Hyvinvointi

Hampaiden yöllinen pureminen voi pahentaa kaksoisleukaa – testasimme Voice Massagen, joka poistaa puremisesta johtuvia ongelmia

Kun vääränlainen purenta aiheuttaa päänsärkyä tai äänentuotantoon ja hengitykseen liittyvät lihakset ovat jumissa, Voice Massage -hierontahoito voi helpottaa tilannetta. Tavallisesta hieronnasta poiketen siinä keskitytään hengityslihasten käsittelyyn ja purentalihaksia hierotaan myös suun sisältä.
25.1.2020 Teksti: Iina Alanko Kuvat: iStock

1. Mitä on Voice Massage?

Suomalaisen hieroja Leena Koskisen kehittämä Voice Massage on klassista hierontaa, jonka tavoitteena on rentouttaa äänentuottoon, hengitykseen ja purentaan osallistuvia lihasryhmiä ja vapauttaa rintakehän, kaularangan ja pään jännitystiloja.

– Voice Massage on kokonaisvaltainen hoito, jossa rauhalliset ja hitaat hierontaotteet vaikuttavat syviin kudoksiin. Otteet ovat tarkkaan määriteltyjä, kertoo fysioterapeutti ja Voice Massage -hieroja Iiris Aittola.

Hoitomuoto sai alkunsa 1980-luvun alussa, kun Koskinen tuskastui potilaidensa kroonistuneisiin niska-hartiakipuihin. Koskinen alkoi tutkia ihmisen anatomiaa ja fysiologiaa ja erityisesti lihasten ja niiden vastavaikuttajalihasten toimintaa. Asiakastyössä hän alkoi hoitaa molempia: kun asiakas tuli niska-hartiahierontaan, Koskinen käsitteli myös hänen rintalihaksistoaan, kehon etupuolta.

2. Miten hoito eroaa tavallisesta hieronnasta?

Se on länsimaiseen lääketieteeseen pohjautuva erikoishierontahoito. Tavallisesta hieronnasta se eroaa siten, että siinä hoidetaan erityisesti hengityslihaksistoa.

Erityistä on sekin, että purentalihaksia hierotaan myös suun sisäpuolelta.

3. Kenelle Voice Massage sopii?

Alunperin Voice Massage suunniteltiin auttamaan laulajia, laulunopiskelijoita ja puhallinsoittajia, jotka käyttävät työkaluina ääntään, hengitystään ja kasvolihaksiaan.

– Ongelmat äänen kanssa voivat olla hyvin dramaattisia esimerkiksi laulajalle tai näyttelijälle. Ääni on hyvin herkkä, ja herkästi sitä täytyy myös hoitaa, Aittola sanoo.

Rentous on hyvän äänenkäytön perusta, on kyse sitten puhumisesta tai laulamisesta. Nykyään hoidossa käy paljon esimerkiksi opettajia ja päiväkotien työntekijöitä, joiden ääni on jatkuvasti kovilla työympäristön hälinän vuoksi.

– Melu on riskitekijä äänelle. Kun joutuu jatkuvasti puhumaan hälinän yli, käyttää ääntään yli sen luonnollisten rajojen. Pahimmillaan äänihuuliin voi muodostua kyhmyjä.

4. Hyötyykö hoidosta, vaikkei äänen kanssa olisi ongelmia?

Kyllä. Hoidosta voi olla hyötyä myös tavallisista niska-hartiaseudun ongelmista kärsiville sekä niille, joilla on tapana purra hampaita yhteen.

– Stressi saa ihmisen usein puremaan yöllä hampaita yhteen, mikä aiheuttaa monenlaisia oireita ja jännitystiloja.

Purennan aiheuttamien jännitystilojen poistamisen lisäksi hoidosta voi saada apua muun muassa hengitys- tai nielemisongelmiin, tinnitykseen, päänsärkyyn ja käsien puutumiseen.

Sairauksia hoito ei paranna, mutta se voi helpottaa monia oireita, jotka johtuvat vääränlaisesta hengityksestä tai ylävartalon ja pään jännitystiloista. Sillä jos rintakehän lihakset ovat jumissa, hengitys on pinnallisempaa kuin silloin, kun keuhkoilla on tilaa täyttyä kokonaan.

Hoito voi Aittolan mukaan helpottaa myös astmaatikkojen ja allergikkojen hengittämistä ja refluksitaudin oireita.

5. Kuinka usein hoitoon tulisi mennä?

Voice Massage -hoidossa ei tarvitse käydä sarjahoitomaisesti, vaan hierojan pakeille voi hakeutua aina tarpeen mukaan.

Testissä voice massage: ”Ryhti suoristui”

Aluksi fysioterapeutti ja Voice Massage -hieroja Iiris Aittola tutkii hengitystäni. Sihistän ässää, ja Aittola tarkkailee, mihin asti ilma sisälläni liikkuu.

Hän alkaa lämmitellä selkärangan ympärillä olevaa hengitysalueen lihaksistoa joulukuusiotteella, eli hieroo lihaksia leveällä sormiotteella selkärangasta sivuille päin. Ote on pehmeä mutta voimakas.

Seuraavaksi vuorossa on kuokintaote, jossa hierojan sormet ovat tiiviisti vierekkäin. Hieroja painaa lihaksia hitaasti ja voimakkaasti selkärangasta sivuille päin, kunnes jännitykset pehmenevät sormien alla.

– Jännittynyt lihas on usein isompi kuin sen pitäisi olla. Tällä tekniikalla se ”sulaa”, pehmenee ja pienenee, Aittola kertoo.

Kuokkimisen jälkeen vuorossa on vanutus. Ote on yhä leveä, mutta nyt hierojan sormet ovat harallaan, ja hän tekee lihaksille J:n muotoisia venytyksiä.

– Vanutusotteella pääsee syvemmälle lihakseen. Samalla käsitellään myös lihaskalvoja ja yritetään tehdä mahdollisimman paljon tilaa keuhkojen ja rintakehän alueelle, Aittola kertoo.

Rintakehän alueen Aittola käsittelee samoin ottein kuin selän. Huokailen nautinnosta, kun kylkivälilihaksiani hierotaan, en muista, että niitä olisi hierottu koskaan aiemmin.

Arastelen hieman kaulan hieromista: oikea puoli on edellisyönä jumahtanut kireäksi. Tuntuu kuitenkin ihanalta, kun lihasten möykyt sulavat.

Seuraavana on vuorossa niskarusetin, kurkunpäätä nostavien ja laskevien lihasten sekä kurkunpään käsittely, sitten siirrytään pään alueelle.

Poskilihaksissani Aittola tuntee jännityksiä, jotka voivat liittyä hampaitten öiseen puremiseen. Hän huomaa jännityksiä myös leukani alta. Se on yleistä, koska leuan alla on paljon lihaskalvojen liitoskohtia.

– Leuan lihasten kireys vaikuttaa myös kaksoisleukaan. Jos hampaita puree yhteen, jännittyneisiin lihaksiin keräytyy nestettä ja ne turpoavat.

Lihaskalvojen käsittely aiheuttaa tuntemuksia myös niskassa ja hartioissa.

– Lihaskalvojen kautta kaikki lihakset ovat yhteydessä toisiinsa, Aittola selittää.

– Aiemmin monia kipuja, joille ei löydetty mitään fyysistä syytä, pidettiin ihan höpöhöpönä. Nyt on tajuttu, että ne johtuvat kireistä lihaskalvoista.

Pelkäsin etukäteen suun sisäpuolelta hieromista. Avaan suuni ja suljen sen sitten rennosti hierojan sormien ympärille. Aittola hieroo kolmea eri purentalihasta, eikä se yllätyksekseni satu yhtään.

Hoidon jälkeen istumatyön sisäänpäin kääntämä ryhtini on suoristunut. Rintakehäni on liikkuva, pystyn taas venyttämään rintalihaksiani kuin joskus kauan sitten. Seuraavana yönä käteni eivät puudu nukkuessani.

Lue myös

Suosittelemme