Tarja Halonsen perhehistoria heijastelee hänelle tärkeissä kirjoissa.
Tarja Halonsen perhehistoria heijastelee hänelle tärkeissä kirjoissa.
Julkkikset

Kotiliesi: Presidentti Tarja Halosen isä lähti kioskille eikä koskaan palannut – niin pieni Tarja löysi varhaisen idolinsa: ”Hänen taustansa oli hieman poikkeava”

Presidentti Tarja Halonen kertoo Kotilieden haastattelussa suhteestaan kirjoihin ja paljastaa siinä sivussa elämäntarinaansa.
Teksti: Tiina Torikka Kuvat: Kristiina Kurronen

Presidentti Tarja Halosen Lyyli-äiti puuttui jyrkästi lapsensa kiinnostukseen kirjoihin. Presidentti kertoo Kotilieden haastattelussa, kuinka 1940-luvulla pidettiin vahingollisena varhaista lukutaitoa: lapset eivät keskittyisi koulutunnilla opetukseen.

Teemahaastattelussa Tarja Halonen purkaa suhdettaan kirjallisuuteen. Lukemisen mallin hän sai kotoa isäpuolelta, Thure Forssilta. Biologinen isä oli aikanaan lähtenyt ostamaan kioskilta lehteä eikä ollut koskaan palannut.

Se oli toisaalta ykssi syy, miksi Tarja Halonen rakastui ja tunsi pikkutyttönä yhteenkuuluvuutta isänsä kadottaneeseen Peppi Pitkätossuun.

”Hänen taustansa oli hieman poikkeava”, presidentti sanoo Kotiliedelle. Vahva ja oikeudenmukainen Peppi sai pikku-Tarjan toivomaan äidiltään hevosta kylpyhuoneeseen ja toki apinaakin.

Thure, jota Tarja Halonen kutsui isäkseen, otti heti ilmestymisen aikana tärkeäksi kirjakseen Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan. Linnan Täällä Pohjantähden alla –kirjasarja koettiin vahvasti koko perheessä.

”Se oli julkinen synninpäästö. Se oikeutti tämän toisen todellisuuden.”

Halonen puhuu perheen työväkeen kuulumisesta ja sisällissodan tapahtumien vaikutuksesta. Vuonna 1918 Tarja Halosen äiti oli vasta yksivuotias, kun joutui lastenkotiin ja Lyylin muutkin sisarukset otettiin huostaan.

”Äiti ei eläessään halunnut puhua koko ajasta mitään. Hän sanoi aina, että ollaan niin, että ei tule ongelmia. Näillä asioilla ei leikitty.”

Kotiliedessä Tarja Halonen myöntää kirjallisuuteen liittyvän menneen ennakkoluulonsa ja katumuksensa. Kaari Utrion ja Laila Hirvisaaren urien alkuvaiheessa heitä käsiteltiin viihdekirjoittajina.

”Sittemmin olen paikannut aiempia käsityksiäni. Arvostan heitä sekä kirjailijoina että kyvystä kuvittaa historiaa naisen näkökulmasta. Onneksi näkemyksiään voi korjata.”

Tarja Halosen haastattelu on luettavissa kokonaisuudessaan Kotilieden numerossa 25/2021.

X