Väsymyksen ja apeuden syynä alistressi? Tunnista oireet ja hoida oikein

Haasteiden puutteesta johtuva alistressi aiheuttaa väsymystä ja apeutta. Alistressin oireet voidaan kuitenkin sekoittaa ylikuormitukseen. Lue, miten tunnistat alistressin ja miksi riittävät haasteet tekevät elämästä onnellisempaa.

Pitkään jatkuva, kova stressi aiheuttaa ahdistusta, väsymystä ja mielialojen heittelyä. Stressiä ei kuitenkaan saa vältellä liikaa, sillä täydellinen stressittömyys on yhtä uuvuttava tila kuin liiallinen paine. Alistressi voi jopa aiheuttaa samanlaisia oireita kuin ylikuormitus.

Healthland-lehdessä esitellyt tutkimukset osoittavat, että täydellinen stressittömyys vähentää ihmisen kokeman onnellisuuden määrää. Tarvitsemme hieman painetta ja jopa takaiskuja, jotta elämä tuntuisi mielekkäältä ja kehittävältä.

Pieni stressi motivoi ja tuntuu hyvältä

Psykologi Susan Heitler selvittää hyvän stressin tarpeellisuutta Psychology Todayn kolumnissaan. Heitlerin mukaan tarvitsemme kohtuullista stressiä, sillä se lisää mielihyvähormoni dopamiinin tuotantoa.

Dopamiini toimii kuin hyviä valintoja kohti ohjaava kompassi, sillä sen määrä nousee, kun teemme miellyttäviä asioita. Esimerkiksi syöminen ja seksi lisäävät dopamiinin tuotantoa. Myös sopivan kokoiset haasteet voimistavat hormonin eritystä. Sen ansiosta tunnemme mielihyvää, kun saavutamme tavoitteemme.

Dopamiinin tuotanto aktivoituu myös silloin, kun koemme jotain uutta tai merkittävää. Hormonin ansiosta olomme on tällöin utelias ja innostunut. Jos dopamiinitaso laskee, tärkeätkin asiat tuntuvat laimeilta.

Dopamiini vaikuttaa myös sisäiseen kelloomme. Jos hormonin tuotanto hiipuu, päivät tuntuvat puuroisilta ja herääminen on vaikeaa. Asioiden aikaansaaminen on hankalaa, vaikka venyttäisimme työpäivää iltaan.

Alistressi oireilee kuin uupumus

Alistressin oireet voivat sekoittua liiallisesta stressistä johtuvaan uupumukseen tai masennukseen. Jos ihminen luulee olevansa ylikuormittunut, hän voi vähentää töitä ja harrastuksia, koska ajattelee tarvitsevansa lepoa.

Passiivisuus kuitenkin pahentaa alistressin oireita. Jotta olo virkistyisi ja piristyisi, ihminen tarvitsee päämääriä, haasteita ja aktiivisuutta.

Alistressiä ei voi diagnosoida muutaman yksittäisen oireen perusteella. Oireiden lisäksi kannattaa tarkastella koko elämäntilannettaan. Mieti, onko työsi tarpeeksi kiinnostavaa? Milloin viimeksi opit jotain uutta tai otit riskejä? Onko sinulla haaveita ja tavoitteita?

Nämä oireet viittaavat alistressiin:

• Olosi on väsynyt ja puuroinen.
• Päivärytmisi on sekaisin.
• Töiden aloittaminen ja valmiiksi saaminen on vaikeaa.
• Käytät kohtuuttomasti aikaa helppojenkin rutiinien viilaamiseen.
• Asiat, jotka ilahduttivat ja motivoivat sinua aikaisemmin, tuntuvat samantekeviltä.
• Olet kyyninen ja ärtynyt.
• Ruokahalusi hiipuu tai piristät itseäsi liialla herkuttelulla.
• Seksihalusi ovat laimeat tai tarvitset aina pornon kaltaista rajua stimulaatiota kiihottuaksesi.
• Et saa iloa ihmissuhteista.

Turhautunut tarvitsee haasteita

Alistressiin ei ole yhtä oikeaa lääkettä. Keinot turhautumisen katkaisemiseen vaihtelevat ihmisen ja elämäntilanteen mukaan.

Joskus uudet harrastukset, liikunta ja arjesta irrottautuminen riittävät kohentamaan vireystilaa ja motivaatiota. Toisinaan tarvitaan suuria muutoksia. Jos työ on junnannut paikallaan vuosia, työnkuvan muutos tai työpaikan vaihto voivat tuoda elämään kaivattua haastetta.

Työpaikan vaihto ei kuitenkaan ole aina mahdollista. Tällöin elämänsisältöä ja haasteita on etsittävä muualta. Esimerkiksi kehittävä harrastus tai sivutoiminen yrittäjyys voivat tehdä elämästä taas inspiroivaa.

Oireista kannattaa kertoa lääkärille, jos et piristy elämänmuutoksista huolimatta tai kärsit myös fyysistä oireista, kuten vatsavaivoista ja palelusta. Esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa alistressiä muistuttavaa väsymystä ja apeutta.

Opettele tunnistamaan sopiva stressitaso

Kaaren muotoinen käyrä kuvaa stressin vaikutuksia kehoon ja mielialaan. Stressin täydellinen puuttuminen saa elämän tuntumaan raskaalta, tylsältä ja merkityksettömältä. Tällöin myös hyvinvointikäyrä matelee maassa.

Sopiva stressi sen sijaan nostaa käyrän ylös, sillä stressi lisää dopamiinin ja kortisolin tuotantoa. Nämä hormonit vaikuttavat sopivina annoksina positiivisesti mielialaan ja vireyteen.

Kun stressi on huipussaan, olo on euforinen ja kiihtynyt. Aistit valpastuvat, ja unentarve ja ruokahalu pienentyvät.

Jos stressi jatkuu pitkään, hyvinvointikäyrä alkaa kuitenkin laskea. Ihminen voi uupua, kyynistyä ja oireilla fyysisesti. Liiallinen kortisolintuotanto voi altistaa keskivartalolihavuudelle, muistihäiriöille, kehon tulehduksille sekä sydän- ja verisuonisairauksille. Dopamiinin ylituotanto taas saattaa olla yhteydessä Alzheimerin ja Parkinsonin tautiin ja autoimmuunisairauksiin.

Sopivan stressitason löytää tarkkailemalla kehoaan ja mielialaansa. Se, mikä on toiselle pientä painetta, voi olla toiselle sietämätöntä kuormitusta. Omaa stressinsietokykyään ei siis kannata verrata muihin.

Stressiä on tarpeeksi, kun olo on valpas ja aikaansaava, mutta pystyt rauhoittumaan ja saat yöllä unta. Stressi pitäisi katkaista siinä vaiheessa, kun elimistö ja mieli alkavat laukata ylikierroksilla.

Lähteet: Healthland, Livestrong, Lääkärilehti, Psychology Today, The Science of Running, Terveyskirjasto.

Lue myös:

Työmotivaatio hukassa? Lue 16 motivoivaa voimalausetta

Mistä motivaatiota, kun kiinnostusta ja energiaa ei ole?

Vaivaako stressi? Rauhoita hermosti viiden minuutin meditaatiolla

Tunnista stressin oireet ja tasaa kierrokset ennen lomaa

Keskustele:

Mikään ei kiinnosta, vaikka kaikki on elämässäni hyvin