Ihmissuhteet

Anna selvitti: Yllättävän moni vireillä oleva avioero raukeaa – taustalla usein tietty teko

Tilastojen mukaan jopa lähes neljäsosa avioerohakemuksista raukeaa. Voiko eron harkinta-ajasta siis olla parisuhteen pelastamisen kannalta hyötyä? Kysyimme asiantuntijalta.

Teksti:
Christina Boman
Kuvat:
iStock

Moni avioeroa hakenut pari päätyy jäämään yhteen.

Tilastojen mukaan jopa lähes neljäsosa avioerohakemuksista raukeaa. Voiko eron harkinta-ajasta siis olla parisuhteen pelastamisen kannalta hyötyä? Kysyimme asiantuntijalta.

Jos pariskunta ei avioeroa hakiessaan ole asunut erillään vähintään kahta vuotta, erohakemusta seuraa kuuden kuukauden harkinta aika. Vaatimus avioerosta tulee tehdä vuoden sisällä harkinta-ajan alkamisesta tai avioeroasia raukeaa.

Harkinta-ajalla pyritään vähentämään hetken mielijohteesta tehtyjen avioerohakemusten toteutuminen ja niistä johtuvat avioerot. Osa avioerohakemuksista raukeaakin harkinta-ajan jälkeen.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 Suomessa tuomittiin yhteensä 11 370 avioeroa. Annan Oikeusrekisterikeskukselta saamien tietojen mukaan samana vuonna raukesi tai peruutettiin yhteensä 3474 avioerohakemusta, mikä on 23 prosenttia kaikista ratkaistuista avioeroasioista. Yhteensä saapuneita avioeroasioita vuonna 2022 oli 15 343, joista ratkaistiin 14 947.

Millaista hyötyä harkinta-ajasta on siis parisuhteelle – ja voiko se jopa pelastaa hajoamisen partaalla olevan liiton?

Etäisyys voi saada suhteen sittenkin toimimaan

Väestöliiton terapeutti Viivi Niinikangas uskoo, että suuri osa avioerohakemuksen jättävistä pohtii eroa hartaasti erohakemuksen tekemistä.

– Eroa on usein työstetty avioeroa hakiessa pitkään ja hartaasti. Moni on sinnitellyt liiankin pitkään, eikä siinä mielessä enää kaipaisi prosessia pitkittävää harkinta-aikaa, Niinikangas sanoo.

Mistä sitten johtuu, että niin monen avioerohakemuksen annetaan raueta?

Niinikangas uskoo, että monelle ero konkretisoituu vasta, kun eropaperit laitetaan eteenpäin. Tässä vaiheessa muutetaan usein myös erilleen – ja juuri se voi auttaa näkemään parisuhteen toisesta näkökulmasta.

– Kun ihminen saa omaa aikaa sekä etäisyyttä puolisosta ja suhteesta, hän saa usein myös tilaa nähdä selkeämmin, millainen parisuhde on ollut. Moni osaa ottaa tarvittavaa etäisyyttä vasta eron hakemisen jälkeen.

Etäisyyden myötä voi herätä kokemus, että suhteen pattitilanteet voisivat sittenkin olla ratkaistavissa.

– Kun ollaan niin sanotusti myrskyn silmässä, keskusteluyhteys voi olla pahasti jumissa, ja ratkaistavissakin olevat parisuhteen ongelmat voivat tuntua ylitsepääsemättömiltä.

Myös parisuhteen dynamiikka voi erillisyyden myötä muuttua positiivisesti.

– Jatkuvat riidat arjen kotitöistä voivat menettää merkityksensä, kun molemmat seisovat pikkuhiljaa omilla jaloillaan. Sen myötä myös suhde voi alkaa taas toimia.

Käytä harkinta-aika fiksusti

Puolen vuoden harkinta-aika kannattaa Niinikankaan mukaan käyttää itsensä ja oman parisuhteensa tutkiskeluun.

– Olipa lopputulos mikä hyvänsä, tilanteen ymmärtäminen ja käsittely tulee jatkon kannalta tarpeeseen.

Alkuun tilannetta on syytä pohtia itsekseen. Kun prosessille antaa tilaa ja aikaa, omat ajatukset on helpompi sanallistaa myöhemmin myös toiselle. Omalle ajatustyölle voi hakea tukea terapiasta tai eroseminaarista.

– Asioista voi olla vaikeaa keskustella puolison kanssa neutraalisti ja avoimesti, jos omat ajatukset ovat vielä sekaisin tai tunteet liian pinnassa. Myös toisen näkemyksiä voi olla vaikeaa ottaa vastaan, jos haava on vielä liian kipeä, Niinikangas sanoo.

Kun pahin pöly on laskeutunut, Niinikangas suosittelee avaamaan keskustelun kumppanin kanssa: miksi olemme päätyneet tähän pisteeseen?

Apua voi hakea myös pariterapiasta – siinäkin tapauksessa, että suhdetta ei enää yritettäisi pelastaa.

– Jos toinen osapuoli on tehnyt eropäätöksen, pariterapia tuskin tulee hänen päätään kääntämään, Niinikangas muistuttaa.

Hänen mukaansa terapiaan on siitä huolimatta hyvä mennä.

– Ammattilaisen kanssa käyty keskustelu auttaa paria ymmärtämään, miten tilanteeseen on päädytty ja kuinka siitä voi jatkaa eteenpäin – yhdessä tai erikseen.

Tilanteen ymmärtäminen edesauttaa myös eroavaa pariskuntaa hahmottamaan, miten mahdollisille lapsille puhutaan tilanteesta – ja mahdollistaa näin vanhemmille myös paremmat välit eron jälkeen.

Älä tee tätä mokaa

Niinikankaan mukaan moni erohakemuksen jättänyt sortuu eron harkinta-aikana kuitenkin samaan, inhimilliseen mokaan. Asian käsittelemisen sijaan painetaan kovaa vauhtia elämässä eteenpäin, jotkut jopa uuteen suhteeseen asti.

– Monella on ollut edellisessä parisuhteessaan huutava pula olennaisista tarpeista, minkä vuoksi eron jälkeen on helppo hurahtaa uuteen rakkauteen ja unohtaa kaiken vanhan käsittely, Niinikangas toteaa.

Uusi elämä voi tuntua huumaavalta, mutta ei tarjoa automaattisesti avaimia onneen.

– Jos entistä parisuhdetta ja eroa ei käsittele, voi olla varma, että edessä odottavat samat haasteet eri muodoissa, uuden ihmisen kanssa, Niinikangas muistuttaa.

Aiempaa eroa on syytä käsitellä, vaikka uusi onni löytyisikin pian.

– Ymmärrys aiemmasta suhteesta ja eroon johtaneista syistä helpottaa myös uutta parisuhdetta.

Erolla uhkailu on merkki hätähuudosta

Vaikka suurin osa eroista on huolella harkittuja, joskus eroa haetaan impulsiivisesti. Samoin osa käyttää erolla uhkailemista kumppanin huomion kalastelun keinona. Jos löytää itsensä tällaisesta tilanteesta, on Niinikankaan mukaan syytä pysähtyä.

– Erolla uhkailu on selvä merkki hätähuudosta. Sen tulisi olla hätähuuto myös eroa hakevalle: missä tilanteessa parisuhteeni on, jos ainoa keinoni saada toisen huomio on uhata tätä erolla? Niinikangas sanoo.

”Moni valitsee ennemmin tutun helvetin kuin tuntemattoman taivaan.”

Viivi Niinikangas

Tällöin on syytä pohtia, haluaako olla sellaisessa parisuhteessa.

– Jos tällaisessa suhteessa meinaa jatkaa, on syytä pysähtyä pohtimaan, minkä täytyy muuttua.

Moni pariskunta myös eroaa ja palaa yhteen, joskus jopa useamman kerran.

– Moni pelkää jäävänsä yksin. Kun ero konkretisoituu, pelko nousee pintaan, ja on helppoa palata yhteen. Moni valitsee ennemmin tutun helvetin kuin tuntemattoman taivaan, Niinikangas sanoo.

Jos eroon johtaneita ongelmia ei pureta auki, yhteen paluu jää usein lyhyeksi kokeiluksi.

– Samat ongelmat toistuvat pian, jos niitä ei käsittele.

Niinikangas muistuttaa, että aina juuri ero ei ole se kauhuskenaario tai yhteen paluu valtava onnistuminen.

– Moni pysyy huonoissakin suhteissa liian sitkeästi. En kannusta ihmisiä varta vasten eroamaan, mutta toivon, että ihmiset saisivat elää nimenomaan hyvissä ja terveissä parisuhteissa. Eroa huonompi vaihtoehto on huono parisuhde, joka ei toimi, Niinikangas muistuttaa.

X