Ihmiset ja suhteet

Helvetin uhka ja tiukat uskonopit aiheuttivat Riikalle, 28, oireita jo kouluiässä: ”En alkuun edes ymmärtänyt, että lapsuuteni on ollut traumaattinen”

Herätysliikkeessä kasvanut Riikka Peltola oppi ajattelemaan, että elämän pitää olla jatkuvaa kärsimystä ja maailmanlopun odottelua. Irtaannuttuaan liikkeestä hän ymmärsi, miten syvällä ajatusmallit ovat.

Teksti:
Anneli Juutilainen
Kuvat:
Sara Pihlaja

Riikka Peltola on saanut vertaistukea uskontojen uhrien tapaamisista. – Heitämme keskenämme uskonasioista aika rajuakin huumoria.

Herätysliikkeessä kasvanut Riikka Peltola oppi ajattelemaan, että elämän pitää olla jatkuvaa kärsimystä ja maailmanlopun odottelua. Irtaannuttuaan liikkeestä hän ymmärsi, miten syvällä ajatusmallit ovat.

Elämän kuuluu olla jatkuvaa kärsimystä. Koko ajan on syytä varautua pahimpaan, antikristuksen ja saatanan saapumiseen. Näiden ajatusten ympäröimänä tamperelainen Riikka Peltola, 28, vietti lapsuutensa ja nuoruutensa.

Riikka varttui Porissa seitsemänlapsisessa perheessä, ja osa perheestä kuului Länsi-Suomen Rukoilevaiset -yhteisöön. Sittemmin kaikki yhteisöön kuuluvat perheenjäsenet ovat jättäneet yhteisön, joka on evankelisluterilaisen kirkon vanhin herätysliike. Riikka arvelee, että heidän kotonaan uskontoa harjoitettiin hartaammin ja tiukemmin kuin muissa yhteisön perheissä.

Maailmanlopun odotus ja erilaisten siihen viittaavien merkkien löytäminen yhteiskunnan tapahtumista tuntuivat Riikasta hyvin ahdistavilta. Erityisesti se, kun vanhemmat suunnittelivat jakavansa säästönsä lapsilleen, jotta rahat tulisi käytettyä vielä ennen tuomiopäivän koittoa.

– Helvetin uhka oli koko ajan läsnä. Mielessäni oli jatkuvasti piinaava epävarmuus siitä, uskonko minä tarpeeksi Jumalaan. Kaikki tämä tietenkin aiheutti vakavia ongelmia lapsen psyykkiselle kehitykselle, hän sanoo nyt.

On kulunut 12 vuotta siitä, kun hän irtautui uskonnollisesta yhteisöstä.

Isää oli toteltava

Riikan isä oli perheen korkein auktoriteetti, ja Riikka koki, että häntä oli toteltava. Lähestulkoon kaikki perheen toiminta oli jollakin tavalla kytköksissä uskonnon harjoittamiseen.

Riikka oppi lapsena, että ihminen on lähtökohtaisesti paha.
Riikka oppi lapsena, että ihminen on lähtökohtaisesti paha.

– Rukoilevaisuuden ajatus pohjautuu nimensä mukaisesti rukoiluun. Ihmisen tulee tunnistaa ja tunnustaa pahuutensa Jumalalle joka ikinen hetki, Riikka kertoo.

Ydinajatuksena oli, että ihmisen ajatellaan olevan lähtökohtaisesti paha ja perisyntinen. Siksi itsensä kanssa pitää jatkuvasti kilvoitella ja yrittää tulla paremmaksi. Tärkein keino on rukoilu, saarnojen kuuntelu seuroissa, Raamatun lukeminen sekä virsien veisaaminen.

Riikka rukoili joka aamu ja ilta itsekseen, ja usein koko perhe kerääntyi toistamaan Isä meidän -ru­kousta olohuoneeseen. Sunnuntaisin lasten piti lukea itsekseen joko kolme tai viisi lukua Raamatusta, iästä riippuen. Sen tekstejä tulkittiin kirjaimellisesti.

Ristiriita kodin ja koulun välillä oli hyvin suuri

Näin saat käyttöösi kaikki upeat edut

Annan tilaaja pääsee käsiksi kaikkiin klubietuihin.

Tilaaja: Kirjaudu tai luo tili tästä.

Kirjaudu

Mikäli et ole vielä tilaaja, tilaa Anna tästä.

Tilaa

Pulmatilanteissa ole yhteydessä asiakaspalveluun.

X