Ihmiset ja suhteet

Tosielämän saippuaoopperaa

Teksti: Anna.fi

Tosielämän saippuaoopperaaTyöskentelen nuoren tyttösen kanssa, joka aina valittaa poikaystävänsä äidistä. Kutsutaan työkaveriani vaikka Elsaksi. Elsa ei ole täkäläisiä. Hän tapasi tyyppinsä internetin keskustelupalstalla ja muutti hänen luokseen. Elsa on 20 ja hänen poikaystävänsä, kutsutaan häntä vaikka Petriksi, on täyttänyt tänä vuonna 30.

Petrillä on 7-vuotias tytär, joka laitettiin alulle bileissä satunnaisen 15-vuotiaan naisen kanssa, joka on kuulemma nykyisin satanisti. Elsa ei pidä Petrin tyttärestä, joka ei ole saanut kunnon kasvatusta ja joka pissii alleen joka yö. Onneksi Petrin tytär sentään asuu äitinsä kanssa.

Elsa ei oikeasti edes tiennyt Petrin tyttärestä, koska Petri oli sanonut, että hänellä ei ole lapsia, ja että kuvat, jotka Elsa oli nähnyt seinällä ensimmäisellä kertaa hänen kyläillessään, olivat Petrin siskon lapsesta. Minulle itselleni tämä olisi jo ollut erittäin vakava valhe, jota en ikinä olisi antanut anteeksi, mutta varmaankin Petrillä oli syynsä (valkoiseen?) valheeseensa. Elsa ohitti asian olkapäitään kohauttamalla ajatellen, että kyllähän hän lasten kanssa toimeen tulee…

Elsalla ei aluksi ollut mitään Petrin tytärtä vastaan. Mutta hän väsyi lapsen jatkuviin osta-osta- vaatimuksiin, mustasukkaisuuteen isästään, pomotteluun ja yökasteluun. Nukkumaanmeno on oikea ruljanssi: Ensin Petrin on pestävä tytön hampaat, sitten on ihan joka ilta luettava iltasatu ja maattava tytön vieressä, kunnes hän nukahtaa, usein menee puolilleöin. Sanomattakin on selvää, että seksielämä kärsii. Kun on laitettu lapsi nukkumaan, on laitettava yöllä herätyskello soimaan, jotta kannetaan tyttö vessaan.

Tyttö vaatii Elsan mielestä kaiken huomion. Hän ei saa lupaa edes istua Petrin vieressä, saati halata poikystäväänsä. Petri ei puolestaan osaa eikä halua sanoa tyttärelleen EI. Hän haluaa tehdä lapsesta mahdottoman, kun hänet palautetaan äidilleen. Samalla hän perustelee haluavansa olla hyvä isä, mikä minun, Elsan kertomuksen kuuntelijan mielestä on hyvin ristiriitaista. Jos lapselle ei laita rajoja, tekee vaan karhunpalveluksen. Lisäksi on lapsellista käyttää lasta koston välineenä. Eikö vain?

Elsa myöntää kyllä, että joskus tyttö on todella kilttikin. Eihän se tytön vika ole, että rajat puuttuvat ja kasvatus on jäänyt puolitiehen. Jos tytärtä rangaistaan, hän juoksee kylpyhuoneeseen itkemään ja isä tulee tietysti aina perässä lohduttamaan. ”Äitikin antaa luvan! Odota vaan niin äiti tulee ja antaa sulle selkään!” Kuuluvat pikkutytön vastalauseet. Elsan yritykset: ”Äitis ei täällä asu, eikä päätä”, kuuluvat kuuroille korville. Elsa puree vain hampaansa yhteen.

Ei kyllä toisaalta ole ihme, että tyttö on kuin on. Kumpikaan vanhemmista ei ota todellista vastuuta asioista. Olen tiedustellut Elsalta syytä, miksi kumpikaan vanhemmista ei vie tyttöä lastenpsykiatrille. ”Eeei, kun Petri sanoo, että se ei ole sen asia. Se väittää, ettei sillä ole mitään oikeuksia, Kristan (tytön äiti) täytyy viedä se.” Mutta ei Krista koskaan vie lastaan psykiatrille. Hänellä on paljon lapsenvahteja. Herra ties mihin elatusrahat kuluvat. Elsa epäileekin, että juhlimiseen.

Mielestäni Elsa on tosi nuori. Pidän häntä lapsellisenakin, mutta onhan hän vasta 20. Kysyin häneltä mitä hän teki ennen kuin muutti Petrin luokse. Hän vastasi juhlineensa kavereiden kanssa, pyrkineensä ammattikouluun. Hyppy tuosta elämästä tällaiseen on iso. Elsa haluaa omia lapsia, mutta hän haluaa kokea odotuksen ilon ja kasvattaa omat lapsensa.

Elsa oli suhteen alussa iloinen tyttö, aina hymyili aurinkoisesti. Hän suhtautui myönteisesti poikaystävänsä vanhempiin, meni anoppilaan ja jutteli. Mutta hän sai selville, (noh…Petrin kännykkää vakoilemalla tosin) että Anoppi ei arvostanut Elsaa.  Puhui rumasti hänestä heti alusta alkaen. Kun Anoppi tuli kylään, hän marssi huoneet läpi, jopa makuuhuoneen, päivitteli kamalaa siivoa kovaan ääneen. Kun anoppi puhuu Elsalle, hän kääntää selkänsä ja moittii menemään. Elsa vastaa, mutta anoppi seisoo yhä selkä Elsaan päin kuuntelematta mitä hänellä olisi sanottavaa. Elsaa turhauttaa. Hän ei voi edes puolustaa itseään.

Minä istun ja kuuntelen hampaat kirskuen. Raivostuttavan kuuloista! Minua ärsyttää Elsakin. Hän on ovimatto. Eikö hän voisi vaikka tarttua anoppiin ja kääntää akan itseensä päin ja huutaa tälle puolustuksensa päin naamaa?  Kun Elsa ja Petri ostivat uuden sängyn vanhan 80-senttisen tilalle, hän suhtautui asiaan rahantuhlauksena. Anoppi ei myöskään ymmärrä, miksi 7-vuotias tyttö ei saa nukkua isänsä vieressä joka yö. ”Eihän siitä ole mitään haittaa? Kyllähän sinäkin Petri nukuit minun ja isin vieressä 13-vuotiaaksi saakka!” Kun Elsa opetti tytön leikkaamaan itselleen leipää aamupalaksi, päivitteli anoppi sukujuhlissa: ”Herranjestas… hankkiudu eroon tuollaisesta akasta., eihän 7-vuotias vielä voi leipää leikata.”

Elsa purkaa asiansa äidilleen, joka asuu tosi kaukana. Äiti ei voi ymmärtää anoppia enemmän kuin Elsakaan. Hän tulee pääsiäisenä vierailemaan. Heti kun anoppi kuuli, että Elsan äiti tulee kylään, hän tilasi lentoliput pois samalle päivälle ”En halua mitään hälinää ja tappelua, minulla on huono sydän”

Petri on kyllästynyt Elsan jankutukseen ja neuvon antoon. Petri sanoo, että perhe on hyvin läheinen ja siltä vaikuttaa. Elsaa kyllästyttävät ainaiset tyhjät lupaukset siitä, että ensi kerralla paremmin. ”Ensi kerralla laitan lapselle rajoja. Ensi kerralla lupaan huomioida sinutkin. Ensi kesänä menemme tapaamaan äitiäsi.” Mutta joka kerta on mentävä sen mukaan, mitä tyttö ja anoppi haluavat. Anoppi kertoo puhelimessa lapsenlapselleen mitä tehdään ja sitten on tehtävä just niin kun on jo luvattu! Ei sitten mennä kesälomalla minnekään, kun tytär tulee kylään. Minua ärsyttää Petri, enkä tosiasiassa tajua miksi Elsa ei jo lähde lätkimään. Petri pelaa selvästi ajalla yrittäen miellyttää tytärtään, äitiään, tyttärensä äitiä ja Elsaa samaan aikaan. Huonoin tuloksin.

Välit anoppiin menivät lopullisesti, kun Elsa kieltäytyi juhlimasta joulua anoppilassa. Elsa pysyi kotona ja paistoi itselleen Grandiosan jouluaattona. Anoppi julisti, ettei tule poikansa luokse kylään ennekuin paha tyttö on lähtenyt.

Viimeisen episodin kuulin pari päivää sitten. Nauroin katketakseni, vaikka siinä ei kuulemma ole mitään nauramista. Petrin tytär soitti isilleen ja keskusteltuaan Petri heitti puhelimen vastalauseista huolimatta Elsalle, joka puolestaan vahingossa heittää mäiskäytti puhelimen seinään mitään sanomatta. Tämän vuoksi Anoppi puolestaan aikoo kerätä kokoon koko suvun ja yhteisvoimin tulla heittämään Elsan ulos talosta.

Onneksi minun anoppini on aivan ihana ihminen. Samoin oma äitini on kiltti anoppi. Mutta kyllä se paikkansa pitää, että et nai vain miestäsi, vaan saat kaupan päälle koko suvun. Mutta mietin yhä edelleen mistä kontrollointitarve johtuu ja miksi on niin vaikeaa päästää lapsesta irti? Miten ylipäätään tällaisia soppia syntyy?

Laura

X