Hyvinvointi

Vahvista mielen suorituskykyä – Karhu-ryhmän ex-pomo Harri Gustafsberg kertoo neljä askelta sen toteuttamiseksi

Menestyneet ihmiset ovat todennäköisesti epäonnistuneet huomattavasti useammin kuin onnistuneet. Kokemus vahvistaa mielen suorituskykyä, sanoo mielen suorituskyvystä kirjan kirjoittanut Harri Gustafsberg.
18.10.2019 Teksti: Tanja Kröger Kuvat: Heli Hirvelä

Töissä deadlinet paukkuvat päälle, eikä aika riitä kaikkeen. Miten reagoit? Valmistaudutko haasteisiin rauhallisin mielin ja teet tietoisen päätöksen keskittyä olennaiseen vai stressaatko ja taistelet suoriutuaksesi kaikesta? Tapa reagoida erilaisiin asioihin riippuu siitä, millainen mielen suorituskyky sinulla on.

Mielen suorituskykyyn perehtyneeltä tutkija-kirjailija Harri Gustafsbergiltä ilmestyi lokakuussa kirja Karhu-ryhmä (2019.) Harri työskenteli Poliisin valtakunnallisessa valmiusyksikkö Karhussa muun muassa operatiivisena johtajana ja hänen kirjansa kertoo näistä vuosista sekä ihmismielen pimeästä puolesta.

Tässä jutussa Harri kertoo neljä askelta mielen suorituskyvyn kehittämiseen.

1. Ota vastuu tekemisistäsi

Harrin mukaan mielen suorituskykyä voi vahvistaa muun muassa kiinnittämällä huomiota siihen, kuinka asioihin valmistautuu. Ensin pitää kuitenkin ymmärtää, mitä haluaa. Vastuu omasta kehittymisestä pitää ottaa itse.

– Vastuuta ei voi siirtää toiselle. On tärkeää ymmärtää, ettei kukaan muu voi tehdä toisen puolesta päätöksiä.

Harrin mukaan vastuun ottaminen omista tekemisistä edellyttää sen ymmärtämistä, kuka on ja mitä haluaa elämältä.

– Se on eräänlainen pohja sille, miten henkistä suorituskykyä kehitetään.

2. Huomioi fyysinen vointisi

Fyysisellä ololla on suuri vaikutus mieleen. Arjessa sen huomaa helposti: jos on syömättä pitkiä aikoja, verensokeri laskee ja se vaikuttaa myös mieleen. Autonomiseen hermostoon voi puolestaan vaikuttaa hengityksen avulla.

– Fysiologisista reserveistä, kuten unesta, ruoasta, fyysisestä aktiivisuudesta ja hengityksestä, on tärkeää huolehtia.

3. Opettele erottamaan ajattelu ja tunteet

Jos ajattelu ohjaa ihmisen tunteita ja tunteet ohjaavat ajattelua, syntyy kiertävä kehä. On kuitenkin tärkeää  ymmärtää, että aina se, miltä tuntuu, ei ole totta.

– Jos tuntuu vaikealta aloittaa opiskelu aikuisena, silloin tulee uskoneeksi tunnetta. Uuden toiminnan aloittamisen ja tapojen muokkaamisen kuuluukin tuntua siltä, ettei ole varmoilla vesillä.

Jos tekee asioita vihassa, epätoivossa tai ahneudessa, on kokemastaan vaikea päästä yli, koska mielentila ei ole ollut kirkas ja selkeä.

Harri on myös tehnyt väitöskirjan vuonna 2018 yksilön ja organisaation resilienssistä. Harrin mukaan resilienssi eli sopeutumiskyky lisää valmiutta muutoksiin. Kun tapahtuu jotain odottamatonta, ihminen, jolla on hyvä resilienssi, on tilanteen päällä, pääsee siitä nopeasti yli ja palautuu muutoksesta.

4. Tee tietoisia päätöksiä

Mielen suorituskyky voi kehittyä, jos ihminen pystyy tekemään tietoisen päätöksen siitä, että hän yrittää epäonnistumisen mahdollisuudesta huolimatta. Päätöksiin liittyy siis aina riski onnistua ja samalla myös riski epäonnistua.

– Kun epäonnistuu, se on tietoisen päätöksen tulos ja siitä pääsee nopeammin eteenpäin.

Mielen suorituskykys: Ympärillä näkyvät rakennukset ovat esimerkkejä tietoisista päätöksistä, joita mieli on tehnyt, Harri Gustafsberg sanoo.

Ympärillä näkyvät rakennukset ovat esimerkkejä tietoisista päätöksistä, joita mieli on tehnyt, Harri Gustafsberg sanoo.

Kokemus vahvistaakin mielen suorituskykyä. Jos ei tee päätöstä siitä syystä, että kaikki menee kuitenkin pieleen, ei voi kehittyä. Silloin käy helposti niin, että ihminen alkaa pelätä kaikkia epävarmoja tilanteita.

– Menestyneet ihmiset ovat todennäköisesti epäonnistuneet huomattavasti useammin kuin onnistuneet. He ovat saattaneet epäonnistua sata kertaa. Silti he ajattelevat kokeilevansa niin kauan, että onnistuvat.

Lue myös: Resilienssi ei ole pelkkää sopeutumista – nämä piirteet yhdistävät vastoinkäymisistä hyvin selviytyviä

Lue myös

Suosittelemme