Voiko etähoito korvata perinteisen lääkärissä käynnin? Etälääketieteessä lääkäri tutkii vaikka videopuhelun avulla

Lääkäri Mikko Lehtovirta näkee uutta tekniikkaa soveltavassa etähoidossa paljon mahdollisuuksia. Suomen Potilasliitto ry:n puheenjohtaja Paavo Koistinen uskoo perinteiseen potilaan ja lääkärin kohtaamiseen vastaanotolla.

Etähoito tarkoittaa teknologian mahdollistamaa terveydenhuollon toteuttamista siten, että lääkäri ja potilas eivät ole fyysisesti samassa paikassa. Etälääketieteessä potilaan tutkiminen perustuu erilaisilla viestintäjärjestelmillä välitettyihin tietoihin. Palvelut toteutetaan esimerkiksi puhelimen, videopuheluiden, suojatun sähköpostiyhteyden, etämonitoroinnin tai välitettyjen kuvien kautta.

Voiko verkon välityksellä tapahtuva etähoito korvata perinteisen kasvokkain tapahtuvan hoitotyön?

Mikko Lehtovirta: Voi osittain. Etähoidon mielekkyys riippuu täysin tilanteesta. Esimerkiksi psykiatriassa etäkontaktit toimivat hyvin – hoidon tarpeen arvioiminen verkkokyselyllä on joskus potilaiden mukaan jopa parempi vaihtoehto kuin kasvokkain tapahtuva kohtaaminen. Joidenkin tutkimusten mukaan potilaat kokevat tulevansa paremmin kuulluiksi verkkohaastatteluissa kuin vastaanotolla. Toisaalta on sairauksia, joissa lääkärin ja potilaan fyysinen kontakti on välttämätön. Tällaisia ovat kaikki sellaiset sairaudet, joissa aistinvarainen arviointi on keskeistä. Etähoito voi korvata joitain osia terveydenhuollossa, mutta ei ainakaan toistaiseksi vielä perinteistä hoitoa.

Paavo Koistinen: Ei voi. Etähoito voi olla täydentävää hoitotyötä kasvokkain tapahtuvan hoidon lisänä. Kysymys on myös siitä, voiko potilas luottaa hoitavaan lääkäriin ja sairaanhoitajaan. Ellei suoraa kontaktia ole olemassa, luottamus saattaa jäädä pinnalliseksi. Puutteellinen luottamus voi haitata esimerkiksi hoitoon sitoutumista.

Voiko virtuaalisessa kohtaamisessa päästä samaan lopputulokseen kuin livenä?

ML: Kyllä, joissakin tapauksissa. Onnistunut videopuhelu voi tuottaa saman hyödyn kuin istuminen psykoterapeutin kanssa samassa vastaanottotilassa. Samoin yksinkertainen chat-kontakti kuumeettoman rakkotulehduksen hoidon käynnistämiseksi onnistunee ongelmitta. Polven nivelsidevamman arvioimisessa etäyhteys taas ei kovin helposti korvaa fyysistä vastaanottoa.

PK: Ei ainakaan ensimmäisellä hoitokerralla. Pidän etähoitoa toimivana ratkaisuna lähinnä jo olemassa olevan hoitosuhteen jatkamiseen. Puhelinkonsultaatio voi toimia esimerkiksi silloin, jos toisensa tuntevat potilas ja lääkäri kertaavat jatkohoitosuunnitelmaa. Hyvän potilassuhteen syntymiseksi on tärkeää tavata ensimmäisen kerran kasvokkain.

Voiko lääkäri tehdä ruudun välityksellä luotettavia diagnooseja?

ML: Koko ajan enenevässä määrin voi, kunhan ymmärtää etäyhteyden rajoitukset. Digitaalisen kuvan laadun parantuessa kaikki kuvan kautta tapahtuva diagnosointi tarkentuu ja helpottuu. Joskus ruudun välityksellä voi tehdä jopa luotettavamman diagnoosin kuin silmämääräisesti. Nykyaikaiset tekoälyä soveltavat ohjelmistot vievät tarkkuuden ja täsmällisyyden aivan uudelle tasolle. Kannattaa myös muistaa, että esimerkiksi yleislääkärin taito arvioida potilaan ihomuutoksia vaihtelee hänen perehtyneisyytensä ja kokemuksensa mukaan.

PK: Todennäköisesti ei voi. Epäilen vahvasti ruudun välityksellä tehtävän diagnosoimisen onnistumista, koska menetelmät eivät ole vielä tarpeeksi hyviä. Tietenkin tekniikka kehittyy koko ajan ja kuvat tarkentuvat, mutta pidän etädiagnosointia potilaan kannalta erittäin riskialttiina menetelmänä.

Voiko väärien diagnoosien tai hoitovirheiden määrä kasvaa etähoidon seurauksena?

ML: Kyllä voi. Kun diagnosointi tai hoidon seuranta tapahtuu etänä, lääkärin tärkeimpiä tehtäviä on ymmärtää, mitä tietoa etäyhteyden kautta ei voi saada. Ruotsi julkaisi hiljattain määritelmät sairauksista, joita etäyhteydellä ei saa lainkaan diagnosoida tai hoitaa. Pidän tätä hyvänä avauksena, koska etälääketieteessä on todettu olevan eroja lähikontakteihin verrattuna. Lääkäreiden on todistetusti osoitettu esimerkiksi määräävän liian herkästi antibiootteja etäyhteysvastaanotoilla.

PK: Kyllä voi, ja melko varmasti kasvaakin. Tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin potilas voi kokea koko tilanteen keinotekoiseksi ja vieraaksi siinä määrin, ettei kykene esittämään etänä kaikkia niitä asioita, joita olisi välttämätöntä kertoa lääkärille. Toiseksi kaikki koskettamalla ja tunnustelemalla tapahtuva tutkiminen on etävastaanotolla mahdotonta.

Onko etähoidossa muita hyötyjä kuin kustannustehokkuus?

ML: On. Etälääkäripalvelut perustuvat digitaalisen informaation käsittelyyn ja siirtoon. Digitaaliseen muotoon muutettua tietoa on mahdollista esimerkiksi vertailla ja yhdistellä ja jakaa samanaikaisesti usealle osaajalle. Olemme vasta etälääketieteen hyödyntämisen alkutaipaleella.

PK: Ei. Kustannustehokkuus on etälääkäripalveluiden keskeisin hyöty. Vaikka etälääketiede on kustannustehokasta, sitä tulisi käyttää vain kaikkein yksinkertaisimpien asioiden hoitamiseen.

Onko vaarana, että syrjäseuduilla satsataan jatkossa enää vain etälääkäripalveluihin?

ML: En näe tätä ongelmana. On parempi, että potilas pääsee etäyhteyteen saman lääkärin kanssa vaikka viikoittain kuin satunnaisen lääkärin vastaanotolle kerran kuussa. Kannattaa muistaa, että etäpalvelut ovat alun perin nimenomaan kehittyneet seuduilla, joissa pitkät välimatkat hankaloittavat palveluiden tarjontaa, kuten Lapissa ja Afrikan maissa.

PK: Kyllä on. Näin on jo tapahtunut. Tosin näillä seuduilla lääkäritapaamiset ovat vähentyneet ilman etäpalveluiden olemassaoloakin. Tästä voi tietysti tehdä johtopäätöksen, että etäpalvelu olisi sentään parempi kuin ei mitään.

Miten ennustat etälääkäripalveluiden kasvavan?

ML: Tekoäly tulee muuttamaan etälääketiedettä – miten ja millä aikataululla, on vielä vaikea ennustaa. Lähimpinä vuosina tulemme näkemään todennäköisesti vakiintuvaa etävastaanottotoimintaa, vähitellen kehittyvää sähköistä hoidontarpeen arviointia ja tiettyjen lääkärin tehtävien siirtymistä hoitajille niin, että lääkäri on etäyhteyden päässä. Veikkaan myös, että tarve varmistaa diagnooseja perinteisillä vastaanotoilla kasvaa.

PK: Pelkään, että kustannussäästöt tulevat olemaan aina vain tärkeämpi aate. Jää nähtäväksi, miten kehitys vaikuttaa potilaaseen. Pelkään, että potilaan asema huononee ja virhediagnoosien määrä kasvaa etävastaanottojen yleistyessä.

Miten itse mieluiten hoidat lääkärikäyntisi?

ML: Se riippuu siitä, mitä asiaa minulla on lääkärille ja missä vaiheessa hoitosuhdetta olen. Mitä epävarmempi olen itse siitä, mistä vaivasta on kyse, sitä enemmän koen tarvitsevani kasvokkain tapahtuvaa vastaanottoa.

PK: Menen mieluiten lääkärin pakeille henkilökohtaisesti. Minusta on ylipäätään mielekkäämpää asioida livenä kuin ruudun tai puhelimen välityksellä. Lääkärin korvaaminen tietokoneella tai tekoälyllä vaikuttaa minusta scifi-elokuvien touhulta.