Pelkäätkö hylätyksi tulemista? Näin hylätyksi tulemisen pelko näkyy parisuhteessa
Hylätyksi tulemisen pelko on voimakas pelkotila, joka näkyy usein takertuvana käytöksenä. Päästäkseen pelostaan yli ihmisen täytyy vahvistaa sekä omaa itsetuntoaan että luottamusta kumppaniinsa.
Hylätyksi tulemisen pelko on voimakas pelkotila, joka näkyy usein takertuvana käytöksenä. Päästäkseen pelostaan yli ihmisen täytyy vahvistaa sekä omaa itsetuntoaan että luottamusta kumppaniinsa.
Hylätyksi tulemisen pelko vaikuttaa usein kokonaisvaltaisesti ihmissuhteisiin. Hallitsevan pelon kanssa kamppaileva henkilö vaatii alati varmistelua ja vakuuttelua siitä, että häntä arvostetaan ja rakastetaan. Tästä syystä takertuva käyttäytyminen heikentää ajan saatossa parisuhteen laatua.
– Pelkotila ei välttämättä ole jokapäiväistä, mutta se voi näyttäytyä esimerkiksi tilanteissa, joissa toinen lähtee viettämään kaveriporukalla omaa aikaa. Silloin ripustautuvan osapuolen ajatusmaailma täyttyy erilaisilla peloilla. Pelot saavat hänet kyseenalaistamaan kumppaninsa luotettavuutta, Terveystalon seksuaalineuvoja Susanna Suutarinen kertoo.
Hylätyksi tulemisen pelko kumpuaa turvattomuuden kokemuksista
Lapsuudessa koettu turvattomuuden tunne on yksi merkittävä syy hylätyksi tulemisen pelkoon. Jotta lapsesta kehittyisi itsenäinen, varma ja toisiin turvallisesti kiintyvä aikuinen, ihminen tarvitsee jo lapsena rakkautta, tukea ja turvaa. Varhaisessa iässä koetut pelkotilat heijastuvat nimittäin herkästi aikuisiän ihmissuhteisiin.
– Tämän lisäksi toistuvat pettämis- ja hylkäämiskokemukset voivat aiheuttaa tulevissa suhteissa epävarmuutta ja ripustautumista.
Pelkotilat eivät välttämättä kumpua parisuhteista – joskus kokemukset hylätyksi tulemisesta ovat lähtöisin jopa tapailukokemuksista.
Tästä ääriesimerkki on niin sanottu ghostaaminen. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa tapailukumppani katoaa ja katkaisee välit toiseen ihmiseen ilman minkäänlaista selitystä. Suutarisen mukaan ghostaaminen voi pahimmillaan aiheuttaa sen uhriksi joutuvalle suurta vahinkoa.
– Katoaminen on epäkypsä ja itsekäs tapa toimia. Se liittyy nykymaailmassa vallitsevaan ”kaikki mulle heti” -ajattelutapaan. Ihmisillä on taipumus laatia listoja ihannepuolisoistaan, mutta kun alkuvaiheessa huomataankin, että toinen ei vastaakaan odotuksia, niin sitten treffikumppani hylätään tylysti. Se on itselle helppo tie, etenkin jos parisuhde on ollut merkityksetön.
Pelon työstäminen lähtee usein itsetunnon kehittämisestä
Hylätyksi tulemisen pelosta ylitse pääseminen vaatii paljon töitä. Pelon työstäminen lähtee usein oman itsetunnon kehittämisestä. Vahva itsetunto vaatii, että ihminen osaa hyväksyä ja rakastaa itseään.
– Toiseen ihmiseen ei voi turvautua loputtomiin. Jokaisen on pystyttävä seisomaan omilla jaloillaan. Toki kumppanista voi hakea tukea ja turvaa, mutta tärkeää on pysyä pystyssä myös silloin, jos toinen sattuu lähtemään viereltä pois.
Suutarinen huomauttaa, että vaikka aikaisemmat kokemukset olisivat olleet epämiellyttäviä, jokaista ihmistä tulisi lähestyä kuitenkin yksilönä. Etenkin uudessa parisuhteessa pelko hylätyksi tulemisesta voi nousta pintaan herkästi. Tunne lieventyy yleensä ajan kuluessa, kun huomaa, että toinen on luottamuksen arvoinen riidoista ja parisuhteen ylä- ja alamäistä huolimatta.
Hylätyksi tulemisen pelosta kannattaa kertoa avoimesti kumppanille
Hylätyksi tulemisen pelosta olisi Suutarisen mukaan tärkeää kertoa avoimesti omalle kumppanille. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei toinen ihminen kykene pelastamaan toista. Suutarinen kehottaa hakeutumaan ammattilaisen pakeille joko yksin tai yhdessä, jos pelkotilat hallitsevat elämää ja niistä ei pääse yli omin avuin.
– Terve suhde on aina sen arvoinen, että sen eteen tekee myös töitä, Suutarinen lisää.
Lue myös:
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous