pudottaa painoa, kun tietää, että löysästä nahasta pääsee lopuksi eroon.

Vartalonmuokkaus ja rasvansiirto ovat Peltoniemen erikoisalaa.

– Toivon aina, että ihminen tekee ensin itse voitavansa ja löytää itselleen sopivan olotilan. Rasva-imu ei siis ole mikään laihdutuskonsti. Parhaimmillaan se on silloin, kun vartalossa on paikallisia rasvakertymiä, esimerkiksi reisien ulkosyrjillä tai vyötäröllä paksuina jenkkakahvoina.

Leikkaus voi parantaa elämänlaatua

Tuhansien eurojen laittaminen oman ulkonäkönsä kohentamiseen ei ole suurimmalle osalle naisista helppoa. Peltoniemen ja Höckerstedtin mukaan asiaa kannattaa harkita, jos jokin omassa kehossa jatkuvasti vaivaa tai rajoittaa olemista ja elämistä.

– Moni on valmis laittamaan 7 000 euroa uuteen autoon tai keittiöremonttiin. Samalla summalla voi tehdä myös jotain sellaista, josta voi olla iloa koko loppuelämäksi, Peltoniemi sanoo.

Tyytymättömyys omaan kehoon voi heijastua monin tavoin muuhun elämään.

– Esimerkiksi tubulaariset eli putkirinnat tai hyvin epäsymmetriset rinnat voivat olla nuorelle tytölle hyvin traumaattisia. Jos niitä ei hoideta, ne voivat pahimmillaan ohjata hänen psyykkistä kehitystään vinksalleen.

Myös Anna Höckerstedt toivoo, että esteettinen kirurgia pääsisi turhamaisuuden leimasta.

– Kirurgiseen operaatioon ei pidä koskaan suhtautua kevyesti, mutta toisaalta sen avulla voi saada aika paljon iloa elämään.

Höckerstedt viittaa vuonna 2014 tehtyyn, Kai M.M. Saariniemen johtamaan suomalaistutkimukseen, jonka mukaan abdominoplastia eli vatsan muotoilu- ja kiristysleikkaus parantaa merkittävästi potilaan elämänlaatua voimakkaan painonpudotuksen jälkeen ja kohentaa muun muassa itsetuntoa ja mielenterveyttä.

– On todennettu myös, että rintojen pienennys mutta myös suurennus saa aikaan elämänlaadun kohenemista. Jos se on se asia, joka ihmistä ahdistaa, silloin leikkaus auttaa.

Pähkinänkuoressa tulosta voi tulkita myös toisinpäin: jos kaikki ahdistaa eikä omaan ulkonäköönsä ole koskaan tyytyväinen, kauneusleikkaus ei sitä tilannetta paranna.

Jos harkitset esteettistä kirurgiaa:

  1. Mieti mitä haluat ja miksi. Keskustele toiveistasi lääkärisi kanssa ja ota selvää, ovatko tavoitteesi realistisia.
  2. Tiedosta riskit. Kaikkiin leikkauksiin liittyy aina jonkinlainen riski.
  3. Ota selvää lääkäreistä ja palveluja tarjoavista klinikoista. Älä usko ainakaan varauksetta sosiaalista mediaa.

Näin Annan lukijapaneeli vastasi kysymyksiin plastiikkakirurgiasta

Kuinka paljon operaatiosi maksoi?

0–500 euroa

38 %

501–1 000 euroa

16 %

1 001–2 000 euroa

21 %

2 001–3 000 euroa

8 %

3 001–5 000 euroa

8 %

yli 5 000 euroa

10 %

 

En ole kauneusleikkauksessa käynyt, mutta haluaisin mennä tai olen sitä joskus miettinyt.

50 %

Kyllä

50 %

En

Lähde: Annan lukijapaneeli, vastaajia 522.

Onko sinulle tehty plastiikkakirurginen operaatio?

Kyllä 14 %

Ei 86  %

 

Millainen leikkaus sinulle tehtiin?

46 %

Silmäluomileikkaus

13 %

Rintojen suurennus

13 %

Rintojen pienennys

11 %

Rasvaimu tai vartalon muotoilu

9 %

Ihon vaurioiden tai arpien korjaus

3 %

Nenäleikkaus

1 %

Kasvojen kohotus

1 %

Hörökorvaleikkaus

Jokin muu, mikä:

18 %

Luomien poisto kasvoista, rinnankorjausleikkaus, rinnan rekonstruktio rinnanpoiston jälkeen, vatsan korjausleikkaus.
Lähde: Annan lukijapaneeli, vastaajia 522.