Ihmiset ja suhteet

Kaksosuus – Tiivis suhde läpi elämän

Teksti:
Anna.fi

Kaksospareja syntyy Suomessa vuodessa 867 (vuoden 2006 tilaston mukaan). Kaksoset voivat olla joko identtiset tai epäidenttiset. Identtiset kaksoset syntyvät, kun yksi munasolu on jakautunut kahtia raskauden aikana. Tällöin lapset ovat myös aina samaa sukupuolta. Epäidenttiset kaksoset saavat alkunsa raskaudesta, jossa hedelmöittyy kaksi munasolua. Kolmasosa kaksosista on identtisiä ja loput epäidenttisiä.

Millaista on kasvaa kaksosena? Entä, mitä kaksosparien kasvatuksessa tulisi ottaa huomioon? Asiasta kertovat Suomen Monikkoperheet ry:n toiminnanjohtaja Ulla Kumpula sekä kaksosena kasvanut Laura Keski-Suomesta.

Eroaako kaksosena kasvaminen verrattuna kasvamiseen ainoana lapsena tai perheessä, jossa on sisaruksia, muttei kaksosia?

– Joitakin eroja tulee pakostakin, koska kaksoset ovat samanikäisiä ja samassa kehitysvaiheessa. Monet kaksoset sanovat, että heillä on tiiviimpi suhde kaksossisareensa kuin muihin sisaruksiin.

Kaksosten välinen suhde ei kuitenkaan välttämättä ole tiivis, esimerkiksi, jos kaksoset ovat eri sukupuolta. Kaksoset joutuvat myös kokemaan vertailua. Ulkopuoliset vertailevat samanikäisiä helposti, Ulla kertoo.

Mitä kaksosten vanhempien tulisi ottaa huomioon lastensa kasvattamisessa?

– Yksilöllisyyden tukeminen on tärkeää. Sudenkuoppa, johon vanhemmat voivat sortua, on se, että kaksosia kohdellaan nippuna. Vanhempien tulisi tukea eri keinoin kaksoslasten omaa identiteettiä. Kaksoset voi esim. pukea eri tavalla. Lisäksi kaksosille ei tulisi antaa samankaltaisia nimiä tyyliin ”Elli ja Nelli”. Vanhempien tulisi myös vauva-ajasta lähtien puhutella lasta yksilönä tämän omalla nimellä ja välttää olettamasta, että lapsilla on samat tarpeet. Vanhemmille on sisäänrakennettu ajatus, että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti. Kaksosten kohtelussa tai tarpeiden tunnistamisessa voi käydä niin, että yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen on vaikeaa. Se onkin suurin haaste kaksosten kasvatuksessa, Ulla neuvoo.

– Se, että lapset ovat samassa kehitysvaiheessa, voi ruokkia haasteita. Villiintymistilanteissa kaksoset voivat yllyttää toisiaan. Myös arjen aikataulutus on tärkeää. Se auttaa vanhempia jaksamaan. Arkea helpottaa, jos lapset syövät, heräävät ja nukkuvat samaan aikaan, Ulla toteaa ja lisää, että samanaikainen kehitysvaihe voi haastaa vanhempia kovastikin. Esimerkiksi murrosiässä kaksoset voivat liittoutua vanhempiaan vastaan, Ulla sanoo. Usein perheissä, joissa on kaksoset, on muitakin sisaruksia. Perheessä olevaa yksöstäkin tulisi huomioida, Ulla lisää.

Voiko kaksosena kasvamisesta olla etua lapselle ja nuorelle?

– Ainakin se, että kaveri on aina lähellä. Sosiaalisuus kehittyy myös. Kaksoslasten on pakko odottaa vuoroa, joten he oppivat jakamaan vuoroja pienestä pitäen, Ulla pohtii.

Miten kaksosuus tulisi ottaa huomioon päivähoitopaikassa tai koulussa?

– Hoitajien on hyvä tietää, että kaksoslapset ovat viettäneet paljon aikaa tiivisti yhdessä. Olisi hyvä, että kaksoset olisivat välillä erossa toisistaan. Päiväkodissa kaksoset voisivat olla eri leikkiryhmässä. Kouluunlähtö on helpompaa, kun kaksoset kasvatetaan yksilöiksi alusta asti, Ulla sanoo.

– Koulussa tulisi myös edistää kaksosten erilleen tunnistamista. Jos lasta ei tunnisteta erilleen, kohtelu tulee nippuna, Ulla kertoo.

Voiko kaksoset laittaa eri luokille vai olisiko parempi, että he saisivat olla samalla luokalla?

– Suomessa 90 prosenttia kaksosista on samalla luokalla koulussa. Se johtuu siitä, että on pieniä kouluja, joissa ei ole mahdollisuutta laittaa kaksosia eri luokille, Ulla kertoo. Ei ole sellaisia tutkimustuloksia, joiden mukaan eri luokalle laittaminen olisi automaattisesti parempi ratkaisu, Ulla jatkaa ja lisää, että tietyissä tilanteissa kaksosten eri luokalle laittaminen on kuitenkin perustelua. Jos kaksoset ovat eri kehitysvaiheissa, on eri luokka hyvä ratkaisu. Tällöin vältytään kohtuuttomalta vertailulta. Kaksosten laittaminen eri luokille varmistaa yksilöllisen kohtelun. Lisäksi kaksoslapsille tulee eri kavereita ja heidät tunnistetaan erilleen luokkatilanteissa. Jos kaksoset kilpailevat kaikessa paljon, voi eri luokille laittaminen lievittää kilpailutilannetta, Ulla toteaa.

– Yleensä vanhemmat tuntevat lapsensa niin hyvin, että osaavat itse sanoa, kumpi on parempi ratkaisu. Esikouluvuonna esikouluopettaja on hyvä keskustelukumppani siinä suhteessa, että hän näkee, miten kaksoset käyttäytyvät ryhmätilanteissa, Ulla kertoo. Jos vanhemmat haluavat kaksoset samalle luokalle arjen sujuvuuden takia, eri jakoryhmät voivat olla hyödyksi. On myös tärkeää, että lapsia ei laiteta istumaan vierekkäin tai lähekkäin. Kaksoset kun herkästi pulisevat keskenään, Ulla jatkaa.

Millä tavalla kaksosten välinen tiivis tunneside vaikuttaa heidän elämäänsä? Kestääkö se läpi elämän vai väheneekö tunnesiteen voimakkuus esim. kaksosten tullessa aikuisiksi?

– Tästä on hyvin vähän tutkimustuloksia. Lapsuudessa ja nuoruudessa kaksosten välinen suhde on tiivis. Aikuisuudessa ns. ruuhkavuosien aikaan kaksosuussuhde on vähemmän tiivis. Aikuisiän keskivaiheilla ruuhkavuosien jälkeen kaksosuussuhde tiivistyy uudelleen, Ulla kertoo ja jatkaa, että vanhuksina jotkut kaksoset saattavat muuttaa yhteen asumaan, jos heidän puolisonsa eivät ole elossa.

Mitä jos vanhemmat tai sukulaiset esimerkiksi vertailevat kaksosia toisiinsa? Voiko se haitata kaksosten kehitystä?

– Vertailu voi aiheuttaa sellaista, että joku asia saa kohtuuttomat mittasuhteet. Jos vanhemmat tai sukulaiset vertailevat kaksosia ääneen, lapsi voi alkaa uskoa, että hänestä ei ole johonkin asiaan. Vertailu voi synnyttää myös kateutta. Ääneen lausuttua vertailua lapsen kuullen kannattaa välttää, Ulla neuvoo.

Miten kaksosten erilaisia luonteenpiirteitä voisi vahvistaa?

– Kasvatuksessa olisi osattava kehua kaksosia yksilöllisesti. Jokaista tulisi kannustaa erikseen. Yksilöllisten vahvuuksien kehuminen auttaa lapsen yksilöllisen identiteetin muodostumista, Ulla opastaa.

Mitä kaksosena kasvaminen merkitsee lapselle tai nuorelle?

– Kaksonen kasvaa tilanteessa, missä hän jakaa vanhempien huomion vauvasta asti. Kaveri on aina lähellä, ja joskus tiivis suhde toiseen voi ärsyttää. Oman tilan löytäminen voi olla työläämpää, Ulla kertoo ja jatkaa, että kaksoset voivat kokea myös tiettyä intimiteetin puutetta. Koulussa esimerkiksi kaksossisar tietää sisarestaan kaiken ja voi kertoa tämän asioista vanhemmille, vaikka toinen ei sitä haluaisi.  Lisäksi itsenäistymiskehitys voi olla jonkun verran hitaampaa. Esimerkiksi ammatin valinta voi olla vaikeampaa nuorelle. Voi olla alan hakemista, Ulla tietää. Kaksosuus on myös ainutlaatuinen kokemus, jota kovin moni ei saa kokea. Se voi olla voimavara tulevaisuuteen. Kaksosuussuhde voi olla koko elämän pisin ihmissuhde, Ulla lisää.

Miten identtisten kaksosten yhdennäköisyys vaikuttaa lapseen tai nuoreen?

– Jos lapset ovat yhdennäköiset, ympäristöllä on taipumusta kohdella kaksosia kimppuna. Tällöin oman identiteetin raja voi hämärtyä. Nuoruusvaiheessa omien rajojen hakeminen voikin tulla rajumpana esille, jos ympäristön paine lasten samankaltaistamiseen on vaikuttanut heihin, Ulla sanoo.

Mitä haluaisit sanoa kaksosuudesta lukijoille?

– Minua ärsyttää se, että kaksosuudesta tehdään friikkijuttu. Kaksosuus ei ole outoa eikä siitä pitäisi tehdä mystistä asiaa. Lapselle itselleen kaksosuus on normaali asia; hän kokee olevansa tavallinen lapsi, Ulla kertoo.

Kaksosen ajatuksia kaksosuudesta

Kysyin tätä artikkelia varten kaksosena kasvaneelta Lauralta, mitä kaksosuus on merkinnyt hänelle. Seuraavassa on hänen ajatuksiaan kaksosuudesta ja kaksosena kasvamisesta.

Millaiseksi koit kaksosena kasvamisen?

– Leikkikaveri ja puhetoveri oli aina lähellä. Tosin kehityimme murrosiässä eri aikaan, joten kuljimme paljon omien kaveriemme kanssa. Meidät puettiin mm. aina erilaisiin vaatteisiin ja olimme muutoinkin yksilöitä, emmekä ihmetyksen aiheita, Laura kertoo.

Mitä kaksosuus merkitsee sinulle?

-Siskoa, ei muuta, Laura toteaa.

Onko kaksosuudesta ollut sinulle etua, esimerkiksi sosiaalisten taitojen kehittymisen kannalta?

– Luulen, että ei. Perheessämme oli muitakin sisaruksia. Joskus kaksosuudesta oli ehkä etua, esim. koulutehtävien tekemisessä tai ajokortin hankkimisessa samaan aikaan. Toisesta sai tukea samassa tilanteessa, Laura pohtii.

Millainen tunneside sinulla on kaksossisareesi? Oletteko aikuisinakin olleet tiivisti yhdessä?

– Hän on sisko siinä missä toinenkin. Hän asuu eri paikkakunnalla, joten soittelemme viikoittain, Laura kertoo.

Oletko kokenut vertailua kaksossisareesi? Millaista se oli?

– Sisareni oli isokokoisempi ja kehittyi nopeammin naiseksi. Silloin kaverit joskus mainitsivat asiasta. Vanhempieni puolelta vertailua ei ollut, Laura vastaa.

Miten kaksosuutesi huomioitiin koulussa? Olitko samalla luokalla kaksossisaresi kanssa vai laitettiinko teidät eri luokille?

– Meitä yritettiin laittaa samalle luokalle, mutta halusimme erilleen, koska molemmilla oli paljon ”omia” kavereita. Ala-asteella oli toinenkin kaksospari, joten emme olleet ”ihmeellisiä”, Laura kertoo.

Olitko lapsena tai nuorena koskaan mustasukkainen kaksossisarellesi esim. hänen saamastaan huomiosta?

– En. Saimme itse valita harrastuksemme yms. Meitä on pidetty niin yksilöinä, ettei siihen ollut tarvetta, Laura sanoo.

Vaikuttiko kaksosuus jollakin tavalla nuoruudessa siihen, millaisia poikaystäviä sinulla oli? Entä vaikuttiko kaksossisaresi koulussa ystävien saamiseen ja valintaan?

– Ei vaikuttanut. Kaveripiiri oli eri aika pitkään. Pojat olivat erilaisia, niin kuin vielä nykyäänkin. Jokainenhan sen poikaystävän itselleen valitsee, Laura toteaa ja lisää, että kaksossisar ei myöskään vaikuttanut ystävien saamiseen. Molemmilla oli eri kaverit.

Minkä koet parhaaksi asiaksi kaksosuudessa?

– Samanikäisyyden. Voi jakaa asiat, jotka ovat ajankohtaisia juuri sillä hetkellä, Laura kertoo.

Kirjallisuutta:
Alkio, Paula (toim.): Sylintäydeltä elämää – arki kaksosten ja kolmosten kanssa. Väestöliitto, 2007.
Kumpula, Ulla (toim.): Monikkolapset koulussa. Suomen Monikkoperheet ry, 2005.

Teksti: Sanna Toikkanen
Asiantuntija: Suomen Monikkoperheet ry:n toiminnanjohtaja Ulla Kumpula

X