Itsetuntemus

Resilienssi ei ole pelkkää sopeutumista – nämä piirteet yhdistävät vastoinkäymisistä hyvin selviytyviä

Elämä yllättää, ja vastoinkäymisiltä on vaikea välttyä. Miksi toinen murtuu ja toinen selviytyy? Selitys on resilienssi.
3.3.2019 Teksti: Virve Järvinen Kuvat: iStock

Tämä parisuhde loppuu nyt. Valitettavasti työnhakuprosessi päättyy sinun kohdallasi tähän. Olet sairastunut parantumattomasti. Elämässä tulee eteen monenlaisia ongelmia ja vastoinkäymisiä. Yksi murtuu niiden alle ja lakkaa yrittämästä. Miksi hakea uutta kumppania tai työpaikkaa, sillä kuka huonon huolisi? Mitä väliä terveellisillä elämäntavoilla on, jos on saanut jo yhden sairauden riesakseen?

Toinen toipuu rankoistakin kokemuksista ja jatkaa elämäänsä. Uusi rakkaus odottaa jossain, ensi kerralla työnhaussa voi onnistaa ja terveelliset elämäntavat auttavat jaksamaan sairauden kanssa.

Selitys siihen, miksi joku lamaantuu ja toinen ei, on resilienssissä.

– Resilienssi tarkoittaa sopeutumis- ja selviytymiskykyä yllättävien muutosten ja menetysten kohdatessa. Resilientti ihminen reagoi niihin muita lievemmin ja palautuu niistä nopeammin, psykologi, traumapsykoterapeutti Soili Poijula kertoo.

Jokaisella on murtumispisteensä, resilientilläkin. Mutta kun hän pääsee pois vaikeista olosuhteista, hän toipuu. Kun riitainen parisuhde päättyy tai sairaus saadaan hoitotasapainoon, hän voi alkaa jopa kukoistaa.

– Resilientti pystyy käyttämään vaikeankin kokemuksen hyväkseen. Hän on sen jälkeen tietoinen haavoittuvuudestaan mutta myös vahvempi kohtaamaan tulevan.

Resilienttejä yhdistää rohkeus

Resilienteillä on tiettyjä yhteisiä ominaisuuksia. He ovat temperamentiltaan rohkeita ja uskaltavat kohdata vaikeudet.

Temperamenttipiirteet ovat synnynnäisiä ja melko pysyviä, mutta ne eivät ainoina nosta ketään suosta.

– Resilienssi ei ole pelkkää sopeutumista. Vastoinkäymisistä selviytyminen ja tulevaisuuteen suuntaaminen edellyttävät myönteistä asennetta ja taitoja: realistista optimismia, aktiivisuutta ja tehokkaita selviytymiskeinoja.

Selviytymiskykyinen ihminen ei vetäydy eikä jää uhrin asemaan jossittelemaan. Resilientti ei myöskään kehittele päässään katastrofiajatuksia.

Hän huomaa vaikeuksien keskellä vaikutusmahdollisuuksia ja toimii.

– Resilientti ei ole jääräpää, joka uskoo selviytyvänsä kaikesta yksin. Hänellä on tunneälyä ja sosiaalisia taitoja. Hänellä on itseluottamusta ja rohkeutta siinäkin mielessä, että hän osaa ja uskaltaa pyytää apua.

Jotta ihmisestä tulee selviytymiskykyinen, hänen on altistuttava kohtuullisille vaikeuksille jo lapsena. Lohdullista on, että resilienssi lisääntyy kaikilla elämänkokemusten seurauksena. Sitä ei kuitenkaan tarvitse jäädä odottelemaan, sillä selviytymiskykyä voi vahvistaa kaiken ikäisenä.

”Selviytyjien aivojen palkitsemisjärjestelmä on herkistynyt reagoimaan myönteisiin ärsykkeisiin”

Menetykset, traumat ja kielteiset kokemukset aiheuttavat stressiä. Näissä tilanteissa toimintakykyä ylläpitävät ja tilanteeseen sopeutumista tukevat tekijät ovat samoja kuin ne, jotka vahvistavat resilienssiä.

Näitä ovat esimerkiksi optimismi, tunteiden hallinta, ongelmanratkaisutaidot, joustavuus, hyvä fyysinen kunto ja hyvät, läheiset ihmissuhteet.

– Aivojen kuvantamistutkimuksissa on huomattu, että selviytyjien aivojen palkitsemisjärjestelmä on herkistynyt reagoimaan myönteisiin ärsykkeisiin. Vaikka tilanne ja ympäristö olisivat ankeat, selviytyjät eivät takerru kielteisiin ajatuksiin ja uppoa suruun.

Kokemukset muuttavat aivoja läpi elämän. Aivojen toimintaa ja ajattelua voi ohjata myönteisyyteen ja hyvän huomaamiseen: mielessä vahvistuvat ne asiat, joihin kiinnittää toistuvasti huomiota.

– Kannattaa ennemmin keskittyä siihen, mitä hyvää ympärillä on kuin siihen, mitä itseltä puuttuu.

Huomion suuntaaminen myönteisiin asioihin vaatii kielteisyyteen taipuvaiselta alkuun tahdonvoimaa. Huoliharjoitus voi vähentää ikävien ajatusten ylivaltaa. Siinä päivästä varataan vartti mieltä painavien asioiden pohdintaan, jonka jälkeen huolivastaanotto suljetaan seuraavaksi päiväksi. Yleensä vastaanotolla käsiteltävien asioiden määrä pikkuhiljaa vähenee.

Huumorintaju on tärkeä selviytymiskeino

Tietoisuustaidot eli mindfulness ohjaa itsehavainnointiin, omien tunteiden tunnistamiseen ja itsesäätelytaitoihin.

– Vaikean tilanteen alussa touhuaminen ohjaa ajatukset pois ikävyyksistä ja auttaa pysymään toimintakykyisenä, mutta jatkuessaan touhuaminen vie välttelyyn ja ikävä tunne voimistuu.

Tietoisuustaidot auttavat kohtaamaan ja sietämään hankalia tunteita. Kun tunteet kohdataan, ne rauhoittuvat.

Ja kun tunteet eivät ota valtaa, järki saa äänensä kuuluviin ja ongelmanratkaisutaidot pääsevät käyttöön.

– Ongelmatilanteissa kannattaa palata menneeseen ja muistella, millä keinoilla on aiemmin selviytynyt niistä. Aiempien onnistumisten muisteleminen lisää pystyvyyden tunnetta ja tuo toivoa. Ne yhdessä motivoivat ponnistelemaan tilanteen ratkaisemiseksi.

Mindfulnessin ansiosta lisääntynyt itsemyötätunto ehkäisee itsekriittisyyttä, liiallista murehtimista ja ikäviin asioihin kiinnijäämistä.

Kun itsemyötätunto on hyvä, joustavuus lisääntyy. Joustava asenne pehmentää pettymyksiä. Mieleltään joustava ihminen ymmärtää, että jokainen tekee virheitä mutta virheistä voi oppia ja suunnata eteenpäin kokemusta rikkaampana.

– Joustava ihminen on monesti huumorintajuinen. Huumorintaju on tärkeä selviytymiskeino varsinkin auttamisammateissa, joissa altistutaan äärimmäisille menetyksille.

Yksikin ihminen riittää

Muutokset kuluttavat ja vievät voimavaroja. Itsestä huolehtiminen ja hyvä fyysinen kunto takaavat, että energiaa riittää selviytymiseen. Kunnosta pidetään huolta liikkumalla, nukkumalla tarpeeksi ja syömällä terveellisesti. Myös ihmissuhteista saa voimaa.

– Vuorovaikutustaidot auttavat kehittämään ja ylläpitämään ihmissuhteita. Verkoston ei ole pakko olla laaja.

Vaikeassa tilanteessa auttaa se, kun lähellä on edes yksi ihminen, joka välittää ja johon voi turvautua. Sellainen, jolta uskaltaa pyytää apua ja jonka kanssa voi keskustella tapahtuneesta.

Suosittelemme